13.1.2025

Miksi kaupungeissa ei ole enemmän vihreää?

Johtava asiantuntijamme Ella Lahtinen vastaa blogissa kysymyksiin: Miksi kaupungeissamme ei ole enemmän vihreää, ja miksi vihreä on aina se joka väistää?

Kaupunkivihreän lisääminen ja turvaaminen auttaa varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja luomaan kestäviä kaupunkeja. Viherrakenteet tukevat luonnon monimuotoisuutta ja tarjoavat turvallisia sekä terveellisiä asuinympäristöjä. Varautuminen on kustannustehokasta verrattuna esimerkiksi tulva- tai myrskyvahinkojen korjaamiseen. Lähiluonto antaa asukkaille myös tärkeitä paikkoja virkistäytymiseen, liikkumiseen ja vaikkapa lemmikkien kanssa ulkoiluun.

Suomalaiset kaupungit pärjäävät hyvin eurooppalaisessa vertailussa. Miksi kaupungeissamme ei kuitenkaan ole enemmän vihreää, ja miksi vihreä on aina se joka väistää?

Ainakin nämä 9 estettä nähdään jo pelkästään alueen suunnitteluvaiheessa:

  1. Kaupunkivihreää eli suunnittelutermein viherrakennetta ei arvosteta suunnitteluprosessissa yhtä paljon kuin muita suunnittelunäkökulmia.
  2. Suunnitteluprosessissa ei ole käytössä varsinaisen viherrakenteen määrää tai laatua mittaavia tavoitteita. 3-30-300-tavoite sekä tavoite asukkaiden etäisyydeksi viheralueille eivät ole riittäviä.
  3. Vihreälle ei ole määritetty taloudellista arvoa, mikä jättää sen huomiotta budjettikeskusteluissa, päätöksenteossa ja tavoitteenasetannassa.
  4. Kaupungin kasvun ja luonnon vaalimisen välillä on ristiriitaa, joka ei ole helposti ratkaistavissa, Väestömäärän kasvu on väistämätöntä suurilla kaupunkialueilla, ja samalla luonnon lisääminen kaupunkeihin on välttämätöntä, jotta ne voivat sopeutua ilmastonmuutokseen ja tuottaa hyvinvointia asukkailleen.
  5. Kaupunkivihreästä huolehtiville suunnittelijoille tulee valtavasti uutta informaatiota mutta resursseista on pulaa (maisema-arkkitehdeillä täystyöllisyys), mikä vaikeuttaa uusien käytäntöjen käyttöönottoa. Suunnittelijat eivät saa riittävästi ohjausta kaupungin tavoitteiden toteuttamiseksi, edellisen kohdan ristiriidat saattavat jäädä yksittäisen suunnittelijan tapauskohtaisesti ratkaistavaksi.
  6. Päättäjien, muiden suunnittelualojen, toteutuksen ja kunnossapidon viherosaaminen on vielä vähäistä.
  7. Seudullisessa keskustelussa sopeutumisen ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteet eivät ole pöydällä.
  8. Ei ole riittäviä käytäntöjä nykyisen viherrakenteen vaalimiseksi. Viherrakenne tarvitsee aikaa kasvaakseen kaupunkien tarvitsemaksi turvaksi.
  9. Olemassa olevien alueiden suunnittelun ei koeta olevan jatkuvaa ja järjestelmällistä, ja se voi jäädä huomiotta organisaatiomuutoksissa sekä resursoinnissa.

Kaupunkivihreän ja rakentamisen yhteensovittaminen voidaan tehdä nykyistä paremmin. Kun jo maankäytön suunnittelussa viherrakenteen säilyttäminen ja kehittäminen asetetaan etusijoille, kaupungistumisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen on mahdollista toteutua yhdessä.

Luonto kasvaa kaupungissa, kun saa siihen tilaa ja aikaa. Kun viherrakennetta vaalitaan jo nyt, sillä on aikaa kasvaa kaupunkien tarvitsemaksi turvaksi.

Artikkelin pohjana on laatimamme selvitys Kaupunkien viherrakenteen suunnittelun nykytilasta. Julkaisussa on tunnistettu viherrakenteen vahvistamisen pullonkauloja maankäytön suunnittelussa sekä hahmotettu alueellisen viherkertoimen merkitystä näille. Katsaus on laadittu osana ARVO – viherrakenteen vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hanketta.

Ella Lahtinen
Johtava asiantuntija
ella.lahtinen@figbc.fi
+358 40 512 2193

Muita julkaisuja ja oppaita

Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden kuntotarkastus

Green Building Council Finlandin julkaisema kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden kuntotarkastus paljastaa: kestämättömyys ei kannata.

Rakentamisen luontosanakirja

Kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisille laadittu Rakentamisen luontosanakirja selkeyttää alan luontosanastoa. Ota termit haltuun!

Rakennetun ympäristön ilmastovaikutusten kokonaiskuva – Korjausrakentamisen, purkamisen ja tilanmuutoshankkeiden päästöjen arviointi

Granlundin laatima selvitys: Rakennetun ympäristön ilmastovaikutusten kokonaiskuva - Korjausrakentamisen, purkamisen ja tilanmuutoshankkeiden päästöjen arviointi.

Kaupunkien viherrakenteen suunnittelun nykytila 2024

Kaupunkien viherrakenteen suunnittelun nykytilakatsauksessa on tunnistettu viherrakenteen vahvistamisen pullonkauloja maankäytön suunnittelussa sekä hahmotettu alueellisen viherkertoimen merkitystä näille. Katsaus on laadittu osana ARVO – viherrakenteen vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa –hanketta.

Indicator for Circular construction – The role of public procurement

How to include circular construction criteria in public procurement? This study has been conducted using a combination of desk research and interviews.

Policy Pathways for Fostering Circular Transition in Construction in the Nordic Region

Executive Report seeks to synthesise the essential findings from Nordic Networks for Circular Construction (NNCC) -project.

Accelerate Circular Construction – Recommendations for Public Authorities

As a part of a transition to more sustainable, circularity is gaining more and more attention from the Nordic construction sectors.

Metrics for circularity

To establish a common Nordic framework for monitoring circularity in construction, this report suggests new voluntary indicators.

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Kestävyyden kuntotarkastus logo

Kuntotarkastus paljastaa: Kestämättömyys ei kannata.

Lue ja lataa Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden kuntotarkastus

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun