Ilmastonmuutoksen hillitseminen, kiertotalouden edistäminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat sekä välttämättömiä että taloudellisesti kannattavia tavoitteita. Ottamalla käyttöön hiilibudjetit, lisäämällä kierrätystä ja panostamalla materiaalitehokkuuteen ala voi lunastaa kovat odotukset.
Pohjois-Karjala-projektista mallia KIRA-alalle
Professori Matti Kuittisen puheenvuorossa korostui ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden vakavuus ja kiireellisyys. Suomen keskilämpötilan ennustetaan nousevan yli kolme astetta vuoteen 2100 mennessä, ja muutos lisää sään ääri-ilmiöitä, kosteuden aiheuttamia riskejä sekä rakennusten viilennystarvetta. Toisaalta tuoreet tutkimukset ennustavat Golf-virran lämmittävän haaran hiipumista. Tämä voi johtaa jopa 20 asteen viilenemiseen Pohjois-Euroopassa. Rakennusalan on varauduttava yhtä aikaa sekä lämpenemiseen että kylmenemiseen.
Kuittinen painotti sääntelyn merkitystä hiilineutraaliuden saavuttamisessa. Suomen ilmastolaki asettaa tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä, mutta nykyinen sääntely kattaa vain osan rakentamisen päästöistä. Osa uusista rakennuksista onpäästörajojen piirissä, mutta korjausrakentaminen ja infrarakentaminen ovat toistaiseksi jääneet sääntelyn ulkopuolelle. Naapurimaissa Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa tiukemmat päästörajat on jo otettu käyttöön, ja ne on nähty jopa kilpailuetuna.
Kuittinen myös pohti toimialan yhteistä, tavoitteellista sitoumusta ja viittasi leikkisästi tunnettuun Pohjois-Karjala-projektiin, jossa kansallisella ohjelmalla edistettiin sydänterveyttä. Alan yhteisellä tervehdyttämisohjelmalla vähennettäisiin toimialan päästöjä.
Kiertotalous on työkalu päästöjen vähentämiseen ja materiaalitehokkuuteen
Seminaarissa käsiteltiin myös kiertotalouden hyötyjä ja haasteita. Suomen rakennussektori ei ole saavuttanut EU:n kierrätystavoitteita, ja kierrätysaste rakennus- ja purkujätteissä on merkittävästi alle 70 % tavoitteen. Materiaalikulutus on Suomessa Euroopan korkeimpia. Rakennusalan on lisättävä materiaalien kierrätystä ja uudelleenkäyttöä, sillä ne ovat keskeisiä keinoja myös vähentää alan päästöjä. Betonielementtien uusiokäyttö ja purkumateriaalien hyödyntäminen ovat esimerkkejä ratkaisuista, jotka voivat merkittävästi parantaa rakennusalan materiaalitehokkuutta.
Case Koskelan varikkohankkeessa vähähiilisyyttä pienillä kustannusvaikutuksilla
Koskelan varikkohanke Helsingissä toimi seminaarissa esimerkkinä kestävästä infrarakentamisesta. Hankkeessa on otettu käyttöön hiilibudjetti, joka määrittää hankkeen enimmäispäästöt ja ohjaa suunnittelua sekä toteutusta. Varikon rakentamisessa hyödynnetään kierrätysmateriaaleja, ja rakennusaikaisten päästöjen vähentämiseen on panostettu järjestelmällisesti.
Ei kestävyyttä velvollisuuden vuoksi, vaan voittomahdollisuuksien
Paneelikeskusteluissa todettiin, ettei kestävyys ole pelkkä velvoite, vaan merkittävä liiketoimintamahdollisuus. Kestävästä rakentamisesta voidaan saada jopa 15 % korkeampi kiinteistöjen arvo ja paremmat vuokratuotot. Lisäksi yritysten kestävyystoimien läpinäkyvyys, kuten EPD-tiedot (Environmental Product Declaration) ja CSRD-raportointi, voivat parantaa markkina-asemaa ja houkutella sijoittajia. Kiertotalouden edistäminen ja vähähiilisten materiaalien käyttö voivat luoda kilpailuetua myös kansainvälisillä markkinoilla.
Suomalaiset odottavat yrityksiltä toimintaa
Sekä Kuittisen että Mari Pantsarin keynote-puheenvuoroissa viitattiin tuoreisiin ilmastobarometrin ja luontobarometrin tuloksiin. Tulosten mukaan suomalaiset haluavat yritysten huomioivan toiminnassaan paremmin ilmasto- ja luontovaikutukset.
Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen nousikin esiin rakennusalan seuraavana suurena haasteena. Rakennusala kuluttaa yli kolmanneksen Suomen luonnonvaroista, ja 90 % maailman luontokadosta liittyy raaka-aineiden hankintaan ja käyttöön. Kaupunkien viherrakenteiden väheneminen ja pirstaloituminen on lisännyt luontokatoa myös kaupunkialueilla.
One Planetin Mari Pantsar kertoi Maailman talousfoorumin tuoreen riskiraportin mukaan luonnon monimuotoisuuden heikentyminen ja ekosysteemien romahtaminen on yksi vakavimmista riskeistä.
”Talouskasvun ja luonnonvarojen käytön irtikytkentää ei ole koskaan tosissaan kokeiltukaan. Ilman kiertotaloutta ja luonnonarvomarkkinaa se ei onnistu. Ratkaisut ovat jo olemassa”, totesi myös Pantsar.
Sustainability Summit järjestettiin 18.3.2025. Pääjärjestäjinä toimivat Kiinko ja Green Building Council Finland, kumppaneina Urban Partners, Granlund, Hilti Suomi sekä Saint-Gobain Finland. Tilaisuuden materiaalit on jaettu osallistujille tapahtuman sivuilla. Lämmin kiitos kaikille osallistujille!
