Me ihmiset olemme kuluttaneet luonnon meille tarjoamia resursseja loppuun ja saattaneet ekosysteemejä epätasapainoon. Ihmisten terveys ja hyvinvointi ovat vahvasti yhteydessä ympäristömme laatuun ja ekosysteemien hyvinvointiin: puhtaaseen veteen ja ilmaan, monimuotoiseen luontoon ja terveeseen maaperään. Jos mielimme tarjota myös jälkipolvillemme mahdollisuuden elää hyvää elämää, on loppuun käytetyt reservit tuotettava uudelleen ja pilatut ekosysteemit palautettava ennalleen.
Ihmisen toiminnasta aiheutuvien kielteisten vaikutusten vähentäminen ei enää riitä, vaan myös rakentamisella tulee luoda enemmän hyvää kuin haittoja. Edelläkävijät etsivät ratkaisuja uudistavan eli regeneratiivisen suunnittelun periaatteista.
Systeemistä ajattelua seitsemän sukupolven päähän
Uudistavassa suunnittelussa on keskeistä luoda kestävyyttä monesta eri näkökulmasta. Prosessi on suunniteltava tavalla, joka huomioi koko systeemin yhtä aikaa: luonnon ja ihmisen järjestelmät eivät ole irrallisia, vaan toisiinsa monin tavoin kytkeytyneet. Prosessi on myös luonteeltaan hyvin kauaskatseinen – usein sanotaan, että uudistavassa suunnittelussa pitäisi ajatella seitsemän sukupolvea eteenpäin eli yli 200 vuoden päähän. Tehtävä on kaikkea muuta kuin yksinkertainen.
Ymmärrys siitä, mitä uudistava suunnittelu on käytännössä, on vielä hyvin ohutta. Siksi on hankalaa määritellä edes uudistavuuteen pyrkivien hankkeiden tavoitteita. Valmiita malliratkaisuja ei ole. Kuten luonnossakin jokainen ekosysteemi on erilainen, eri hankkeissa hyvät ratkaisut voivat olla hyvin erilaisia.
Muutoksen suurimpia esteitä ovat vanhoilliset tavoitteet ja prosessi – ja puuttuva osaaminen. Toimintaa ohjaa tehokkuus eikä vaikuttavuus. Alan projekteissa töitä tehdään kuten niitä on totuttu tekemään. Mikä avuksi?
Siilot nurin ja monialaisempaa osaamista suunnitteluun
Koko alan ajattelutavan on muututtava radikaalisti. Keskeistä on monialainen yhteistyö. Eri alojen asiantuntijoita on otettava mukaan rakennetun ympäristön hankkeisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kun tehdään isoja päätöksiä sijainneista, suunnista ja suuruuksista. Myös hankkeiden johtotehtäviin tarvitaan monialaisuutta.
Ajattelun monipuolistaminen vaatii uskallusta ja asioiden uudelleen priorisointia, mutta ei välttämättä tavanomaista suurempia taloudellisia investointeja. Luontoalueiden säästäminen ja luonnon tuominen osaksi tiiviisti rakennettua ympäristöä hyödyttää yhteiskuntaa ja tuottaa arvoa ihmisille. Esimerkiksi luonnontilainen metsä, järvi tai merenranta on monille mieluisinta lähiympäristöä. Lähiluonto ei vain virkistä vaan myös edistää terveyttä lisäämällä vastustuskykyä ja alentamalla verenpainetta. Nämä hyödyt täytyy osata tuoda osaksi rakennettua ympäristöä koskevaa päätöksentekoa.
Jokaista rakennetun ympäristön elementtiä tulee tarkastella avoimin mielin, jotta ymmärrettäisiin, millaisia uusia ja erilaisia hyötyjä se voisi tuottaa koko systeemille. Voisiko vaikkapa sillan rakenne sisältää akun tai voisiko sen yhteyteen luoda uusia elinympäristöjä ja uusia ekologisia yhteyksiä? Voisiko hiiltä sitoutua rakenteisiin enemmän kuin sitä vapautuu ilmakehään?
Uudenlainen ajattelu on mahdollista viedä käytäntöön, jos tahtoa riittää. Monissa allianssimallin mukaisissa toteutuksissa kuten Raide-Jokeri- ja Kruunusillat-hankkeissa on jo nähty tavoitteita ja toimintamalleja, joissa innovatiivinen ajattelu on vienyt suunnittelun ja toteutuksen uudelle tasolle ja joissa on mukana uudistavan suunnittelun elementtejä. Projektin johtamismalli varmistaa, että uudistavuuden tavoitteista ei lipsuta.
Uudistavan suunnittelun muistilista
- Kutsu eri alojen asiantuntijoita mukaan suunnitteluun. Rakentamisen, tekniikan ja talouden osaajien lisäksi tarvitset ainakin ekologian ja terveyden ammattilaisia.
- Tunnista hankkeesi vaikutukset niin laajasti kuin suinkin mahdollista jo varhaisessa vaiheessa. Älä keskity vain haittojen vähentämiseen. Pohdi avoimin mielin, miten hanke voi tuottaa hyötyjä mahdollisimman monipuolisesti.
- Kehitä hanketta yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Vaali paikan arvoja ja hyödynnä paikallista osaamista ja muita resursseja.
- Pidä tavoitteet mukana hankkeen alusta loppuun ja johda niitä järjestelmällisesti. Palkitse onnistumisista: ratkaisuista, joilla on parannettu ympäristön ja yhteiskunnan tilaa.
Miten täydentäisit tai tarkentaisit listaa? Ota yhteyttä niin jutellaan!
Kirjoittajat
Riina Känkänen on Ramboll Finlandin Head of Sustainability ja Infra-toimikunnan puheenjohtaja Green Building Council Finlandissa. Känkäsellä on mittava kokemus kestävyyden johtamisesta.
Katri Einola on uudistavan suunnittelun ja kestävän kaupunkikehityksen asiantuntija. Einola on taustaltaan muotoilija ja kestävän kehityksen monialainen osaaja, joka on perehtynyt systeemiseen ajatteluun. Hän johtaa Ramboll Finlandin elinvoimaisuus ja sopeutuminen -kestävyyskärkeä.
Lisätietoja
- Lue Rambollin ratkaisuista uudistavaan ilmastoviisaaseen rakentamiseen.
- Tutustu luontoon myönteisesti vaikuttaviin ratkaisuihimme.
- Miten luodaan eläviä, asukkaita ja yrityksiä kestävästi palvelevia alueita? Lataa kuntien elävyysvertailuraporttimme.
