Green Building Council Finland

Geopolymeeribetonin comeback – Lohjan Pyörteessä vietiin kiertotalous käytäntöön poikkitieteellisellä yhteistyöllä ja rohkeudella

Loikka-blogi

Anne Kaiser
Vastuullisuuspäällikkö, Saint-Gobain Finland Oy

Anne toimii myös FIGBC:n hallituksen varapuheenjohtajana

Kestävän betonin resepti on tunnettu jo pitkään: muinaiset roomalaiset osasivat valmistaa betonia niin hyvin, että osa rakennuksista on edelleen käyttökunnossa yli 2 000 vuotta myöhemmin. Roomalaisen betonin salaisuus oli sen sisältämä vulkaaninen tuhka.

Salaisuudet unohtuivat vuosisadoiksi, kunnes 1800-luvun lopussa ryhdyttiin taas hyödyntämään kemiallisesti samankaltaista sideainetta alkaliaktivoidusta masuunikuonasta. Tästä niin sanotusta geopolymeeribetonista rakennettiin Euroopassa ja Neuvostoliitossa useita kerrostaloja noin 60–70 vuotta sitten. Syynä oli edullinen hinta ja tuolloin vaivannut pula Portland-sementistä (OPC). Suomessakin materiaalia tutkittiin 1980-luvulla, mutta laajempaan käyttöön se ei koskaan päätynyt.

Nyt erilaiset geopolymeerit ja vaihtoehtoisia sideaineita hyödyntävät betonit tekevät voimakkaasti paluuta rakennusmateriaaleiksi, johtuen niiden huomattavasti alhaisemmista hiilidioksidipäästöistä (CO2) verrattuna perinteiseen Portland-sementtiin. Oulun yliopistossa, Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikössä, niitä on tutkittu aktiivisesti jo vuosikymmenen ajan. Professori Mirja Illikaisen johtama ryhmä selvittää muun muassa, miten erilaisia teollisuuden sivuvirtoja voidaan hyödyntää geopolymeerien raaka-aineina. EU:n Horizon2020-rahoitteisessa WOOL2LOOP-hankkeessa tutkitaan mineraalivillajätteen (kivi- ja lasivillan) uusiokäyttöä geopolymeerin raaka-aineena elinkaarensa lopussa.

Laboratoriosta työmaalle: Pyörteen autotalliin kokeiltiin uutta reseptiä

Tutkimus ei ikinä pysy laboratorion seinien sisällä, jos mukana on tahtova ja tekevä tiimi. Lohjan asuntomessuille 2021 valmistuvalle Pyörre-talolle valettiin aurinkoisena syyskuun maanantaina, 28.9.2020, geopolymeeribetonista autotallin lattia.

Työ käynnissä. Kuva: Anne Kaiser.

Tekeminen käynnistyi luvattuani kohteen pääsuunnittelijalle, Matti Kuittiselle, että voisimme Saint-Gobain Weberin toimesta toteuttaa Pyörteeseen autotallin lattian geopolyymeristä WOOL2LOOP-hankkeen tiimoilta. Kaikki ei mennyt ihan alkuperäisten suunnitelmien mukaan: piti soveltaa, sopia hankkeen riskeistä ja lopuksi tuli tietysti kiire. Saint-Gobain konsultoi ja Oulun yliopiston laboratoriossa kehitettiin laastiresepti. Jatkokehityksen laastista betoniksi toteutti Keko Geopolymeerit Oy (Keko), joka on Oulun yliopiston tutkimuksen pohjalta perustettu spin off -yritys. Muita ennakkoluulottomia yhteistyötahoja Lohjan Pyörteen projektissa olivat Aulis Lundell Oy, Finnrecycling Oy sekä Kuljetus Sundell Oy – ja tietenkin tulevat asukkaat. Poikkitieteellistä tiimiä tutkimuksesta käytäntöön luotsasi kiertotalouteen hurahtanut projektityöntekijämme Tuomas Kohvakka. Tuomaksesta sen verran tähän väliin, että valmistuttuaan vuodenvaihteessa, hän aloitti Saint-Gobain Finlandin ensimmäisenä Kiertotalousinsinöörinä.

Kierrätys- ja sivuvirtamateriaalit hyötykäyttöön

Valun tiukahko aikataulu ja raaka-aineiden saatavuus asettivat kokeilulle joitakin reunaehtoja. Tässä tapauksessa lattiamassan pääasiallisena sideaineena käytettiin masuunikuonaa ja täyteaineina kierrätettyä, pestyä, termisesti ja mekaanisesti elvytettyä valimohiekkaa sekä Saint-Gobain Weberin Ojakkalan tehtaalla kuivattua luonnonhiekkaa. Alkaliaktivaattorina toimi lipeäpohjainen liuos. Sideaine voidaan korvata myös monella muulla teollisuuden sivuvirralla, kuten rakennus- ja purkujätteen mukana syntyvällä kivi-ja lasivillajätteellä tai erilaisilla lentotuhkilla. Myös aktivaattorien korvaamista kierrätys- tai sivuvirtamateriaaleilla tutkitaan, jolloin geopolymeerien hiilijalanjälki pienenee edelleen.

Kokeellisen betonin valmistus vaatii käsityötä ja luovuutta, mutta myös perinteisiä menetelmiä voidaan hyödyntää. Esimerkiksi sekoitus ja valu toteutettiin tavallisessa betoniautossa, jolloin betonimassa saatiin vaivattomasti valettua kohteessa. Tai lähes vaivattomasti – innostuneen työryhmän ilmeet kiristyivät hetkellisesti auton sulakkeen palaessa kesken kiivaimman sekoituksen ja monine muine kommelluksineen mutta lopulta historiallinen valu sujui kuitenkin hyvin. Harvoin näin hauskoja työpäiviä kohdalle sattuu, naurettiin ja jännitettiin kaikki yhdessä! Suuri kiitos vielä erikseen Kuljetus Sundell Oy:n ammattitaidolle ja innostukselle uuden äärellä – oli kuulemma hieno työpäivä, jotain uutta ja erilaista!

Vaikka matkalla oli monta muuttujaa ihmisten, aikataulujen, raaka-aineiden, laitteiston, menetelmien ja työmaan kannalta, oli hienoa nähdä, että kiertotaloutta voidaan konkreettisesti edistää. Autotalliin tuli hieno (ja varsin pitkäikäinen?!) lattia ja geopolymeerien kaupallinen käyttö otti harppauksen eteenpäin!

Anne Kaiser
Vastuullisuuspäällikkö, Saint-Gobain Finland Oy

Kuva: Anne Kaiser. Uudet raaka-aineet saapuvat työmaalle.

Wool2Loop – New Sustainable Raw Materials from Mineral Wool Waste

Wool2Loop: https://www.wool2loop.eu/

Twitter: https://twitter.com/wool2loop

LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/wool2loop-project/

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Uusimmat artikkelit

Aiheet

LähiTapiola Kiinteistövarainhoito ja Technopolis sitoutuivat hiilineutraaliin rakentamiseen

26.1.2022
Lehdistötiedote 26.1.2022 klo 11:00 Neljä uutta yritystä liittyy WorldGBC:n päivitettyyn Net Zero Carbon Buildings Commitment -sitoumukseen: Veev, Nexii sekä suomalaiset LähiTapiola ja Technopolis. Sitoumuksen allekirjoittajat tavoittelevat hiilineutraalin energiankäytön lisäksi hiilineutraalia

Euroopan komission ehdotus uudeksi EPBD direktiiviksi – keskeinen sisältö

14.1.2022
Euroopan unioni on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.  Jotta tavoite voidaan saavuttaa, on myös tärkeimpiä kiinteistö- ja rakennusalan säännöksiä tarkastettava. Energy Performance of Buildings Directive (EPBD) päivitystä on valmisteltu vuodesta

Tiedote: nimenmuutos sekä sääntömuutos Green Building Council Finland ry

14.1.2022
Hyvä jäsenemme ja yhteistyökumppanimme,  Syyskokouksessamme 23.11.2021 päätimme, että yhdistyksen virallinen nimi on jatkossa Green Building Council Finland ry (aiemmin GBC Suomi ry), epävirallinen lyhenne FIGBC ja sen kotipaikka on Helsinki. PRH:n päätöksellä GBC

Osallistu vähähiilisen rakentamisen lainsäädännön kehittämiseen

4.1.2022
Kokoamme kunnista, yrityksistä ja järjestöistä kansallista verkostoa, joka auttaa kartoittamaan lainsäädännön hidasteita ja esteitä kunnianhimoiselle tuotesidonnaisten päästöjen vähentämiselle ja biopohjaisten materiaalien käytölle. Hankkeessa luodaan ehdotus, miten suomalaista sääntelyä ja ohjausta

Kiitos kuluneesta vuodesta!

21.12.2021
Kiitos kuluneesta vuodesta ja samalla iloinen ilmoitus uudesta (vanhasta) nimestä. Syyskokouksen päätöksen mukaisesti luovuimme vanhasta virallisesta nimestämme ja tästä hetkestä eteenpäin olemme nyt virallisestikin Green Building Council Finland ry (aiemmin

YIT, Varma, JKMM, Sponda ja Kuljetusrinki – tähtäimessä hiilineutraali rakennettu ympäristö

15.12.2021
Aidosti kestävä liiketoiminta kestää tulevaisuudessakin. Ja aidosti kestävälle liiketoiminnalle lainsäädäntö on vasta toiminnan ensimmäinen porras – parempaa tekemällä varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden tulevaisuudessakin. Alun perin kaksikymmentäyksi yritystä ja kolme kaupunkia ilmoittautui

Tavoitteena energiapositiivinen asuinalue

13.12.2021
Making-City osa EU:n Horizon 2020-ohjelmaa. Hankkeessa tehdään pilotointia ja kehitystyötä kahdessa kaupungissa; Hollannin Groningenissa sekä Suomen Oulussa. Lisäksi mukana on kuusi seuraajakaupunkia muista EU-maista.   Green Building Council Finland järjesti torstaina

Haemme järjestöpäällikköä

9.12.2021
Green Building Council Finland hakee tiimiinsä toimeen tarttuvaa ja osaavaa Järjestöpäällikköä Järjestöpäällikön tehtäväkenttään kuuluvat taloudenjohtamiseen, järjestöhallintoon ja henkilöstön hyvinvointiin (HR) liittyvät vastuut. Voit olla jonkun edellä mainitun kokenut asiantuntija tai

LIFE Level(s): Elinkaariarvioinnista arkipäivää Euroopassa

8.12.2021
Johdanto Vuosikymmenemme suurimman haasteen, ilmastonmuutoksen, seuraukset ovat käsinkosketeltavat ja mahdottomat ohittaa. Talousalueiden, poliittisten järjestelmien ja yritysmaailman on edustettava yhteistä rintamaa muutoksen luojina. Yhteistyöhön tarvitaan yhteiset pelisäännöt. EU-lainsäädännön ja muun ohjauksen,

FIGBC lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi

7.12.2021
Uuden kaavoitus- ja rakentamislain yhdeksi tavoitteeksi on otettu ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Nykyisellään rakentaminen ja rakennetun ympäristön ylläpito tuottavat merkittäviä ilmastopäästöjä sekä rasittavat luontoa sekä luonnonvarojen kulutuksen että luonnon

Digitaalisella tiedolla kohti kiertotaloutta

3.12.2021
Tietomallit voivat edistää kiertotaloutta monin tavoin, mutta niiden hyödyntämisessä ollaan vasta alussa. Kokosimme neljä tietomallien asiantuntijaa kertomaan, millaisilla tavoilla tietomallit voivat auttaa meitä kiertotaloudellistumaan ja tekemään työmme tehokkaammin. Tuoreen Nordic

Accelerating circular construction in Nordic countries

3.12.2021
Nordic Networks for Circular Construction project aims to create insight into the status and best practices surrounding circular construction in the Nordics, create voluntary goals and indicators, improve the reuse