Green Building Council Finland (FIGBC) kiittää mahdollisuudesta lausua rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansalliseen toimeenpanoon liittyvistä laki- ja asetusmuutoksista.
Yhteenveto: haasteet ja kehittämisehdotukset
Keskeiset haasteet:
- EPBD:n kansallinen toimeenpano aiheuttaa merkittäviä samanaikaisia vaikutuksia kiinteistönomistajille ja rakennuskantaan, joiden yhteisvaikutuksia ei ole vielä arvioitu.
- Huomioitavaa on myös EPBD-sääntelyn tiivis yhteys taksonomian kehittymiseen. E-lukusääntely ja energiatodistus ovat EU:n komission ehdotusten mukaan jatkossakin myös vihreän rahoituksen keskeisiä ohjauskeinoja, mikä vahvistaa vaikutuksia markkinaan.
- Päästöttömään energiaan nojaava ohjaus ei takaa energiatehokkuuden paranemista tai kustannustehokkaita päästövähennyksiä.
- Sääntely voi lisätä perusparannus- ja purkupaineita erityisesti muussa kuin asuinrakennuskannassa.
- Nykyinen vähähiilisyyssääntelyn soveltamisala ei kata kaikkia olennaisia rakennustyyppejä.
Kehittämisehdotukset:
- Vahvistetaan EPBD-toimeenpanon kokonaisvaikuttavuuden seurantaa ja vaikutusarviointia sekä tehdään tarvittaessa kansallisia korjausliikkeitä lainsäädäntöön.
- Muutetaan E-lukua ja sen taustalla olevia energiamuotokertoimia kuvaamaan puhtaammin teknisistä ominaisuuksista tulevaa energiatehokkuutta. Energiantuotannon päästöt kuvataan jatkossa osana rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeä.
- Purkupaineiden lisääntyessä panostetaan myös kiertotalouden lainsäädännön selkeyttämiseen, purkumateriaalien hyödyntämiseen ja uudelleenkäytön kehittämiseen samalla.
- Parannetaan säädösvalmistelun resursointia.
- Laajennetaan vähähiilisyyssääntelyn soveltamisalaa kattamaan myös datakeskukset.
Laajemmat perustelut
Yleiskuva: minimillä mennään – mutta mennäänkö kohti energiatehokkuutta ja päästöjen vähentämistä?
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallinen toimeenpano on Suomessa toteutettu pääosin vähimmäismuutoksiin nojaten ja oletuksella rakennusten siirtymisestä päästöttömään energiankäyttöön. Lähtökohta on ymmärrettävä, mutta samalla on tunnistettava, että toimeenpanoon sisältyy useita samanaikaisia sääntelymuutoksia, joilla on merkittäviä yhteisvaikutuksia kiinteistönomistajille, rakennusmarkkinoihin ja rakennuskantaan. Näiden vaikutusten arviointi on toistaiseksi jäänyt puutteelliseksi.
Pidämme tärkeänä, että sääntelyn todelliset vaikutukset sekä energiatehokkuuden paranemisen että päästövähennysten näkökulmasta voidaan jatkossa osoittaa selkeämmin ja läpinäkyvämmin. Tällä hetkellä laajan sääntelykokonaisuuden vaikutus rakennuskannan todellisiin päästöihin, energiankulutukseen sekä -kustannuksiin on suurelta osin kysymysmerkki.
Vaikutusarviointia on jatkettava tulevina vuosina – ja tarvittaessa tehtävä korjausliikkeitä
EPBD:n muutosten kokonaisvaikuttavuuden arviointi on jäänyt puutteelliseksi. Kokonaisarviointia tarvitaan jatkossa seuraavista teemoista:
- Energiamuotokertoimien muutokset vaikuttavat olennaisesti rakennusten energialaskentaan ja eri energiaratkaisujen vertailtavuuteen. Kesällä 2025 lausunnolla olleiden asetusten yhteydessä esitetty arvio, jonka mukaan tuleva päästötön rakennus voisi olla energiatehokkuudeltaan heikompi kuin nykyinen lähes nollaenergiarakennus, on huolestuttava ja edellyttää jatkoselvityksiä. Lisäksi on seurattava, millainen kilpailuasetelma muodostuu eri lämmitysratkaisujen, kuten lämpöpumppujen ja kaukolämmön, välille, ja ohjaako sääntely kiinteistönomistajia valitsemaan aidosti elinkaaren kannalta vähäpäästöisimmät energiaratkaisut.
- Energiatodistuksen E-luvun tulisi kuvata kohteen teknisistä ominaisuuksista tulevaa energiatehokkuutta. Kaukolämmön päästöttömyys ei saisi vaikuttaa rakennuksen energiatehokkuuden tasoon. Energiantuotannon päästöt ilmaistaan jatkossa myös energiatodistuksessa rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen avulla, mikä on hyvä suunta. Tällöin E-luvussa ja sen taustalla olevissa energiamuotokertoimissa ei tarvitsisi enää jatkossa huomioida energiantuotannon päästöjä, vaan E-luku voisi kuvata puhtaammin teknisistä ominaisuuksista tulevaa energiatehokkuutta.
- Energiatodistusten sisällön laajentaminen kattamaan rakennusten hiilijalanjälkilaskenta (GWP, Global Warming Potential) ja vapaaehtoiset älyvalmiusindikaattori (SRI, Smart Readiness Indicator) sekä perusparannuspassi parantavat tiedon kattavuutta. Näiden aitoa vaikutusta energiatehokkuuden paranemiseen ja päästöjen vähentämiseen ei vielä tunneta ja sitä on seurattava, jotta niiden vaikutus ei jää vain laskennan lisääntymiseen.
- EPBD:n muutokset ohjaavat rakennuksia lisäämään aurinkoenergian omatuotantoa (uusi laki rakennusten energiatehokkuudesta). Keskeinen kysymys on, miten kiinteistöjen lisääntyvä aurinkosähkökapasiteetti toteutetaan siten, että se tuottaa aitoja päästövähennyksiä, on kiinteistönomistajille kannattavaa ja saadaan tehokkaasti käyttöön koko Suomen energiajärjestelmää täydentävänä. Aurinkoenergiaratkaisujen taloudelliseen kannattavuuteen vaikuttavat investointikustannusten lisäksi muun muassa ylijäämäsähkön myyntiehdot, energiavarastoinnin kehitys, sähkön hinnoittelumallit sekä kulutusjouston hyödyntäminen – myös näitä tulee jatkossa seurata.
- Sähköajoneuvojen latauspisteitä koskevien vaatimusten vaikutuksia latausverkoston kehittymiseen on myös seurattava jatkossa.
- Samalla on arvioitava, saavutetaanko kansalliset energiatehokkuustavoitteet olemassa olevan asuinrakennuskannan osalta pääosin vapaaehtoisiin keinoihin nojaten.
- Muussa kuin asuinrakennuskannassa vähimmäisenergiatehokkuusvaatimukset (uusi laki rakennusten energiatehokkuudesta) voivat edellyttää merkittäviä perusparannuksia ja lisätä myös paineita rakennuskannan purkamiseen. Tämä korostaa tarvetta kiireellisesti kehittää kiertotaloutta ja esimerkiksi rakennusosien uudelleenkäyttöä, jotta mahdolliset purkumateriaalit saadaan kiertoon ja purun ilmastovaikutuksia pienennettyä.
Huomioitavaa on myös EPBD-sääntelyn tiivis yhteys taksonomian kehittymiseen.
E-lukusääntely ja energiatodistus ovat EU:n komission ehdotusten mukaan jatkossakin myös vihreän rahoituksen keskeisiä ohjauskeinoja, mikä vahvistaa vaikutuksia markkinaan.
Lähivuosina on siis välttämätöntä pysähtyä arvioimaan sääntelyn kokonaisvaikutuksia. Erityisesti tulee tarkastella, ohjaako sääntely:
- energiatehokkuuden parantamiseen sekä uudis- että korjausrakentamisessa
- päästöjen vähentämiseen
- uusiutuvan energian lisääntymiseen
- energiamurroksen seuraaviin vaiheisiin, kuten kulutusjouston ja älykkäiden energiaratkaisujen laajempaan hyödyntämiseen.
Nyt saatavilla olevan tiedon pohjalta FIGBC esittää huolensa, että näin ei tapahdu direktiivin asettamien tavoitteiden mukaisesti. Jos tämä osoittautuu seurannan pohjalta todellisuudeksi, tarvitaan jatkossa korjausliikkeitä kansalliseen sääntelyyn.
Vaikuttavuusarviointia ja tarvittavien korjausliikkeiden suunnittelua tulee jatkossa tehdä säännöllisesti, esimerkiksi osana energia- ja ilmastostrategian päivityksiä, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmia tai erillisissä seurantakatsauksissa.
Säädösvalmistelussa puutteita – jatkovalmisteluun tarvitaan lisää resursseja
Valmisteluprosessissa on havaittu useita haasteita, kuten aineistojen myöhäinen saatavuus, rajallinen yhteisvalmistelu, vähäinen virkamiesresursointi sekä osin vaatimattomat vaikutusarviot, esimerkiksi energiamuotokertoimien muutosten osalta. Jotta jatkossa sääntelystä saadaan aitoa vaikuttavuutta, tulee myös virkahenkilöresurssien olla paremmat.
Ilmastoselvitys ja vähähiilisyyssääntelyn soveltamisala
Pääosin rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD:n muutokset ilmasto- ja raja-arvosääntelyyn ovat positiivisia ja sääntelyn vaikuttavuutta parantavia. Esimerkiksi soveltamisalan laajeneminen koskemaan kaikkea uudisrakentamista on positiivista.
Tässä yhteydessä on hyvä hetki myös korjata sääntelyn puutteita.
Ennakkotietojen pohjalta oli käsitys, että ilmastoselvitys tulisi toimittaa jo suunnitteluvaiheessa. Tätä ei näissä muutoksissa ole, mikä on harmillista – todellinen vaikuttavuus syntyy vain, jos päästölaskenta on mukana ohjaamassa suunnittelua eikä vain todentavana loppukatselmusvaiheessa.
Erityisenä selvennystarpeena pidämme sen varmistamista, että datakeskukset kuuluvat ilmastoselvityksen ja vähähiilisyyssääntelyn soveltamisalaan. Alalta saatujen taustatietojen mukaan epäselvyyksiä on sen osalta, miksi rakennustyypiksi datakeskukset luokitellaan ja pitääkö niille teettää energiatodistus sekä ilmastoselvitys.
Suunnitteluyrityksiltä saadun tiedon perusteella datakeskukset muodostavat merkittävän ja kasvavan osan uudisrakentamisesta Suomessa. Niiden sisällyttäminen vähähiilisyyssääntelyn piiriin olisi perusteltua sekä suorien päästövähennysten että kotimaisen rakennustuoteteollisuuden vähähiilistymisen vauhdittamisen näkökulmasta. Samalla tämä loisi Suomelle mahdollisuuksia vahvistaa asemaansa hiilijalanjälkilaskennan ja datapohjaisten ratkaisujen edelläkävijänä EU:ssa.
Laki- ja asetusmuutokset lausuntopalvelussa
- Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi rakennusten energiatehokkuudesta. Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/18993/2024. Lausunto – Lausuntopalvelu
- Lausuntopyyntö HE rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain ja rakentamislain muuttamiseksi sekä energiatodistusta että rakennuksen ilmastoselvityksestä koskevien asetusten muuttamiseksi. Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/1878/2025 Lausunto – Lausuntopalvelu
- Luonnos ympäristöministeriön asetukseksi eräiden rakennusten teknisten järjestelmien energiatehokkuuden vaatimuksista. Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/1872/2025. Lausunto – Lausuntopalvelu
- Luonnos hallituksen esitykseksi automaatio- ja latauspistelain muuttamisesta. Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/1872/2025 Lausunto – Lausuntopalvelu
Lisätietoja
Liina Länsiluoto
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
liina.lansiluoto@figbc.fi
+358 40 835 4900
