5.8.2021

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa: Tuomas Särkilahti, Skanska

BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle. Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi? Skanskan tavoitteena on rakentaa parempaa yhteiskuntaa. Se tarkoittaa sitä, että oman toimintamme jatkuvan kehittämisen lisäksi haluamme vaikuttaa vielä laajemmin ja kannustaa koko kira-alaa eteenpäin vastuullisuuden eri osa-alueilla. Uskon, että alalla kaivataan kipeästi kattavampaa […]

BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle.

Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi?

Skanskan tavoitteena on rakentaa parempaa yhteiskuntaa. Se tarkoittaa sitä, että oman toimintamme jatkuvan kehittämisen lisäksi haluamme vaikuttaa vielä laajemmin ja kannustaa koko kira-alaa eteenpäin vastuullisuuden eri osa-alueilla. Uskon, että alalla kaivataan kipeästi kattavampaa yhteistyötä, tiedon jakamista ja yhteistä vastuunkantoa ilmastonmuutoksen torjumisen eteen. #BuildingLife tarjoaa mainion foorumin ympäristövastuullisuuden edistämiselle läpi leikaten koko kira-alan.

Millä tavoin Skanska edesauttaa muutosta kohti rakennetun ympäristön kestävää kehitystä?

Oma ilmastotavoitteemme on olla hiilineutraali 2045 mennessä. Tavoite sisältää omien päästöjemme lisäksi myös toimitusketjussamme syntyvät päästöt ja olemme lisäämässä tavoitteeseemme myös valmistuvien kohteiden käytönaikaisen energiankulutuksen. Tavoitteemme kattaa rakennusalan ilmastovaikutukset hyvin laajasti ja tästä näkökulmasta alan eteenpäin puskeminen on ainoa keino päästä hiilineutraaliuteen. Emme pääse tavoitteeseemme yksin, vaan meidän pitää toimia aktiivisesti yhdessä koko arvoketjun kanssa pienentääksemme rakentamisesta ja rakennusmateriaaleista aiheutuvaa hiilipiikkiä ja toisaalta pohtia koko ajan kestävämpiä ja tehokkaampia energiaratkaisuja käytönaikaisten päästöjen pienentämiseksi.

Miten Skanskalla toteutetaan vähähiilisiä ratkaisuja tai kiertotaloutta tai koko elinkaaren päästöjen vähentämistä käytännössä?

Jotta vähähiilisyys huomioidaan hankekehityksen joka vaiheessa, olemme kehittäneet suunnittelunohjauksen tueksi vähähiilisyyden ohjekortit, joiden avulla hiiliviisaat ratkaisut on helppo huomioida osana normaalia toimintaa.
Konkreettisella tasolla meillä on otettu käyttöön monia vähähiilisyyttä edistäviä ratkaisuja, esimerkiksi Skanska Kodit tavoittelee uusissa kohteissaan aina A-energialuokkaa ja RTS-ympäristöluokitusta. Näin mahdollistamme kestävän elämäntavan kotiemme asukkaille.
Olemme myös sitoutuneet Kestävän purkamisen Green dealiin, jonka myötä olemme mukana edistämässä purkumateriaalien parempaa hyödyntämistä. Yhtenä todella mielenkiintoisena esimerkkinä tästä voisin nostaa ReCreate-hankkeen, jossa olemme mukana kehittämässä purettujen betonielementtien uudelleenkäyttöä.

Millä rakennetun ympäristön osa-alueilla on mielestäsi tehty suurimpia kehitysaskeleita ja millä toimialoilla on vielä mahdollisuuksia kehittyä entisestään?

Energiatehokkuuden huomioiminen on mielestäni edistynyt hienosti ja sen huomioiminen on meilläkin jo ihan arkipäivää, vaikka tässäkin tavoitetta pitää koko ajan kiristää. Myös uusiutuvan energian ratkaisut kehittyvät hurjaa tahtia, mikä on mielestäni erityisen tärkeää kestävämmän yhteiskunnan kannalta, sillä päästötön ja puhdas energiainfrastruktuuri on avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Materiaalipuolellakin on hienosti lähdetty liikkeelle tuotteiden päästöjen pienentämiseksi, vaikka matkaa maaliin vielä on. Kuulemme jatkuvasti uusista edistysaskelista toimittajiltamme.
Erityisen paljon kehityspotentiaalia näen erilaisissa kiertotalouden ratkaisuissa. Meillä on valtava materiaalivarasto kiinni purettavassa rakennuskannassa ja sen hyödyntäminen voisi edesauttaa materiaalisidonnaisten päästöjen pienentämistä uudisrakentamisessa.

Mitä toivot #BuildingLife -hankkeen saavuttavan Suomessa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

Toivon, että hankkeen myötä saisimme alalle mahdollisimman konkreettisia tavoitteita ja selkeitä benchmarkeja ohjenuoraksi eri osapuolille. Jokaisella kira-alan toimijalla on oma roolinsa muutoksessa kohti vähähiilistä yhteiskuntaa ja hyvien päästövähennyskeinojen jakaminen #BuildingLife -hankkeen kautta olisi myös tärkeää.

Mitä ajatuksia on lähestyvään YK:n ilmastokokoukseen (COP26) liittyen, erityisesti rakennetun ympäristön toimialan näkökulmasta?

Koska rakennettu ympäristö on niin merkittävässä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta, on hienoa, että tänä vuonna YK:n ilmastokokouksessa rakennettu ympäristö on nostettu keskiöön. Ala on varsin sirpaleinen ja monen tekijän summa, joten toivon, että ilmastokokouksessa saadaan asetettua yhteiset tavoitteet koko arvoketjulle sitouttaen eri osapuolet työskentelemään hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Pandemian jälkeisessä ajassa vihreä elpyminen luo mahdollisuuksia rakennusalalle, ja velvollisuutemme on olla mukana luomassa kivijalkaa hiilineutraalille tulevaisuudelle.

Muita julkaisuja ja oppaita

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohje

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohjeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta tilamuutosten hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista, tunnistaa miten vaikutuksia voitaisiin rajoittaa, lisätä vertailumahdollisuuksia hankkeiden välillä sekä auttaa viestimään valintojen vaikutuksista myös alan ulkopuolisille.  Ohje sisältää määritelmiä hiilijalanjäljen laskennan rajaamiselle, lähtötietojen käyttämiselle ja tulosten raportoinnille. Ohje on suunniteltu toimitilahankkeille, mutta sitä voi rajoitetusti soveltaa myös muunlaisille tilamuutoshankkeille. 

Vähähiilisyyden sanakirja

Tämä vähähiilisyyden sanasto on koottu FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen ja Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikuntien yhteistyönä keväällä 2020. Sanasto sisältää kaikki yleisimmät vähähiiliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvät termit.

Kiertotalouden nykytila – mikä muuttuu seuraavaksi?

Sekä kansallisten että kansainvälisten projektien myötä olemme Green Building Council Finlandilla saaneet sukeltaa syvälle rakentamisen kiertotalouteen. Kertyneen kokemuksen myötä syntyy näkemys: mihin tähän mennessä on päästy ja millaisiin kehitysaihioihin pitäisi seuraavaksi keskittyä?

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma

Julkaisussa esitetään toimenpiteitä kahdeksalle eri toimijaryhmälle kiinteistö- ja rakennusalalla. Toimenpidetauluihin on koottu keskeiset toimenpiteet, joihin kyseisellä toimijaryhmällä on mahdollisuus vaikuttaa. Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma sisältää konkreettiset välitavoitteet ja askelmerkit kaikille alan toimijoille oman toimintansa kehittämiseksi.

Vapaaehtoiset kompensaatiot kiinteistö- ja rakennusalalla

Opas tarjoaa konkreettisia työkaluja ja vinkkejä laadukkaiden ja vastuullisesti tuotettujen vapaaehtoisten päästökompensaatioiden hankintaan.

Kiertotalouden edistäminen kuntien hankinnoissa

Rakennetun ympäristön toimialan kiertotalouden markkinakatsaus sisältää myös alueittaisia suosituksia pääkaupunkiseudulle, Tampereen, Turun ja Oulun seuduille, siitä kuinka kuntien hankinnoissa voi edistää kiertotaloutta.

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun