Green Building Council Finland

Geopolymeeribetonin comeback – Lohjan Pyörteessä vietiin kiertotalous käytäntöön poikkitieteellisellä yhteistyöllä ja rohkeudella

Loikka-blogi

Anne Kaiser
Vastuullisuuspäällikkö, Saint-Gobain Finland Oy

Anne toimii myös FIGBC:n hallituksen varapuheenjohtajana

Kestävän betonin resepti on tunnettu jo pitkään: muinaiset roomalaiset osasivat valmistaa betonia niin hyvin, että osa rakennuksista on edelleen käyttökunnossa yli 2 000 vuotta myöhemmin. Roomalaisen betonin salaisuus oli sen sisältämä vulkaaninen tuhka.

Salaisuudet unohtuivat vuosisadoiksi, kunnes 1800-luvun lopussa ryhdyttiin taas hyödyntämään kemiallisesti samankaltaista sideainetta alkaliaktivoidusta masuunikuonasta. Tästä niin sanotusta geopolymeeribetonista rakennettiin Euroopassa ja Neuvostoliitossa useita kerrostaloja noin 60–70 vuotta sitten. Syynä oli edullinen hinta ja tuolloin vaivannut pula Portland-sementistä (OPC). Suomessakin materiaalia tutkittiin 1980-luvulla, mutta laajempaan käyttöön se ei koskaan päätynyt.

Nyt erilaiset geopolymeerit ja vaihtoehtoisia sideaineita hyödyntävät betonit tekevät voimakkaasti paluuta rakennusmateriaaleiksi, johtuen niiden huomattavasti alhaisemmista hiilidioksidipäästöistä (CO2) verrattuna perinteiseen Portland-sementtiin. Oulun yliopistossa, Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikössä, niitä on tutkittu aktiivisesti jo vuosikymmenen ajan. Professori Mirja Illikaisen johtama ryhmä selvittää muun muassa, miten erilaisia teollisuuden sivuvirtoja voidaan hyödyntää geopolymeerien raaka-aineina. EU:n Horizon2020-rahoitteisessa WOOL2LOOP-hankkeessa tutkitaan mineraalivillajätteen (kivi- ja lasivillan) uusiokäyttöä geopolymeerin raaka-aineena elinkaarensa lopussa.

Laboratoriosta työmaalle: Pyörteen autotalliin kokeiltiin uutta reseptiä

Tutkimus ei ikinä pysy laboratorion seinien sisällä, jos mukana on tahtova ja tekevä tiimi. Lohjan asuntomessuille 2021 valmistuvalle Pyörre-talolle valettiin aurinkoisena syyskuun maanantaina, 28.9.2020, geopolymeeribetonista autotallin lattia.

Työ käynnissä. Kuva: Anne Kaiser.

Tekeminen käynnistyi luvattuani kohteen pääsuunnittelijalle, Matti Kuittiselle, että voisimme Saint-Gobain Weberin toimesta toteuttaa Pyörteeseen autotallin lattian geopolyymeristä WOOL2LOOP-hankkeen tiimoilta. Kaikki ei mennyt ihan alkuperäisten suunnitelmien mukaan: piti soveltaa, sopia hankkeen riskeistä ja lopuksi tuli tietysti kiire. Saint-Gobain konsultoi ja Oulun yliopiston laboratoriossa kehitettiin laastiresepti. Jatkokehityksen laastista betoniksi toteutti Keko Geopolymeerit Oy (Keko), joka on Oulun yliopiston tutkimuksen pohjalta perustettu spin off -yritys. Muita ennakkoluulottomia yhteistyötahoja Lohjan Pyörteen projektissa olivat Aulis Lundell Oy, Finnrecycling Oy sekä Kuljetus Sundell Oy – ja tietenkin tulevat asukkaat. Poikkitieteellistä tiimiä tutkimuksesta käytäntöön luotsasi kiertotalouteen hurahtanut projektityöntekijämme Tuomas Kohvakka. Tuomaksesta sen verran tähän väliin, että valmistuttuaan vuodenvaihteessa, hän aloitti Saint-Gobain Finlandin ensimmäisenä Kiertotalousinsinöörinä.

Kierrätys- ja sivuvirtamateriaalit hyötykäyttöön

Valun tiukahko aikataulu ja raaka-aineiden saatavuus asettivat kokeilulle joitakin reunaehtoja. Tässä tapauksessa lattiamassan pääasiallisena sideaineena käytettiin masuunikuonaa ja täyteaineina kierrätettyä, pestyä, termisesti ja mekaanisesti elvytettyä valimohiekkaa sekä Saint-Gobain Weberin Ojakkalan tehtaalla kuivattua luonnonhiekkaa. Alkaliaktivaattorina toimi lipeäpohjainen liuos. Sideaine voidaan korvata myös monella muulla teollisuuden sivuvirralla, kuten rakennus- ja purkujätteen mukana syntyvällä kivi-ja lasivillajätteellä tai erilaisilla lentotuhkilla. Myös aktivaattorien korvaamista kierrätys- tai sivuvirtamateriaaleilla tutkitaan, jolloin geopolymeerien hiilijalanjälki pienenee edelleen.

Kokeellisen betonin valmistus vaatii käsityötä ja luovuutta, mutta myös perinteisiä menetelmiä voidaan hyödyntää. Esimerkiksi sekoitus ja valu toteutettiin tavallisessa betoniautossa, jolloin betonimassa saatiin vaivattomasti valettua kohteessa. Tai lähes vaivattomasti – innostuneen työryhmän ilmeet kiristyivät hetkellisesti auton sulakkeen palaessa kesken kiivaimman sekoituksen ja monine muine kommelluksineen mutta lopulta historiallinen valu sujui kuitenkin hyvin. Harvoin näin hauskoja työpäiviä kohdalle sattuu, naurettiin ja jännitettiin kaikki yhdessä! Suuri kiitos vielä erikseen Kuljetus Sundell Oy:n ammattitaidolle ja innostukselle uuden äärellä – oli kuulemma hieno työpäivä, jotain uutta ja erilaista!

Vaikka matkalla oli monta muuttujaa ihmisten, aikataulujen, raaka-aineiden, laitteiston, menetelmien ja työmaan kannalta, oli hienoa nähdä, että kiertotaloutta voidaan konkreettisesti edistää. Autotalliin tuli hieno (ja varsin pitkäikäinen?!) lattia ja geopolymeerien kaupallinen käyttö otti harppauksen eteenpäin!

Anne Kaiser
Vastuullisuuspäällikkö, Saint-Gobain Finland Oy

Kuva: Anne Kaiser. Uudet raaka-aineet saapuvat työmaalle.

Wool2Loop – New Sustainable Raw Materials from Mineral Wool Waste

Wool2Loop: https://www.wool2loop.eu/

Twitter: https://twitter.com/wool2loop

LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/wool2loop-project/

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Rakennetun ympäristön kiertotaloutta hidastavat kustannustehottomuus, osaamisen ja kokemuksen puute

31.1.2023
Lehdistötiedote 31.1.2023 embargo klo 13:00 Ratkaisu on tukea kiertotalousratkaisuja rakentamisen arvoketjun kaikissa vaiheissa. Pohjoismaisen ministerineuvoston uusi julkaisu ”Analysis of Barriers and Possibilities” käsittelee rakentamisen kiertotaloutta pohjoismaissa. Selvityksessä havaittiin, että suurin

ROTI 2023-raportti: Rakennetun omaisuuden korjausvelka on moninkertaistunut vuosituhannen alusta 

31.1.2023
Vuoden 2023 raportti perustuu yli 100 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijan näkemyksiin. ROTI-paneeleissa Green Building Council Finlandista mukana olivat Elina Samila, Lauri Tähtinen ja Miisa Tähkänen. Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2023

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden sanakirjaa testataan Helsingissä ja Tampereella 

26.1.2023
Mikä on materiaalipassin ja materiaaliselosteen ero? Entä kun suunnitellaan korjattavaksi tai uudelleenkäytettäväksi?  Yhteiset tulkinnat ja termit karsivat pois mahdollisia väärinymmärryksiä ja helpottavat vaikkapa sopimusneuvotteluita, kun kaikki ymmärtävät mitä milläkin termillä

Antti Ruuska johtamaan rakentamisen kestävyyssiirtymää

12.1.2023
Lehdistötiedote Embargo 12.1.2023 klo 11:00 Tekniikan tohtori Antti Ruuska on valittu Green Building Council Finlandin toimitusjohtajaksi. Ruuska on toiminut aiemmin mm. YLVAn vastuullisuusjohtajana. Hän aloittaa tehtävässään maaliskuussa 2023. ”FIGBC:n tavoite

Jäsenemme antoivat meille arvosanaksi 8,8 

10.1.2023
Pyydämme palautetta jäseniltämme läpi vuoden eri tapahtumissa, kokouksissa ja koulutuksissa. Tämän lisäksi kehitysehdotuksia kysytään kertaluonteisesti vuoden päättävässä jäsentyytyväisyyskyselyssä. Vuonna 2022 jäsenemme antoivat keskiarvosanaksi toiminnallemme 8,8. Kiitos kaikille 245 vastaajalle! Lisäksi

Kiertotalouden mukaiset rakennustuotteet -webinaarissa keskusteltiin elinkaaren ympäristövaikutuksista ja uusista kiertotaloustuotteista

5.1.2023
Business Oulun ja FIGBC:n yhteisessä webinaarissa esiteltiin Oulun Kiertotalousklusterin mahdollisuuksia, kiertotaloustuotteita, tuotesuunnittelua ja C2C tuotesertifiointia sekä keskusteltiin hirsirakentamisesta. Katri Luoma-aho kertoi Oulun Kiertotalousklusterin tavoitteista: innovoinnin edistäminen, yhteistyö ja rahoitus. Yrityksille

Työkaluja KIRA-alan hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen – kooste vuodesta 2022

21.12.2022
Olemme laaja rakennetun ympäristön organisaatioiden ja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto. Jäsentemme edustajista kokoamme monialaisia asiantuntijaverkostoja, jotka kehittävät alaa yhdessä. Yhteistyössä on toteutettu runsaasti toimialalle määritelmiä, termejä, oppaita ja ohjeita. Kiitos kuuluu koko

Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2023

19.12.2022
Hyvät jäsenemme, yhteistyökumppanit, toimikuntien puheenjohtajat, hallituksen jäsenet ja lukuisat muut organisaatiot ja henkilöt, joiden kanssa olemme saaneet toimia kestävän rakennetun ympäristön hyväksi tänäkin vuonna. Kiitos yhteistyöstä, rauhallista talven juhlakautta ja

#BuildingLife päättyi muttei lopu

19.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on nyt päättynyt, mutta #BuildingLife 2 alkaa arviolta syksyllä 2023. Seuraavassa projektissa tahdomme yhä

Hiilineutraali rakennus -ohjeen pilotoinnin loppuraportti 

15.12.2022
#BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 Tytti Bruce-Hyrkäs, Granlund esitteli Hiilineutraali rakennus -ohjeen ja kertoi pilotoinnin kokemuksista. Katso tapahtuman tallenne.  FIGBC Rakentaminen -toimikunnassa todettiin, että alalla moni haluaa tavoitella parempaa, jopa hiilineutraalia

Euroopan parlamentin terveisiä kiinteistö- ja rakennusalalle 

15.12.2022
Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri osallistui #BuildingLife hankkeen päätösseminaariin videotervehdyksellä.  ”Olen iloinen voidessani kannattaa tällaista toimintaa, joka on niin kriittinen tulevaisuutemme kannalta”, MEP Kumpula-Natri aloitti ja jatkoi ”Aloite, joka tuo

Miten #BuildingLife on vaikuttanut Suomessa ja Euroopassa  

15.12.2022
Miten #BuildingLife on vaikuttanut Suomessa ja Euroopassa? #BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 World Green Building Councilin Eurooppaverkoston johtaja, Stephen Richardson puhui projektin kasvusta ja Dutch Green Building Councilin Laetitia Nossek esitteli