1. Mitkä ohjauskeinot ovat vaikuttavimpia ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi?
Arvioinnin mukaan ohjelma on ollut relevantti ja hyödyllinen yhteistyön, osaamisen ja informaatio-ohjauksen vahvistamisessa, mutta vaikutukset määrällisiin tavoitteisiin ja investointeihin ovat jääneet rajallisiksi. Sääntely, verotus ja markkinoita ohjaavat taloudelliset instrumentit ovat edenneet hitaasti. Arvioinnin suosituksia ovat muun muassa strategisen ohjauksen vahvistaminen, taloudellisen ohjauksen kehittäminen, rahoituspolkujen rakentaminen, sääntelyn ja lupien parantaminen, hankintojen vahvistaminen, green dealin kehittäminen sekä seurannan parantaminen.
Mitkä arvioinnin suosituksista ovat mielestänne tärkeimpiä seuraavassa vaiheessa ja miten konkretisoisitte niitä?
FIGBC näkee tärkeimpinä:
- Strategisen ohjaamisen vahvistamisen osalta olisi tärkeää jakaa ohjelmatyö pienempiin osa-alueisiin: Ehdotamme kiinteistö- ja rakennusalan kiertotaloudelle omaa kansallista toimenpideohjelmaa, joka pystyisi syventymään esimerkiksi lainsäädännön kehittämiseen nimenomaan rakennustuotteiden ja rakennusmateriaalien kierron osalta.
(Lue lisää figbc.fi/eduskuntavaalit2027) - Taloudellisen ohjauksen kehittäminen on kriittistä, jotta kiertotaloustoimet yleistyvät. FIGBC selvittää mm. uudelleenkäytettävien rakennustuotteiden arvonlisäveroalennuksen vaikutuksia.
Onko teillä näkemyksiä eri ohjauskeinojen toimivuudesta, esimerkkejä muista maista ja arvioita toteuttamiskelpoisuudesta?
- FIGBC tekee vuoden 2026 aikana selvityksen kestävyyden taloudellisten kannustimien kansantaloudellisista vaikutuksista. Selvityksessä selvitetään:
- uudelleenkäytettävien rakennustuotteiden alv-alennus
- korjausrakentamisen alv-alennus
- (haittavero korkeapäästöisille tuotteille)
- julkisen hankinnan kriteerien kustannus- ja markkinavaikutuksia
Jaamme selvityksen pohjalta mieluusti jatkossa tietoa näiden toimien tehokkuudesta.
- Uudelleenkäytettävien rakennustuotteiden alv-alennusta on selvitetty muutamissa EU-maissa, ja tällä erää EU:n arvonlisäverodirektiivi ei salli alv-alennuksia kiertotaloustuotteille tai uudelleenkäytettäville rakennustuotteille, vaikkakin se sallii alv-alennuksia hyvin monenlaisille muille tuotteille ja palveluille. Tässä voisi olla Suomelle myös EU-vaikuttamisen paikka.
- FIGBC:n Kestävyysbarometri tarjoaa tietoa eri ohjauskeinojen kannatuksesta kira-alan toimijoiden keskuudessa. Tietoa löytyy: Barometrin viisari kääntyy kohti kiertotaloutta ja luontovaikutuksia. Kestävyysbarometrin vastaajat näkivät vähähiilisten ja kiertotaloudellisten ratkaisujen yleistymisen kannalta tärkeiksi erityisesti seuraavat kannustimet: kestävyyden huomiointi julkisen hankinnan kriteereissä (95% myönteinen tai pieni myönteinen vaikutus) tai rahoituskriteereissä (97%), kiertotaloustuotteiden arvonlisäverotuksen keventäminen (94%) ja kiinteistöveron alentaminen vähähiilisille ja/tai kiertotaloudellisille hankkeille (98%).
Miten täydentäisitte kiertotalousohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä?
Kiertotalousohjelman tavoitteita voisi konkretisoida ja tarkentaa, sillä nykyiset suuntaviivat ovat hankalia mitata ja siten sovittaa yritysten tavoitteisiin. FIGBC on kiinnostunut olemaan mukana työstämässä mittareita.
2. Miten Kiertotalouden green dealin puitteissa tehtävää yhteistyötä ja toimintamalleja voisi kehittää?
Arvioinnin mukaan green deal on onnistunut sitouttamaan toimijoita, mutta vapaaehtoisuuteen perustuva malli ei yksin riitä systeemiseen muutokseen. Lisäksi osallistujajoukkoa tulisi laajentaa erityisesti materiaali-intensiivisille toimialoille.
FIGBC yhtyy näkemykseen, että green deal on onnistunut sitouttamaan toimijoita, mutta vapaaehtoisuuteen perustuva malli ei yksin riitä systeemiseen muutokseen. Systeemisen muutoksen aikaansaanti vaatisi paljon pidempää ja yhtäjaksoista työtä. (Todennäköisesti ensi vuonna käynnistyvä EU-rahoitteinen, SYKEn koordinoima CircLIFE-hanke voi auttaa tässä osaltaan.)
Lisäksi toimivaa mallia voitaisiin hakea siitä, miten energiatehokkuussopimukset on kytketty tukiin: Esimerkiksi TETS:in mukaan kansalliseen tavoitteeseen sitoutuneet olivat aikanaan kelvollisia hakemaan energiatukea. Green Dealiin voitaisiin lisätä valtakunnallisesta hankerahoituksesta maltillinen taloudellinen porkkana sitoutumisen yhteydessä tehtävien toimenpiteiden toteuttamiseen.
3. Mitä kiertotalouden rahoitusmalleja tai -ratkaisuja tulisi vahvistaa tai mitä uusia malleja tulisi kehittää?
Arviointi tunnistaa rahoituskuilun TKI-vaiheen ja teollisen mittakaavan investointien välillä.
- Mitkä ovat keskeisimpiä pullonkauloja kiertotalousinvestoinneissa, ja miten niitä tulisi ratkaista?
FIGBC näkee edelleen kiertotaloustuotteiden ja -ratkaisun kysynnän vahvistamisen (esimerkiksi arvonlisäveroalennusten kautta ja julkisen hankinnan kysyntää vahvistamalla) keskeisenä keinona vauhdittaa muutosta. Kun kysyntää tulee, myös investoinneista tulee kannattavampia ja kustannukset todennäköisesti pienenevät toiminnan tehostuessa.
- Miten kiertotalouden edistämisen tulisi sisältyä tulevaan EU:n monivuotisen rahoituskehyksen kansalliseen ohjelmaan?
Ks. yllä: rakentamiseen tarvitaan kansallinen toimenpideohjelma mm. lainsäädännöllisten esteiden purkamiseksi sekä taloudellisten kannusteiden kehittämiseksi.
4. Miten julkisia hankintoja tulisi ohjata nykyistä vahvemmin kiertotalousmarkkinoiden luomisessa?
Arviointi nostaa julkiset hankinnat yhdeksi tärkeäksi vipuvarreksi kysynnän synnyttämisessä ja ratkaisujen skaalaamisessa.
- Miten kiertotaloutta tukevia julkisia hankintoja tulisi edistää ja minkälainen ohjauskeinojen kokonaisuus olisi tässä tehokkain?
- Ovatko julkisille hankinnoille asetetut kiertotalous- ja kestävyyttä koskevat tavoitteet riittävän vaikuttavia, ja miten niiden toimeenpanoa tulisi vahvistaa (esim. ohjaus, kannustimet tai rahoitus)?
Julkisten hankintojen rooli on myös FIGBC:n mielestä todella tärkeä. Suomessa on hyviä esimerkkejä kiertotaloustoimien vauhdittamisesta julkisen kysynnän kautta, mutta kiertotalouskriteerit (kuten myös vähähiilisyys- ja luontokriteerit) tulisi saada laajemmin osaksi julkista hankintaa. Tämä vaatii myös hankintaosaamisen parantamista.
Kiertotalouskriteerien tulee olla selkeästi mitattavia: esimerkiksi hankkeen kierrätysaste (esim. 70-80%) ja hankkeessa käytettävien uudelleenkäytettävien rakennusosien prosenttiosuus (esim. 10%) asettavat konkreettisia tavoitteita, joita voidaan seurata ja mitata.
Hankkeen hiilijalanjäljen raja-arvon asettaminen esimerkiksi -10% tai -20% kansallisesta raja-arvosta ohjaa vähähiilisten materiaalien lisäksi myös kiertotalouteen, koska esimerkiksi uudelleenkäytettyjen rakennustuotteiden päästöt lasketaan hiilijalanjälkilaskennassa nollana.
Valtioneuvoston periaatepäätös julkisten hankintojen ekologisista kriteereistä antaa hyvää pohjaa, mutta sen toteutumista tulee pystyä valvomaan sekä hankintayksiköitä tukemaan asian toimeenpanossa.
5. Miten eri toimijoiden sitoutumista sekä ohjelman pitkäjänteisyyttä ja poikkihallinnollisuutta voitaisiin lisätä?
Arvioinnin mukaan ohjelman strateginen merkitys on suuri, mutta tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jatkossa vahvempaa ohjausta, järeämpiä keinoja sekä pitkäjänteisen poliittisen sitoutumisen varmistamista. Kiertotalouden strateginen ohjelma on edistänyt kiertotaloutta yli hallintorajojen ja pitänyt teeman näkyvästi esillä kansallisessa ja EU-tason päätöksenteossa. Ohjelma on tukenut laajaa joukkoa hankkeita ja kehittämistoimia, ja sen strateginen relevanssi on arvioinnin mukaan edelleen vahva.
Mainitut vahvempi ohjaus (ml. lainsäädäntö ja taloudelliset kannusteet), järeämmät keinot sekä pitkäjänteisen poliittisen sitoutumisen varmistaminen ovat kannatettavia.
Lisätietoja
Lisätietoja
Liina Länsiluoto
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
liina.lansiluoto@figbc.fi
+358 40 835 4900
