Ympäristöministeriö, Green Building Council Finland ja Aalto-yliopisto järjestivät yhdessä vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarin 16.5.2025. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran Otaniemessä.
Hallitus on sitoutunut kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin
”Luottamukseni siihen, että vaikeimmatkin ongelmat ovat ratkaistavissa tieteen ja kehityksen avulla, on vain vahvistunut”, aloitti ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala avauspuheenvuorossaan.
Ministeri kertoi Suomessa olevankin laaja poliittinen yhteisymmärrys merkittävistä panostuksista tuotekehitykseen ja tutkimukseen – myös julkisella rahoituksella – ja että panostukset tulevat jatkumaan seuraavalle hallituskaudelle saakka.
”KIRA-alallakin vähähiilistyminen etenee juuri tuotekehityksen ja innovaatioiden kautta”, ministeri jatkoi ja totesi, että rakentamista tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessakin. ”Rakentamisen vähentäminen ei ole siis ratkaisu, vaan se, että rakennamme kestävämpiä rakennuksia.”
Niin Euroopassa kuin Suomessakin kestävyyteen ohjaa paitsi sääntely, myös itse markkina. ”Vähähiilinen rakentaminen ei ole vain vastuullista, vaan yhä useammin myös erittäin kannattavaa bisnestä”, summasi Multala tilannetta.
Ministeri painotti puheenvuorossaan hallituksen sitoutumista kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin. Hän piti tärkeänä sitä, että suomalainen elinkeinoelämä myös panostaa puhtaisiin ratkaisuihin ja jopa kirittää politiikkoja niissä.
Multala kertoi työssään kuulevansa toistuvasti Suomen olevan erittäin mielenkiintoinen investointiympäristönä, koska meillä on saatavilla puhdasta, toimitusvarmaa ja edullista energiaa. Ulkomailla saa olla ylpeä siitä, kuinka pitkällä puhtaan energian murroksessa ollaan, ministeri kehui. Hän myös kertasi energiasektoriin kohdistuvia, tulevia toimenpiteitä, kuten fossiilittoman jouston tukimekanismin käyttöönoton sekä tuen toimivien vetymarkkinoiden synnylle. Kiinteistö- ja rakennusalalta hän muistutti hallituksen sujuvoittavan lupamenettelyä ja vahvistavan luvituksen ennakoitavuutta. ”Jatkossa on yksi luukku ja tavoitteena myös yksi päätös.”
Ministeri otti puheenvuoronsa lopuksi vielä kantaa juuri lausuntokierroksella olleeseen raja-arvojen asetukseen. Hiilijalanjäljen raja-arvot asetetaan ensin maltillisesti, jotta kaikki toimijat voivat siirtyä sujuvasti sääntelyn piiriin. ”Tärkeä viesti on, että raja-arvoja tullaan tarkastelemaan ja vähitellen kiristämään”, ministeri painotti. Hän kertoi myös uskovansa, että sääntely myös tukee innovaatioiden syntyä entisestään.
Vapaaehtoisille toimille on nyt tilausta, totesi ministeri ja kannusti toimijoita kisaamaan vähähiilisyydessä, energiatehokkuudessa ja kiertotaloudessa. ”Vähähiilisyydessä voittavat niin Suomi kuin yrityksetkin.”
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Suomessa
Lainsäädäntöneuvos Liisa Meritähti-Lustig, ympäristöministeriö kertasi päivitetyn direktiivin tulleen voimaan toukokuussa 2024, joten se on toimeenpantava viimeistään 29.5.2026.
Komissio on myös parhaillaan laatimassa artiklakohtaisia suosituksia täytäntöönpanolle, ne on tarkoitus julkaista kesäkuun loppuun mennessä.
Päivitetty direktiivi tuo mukanaan uutena Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian korvaavan Kansallisen rakennusten perusparannussuunnitelman.
Lue lisää uudistuksesta: Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus ja sen toimeenpano
Muutoksia lainsäädäntöön on odotettavasti runsaasti, mm. lähes nollaenergiarakennus tullaan korvaamaan sääntelyssä uudella päästöttömän rakennuksen sääntelyllä. Samoin muutoksia tulee energiatehokkuutta koskevaan tekniseen vaatimukseen, listasi Meritähti-Lustig. Asetusluonnokset uuden päästöttömän rakennuksen energiatehokkuudesta, rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista ja rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta ovatkin parhaillaan lausunnoilla (15.6.2025 saakka) ja tulevat siis voimaan viimeistään 29.5.2026. Soveltaminen tulee kuitenkin pakolliseksi vasta siirtymäajan jälkeen.
- Luonnos ympäristöministeriön asetukseksi uuden päästöttömän rakennuksen energiatehokkuudesta
- Luonnos valtioneuvoston asetukseksi rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista
- Luonnos ympäristöministeriön asetukseksi rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta päästöttömäksi rakennukseksi korjaus- ja muutostöissä
EU:n delegoitu säädös hiilijalanjäljen laskentaan
Rakentamislain mukaan uuden rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki on raportoitava rakentamislupaa varten tehtävässä ilmastoselvityksessä. Rakennuksen ilmastoselvitys tulee tehdä 1. tammikuuta 2026 alkaen. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tulee edellyttämään muutoksia myös ilmastoselvityksen yksityiskohtiin.
Direktiivin tavoitteena on rakennusten kasvihuonekaasupäästöjen ja energian loppukulutuksen vähentäminen vuoteen 2030 mennessä sekä pitkän aikavälin vision asettaminen rakennuksille kohti EU:n ilmastoneutraaliutta vuonna 2050.
Maria Tiainen, ympäristöministeriö, kertoi alustavia tietoja Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD:n myötä tulevasta hiilijalanjäljen laskennasta. Jatkossa jäsenvaltioiden on varmistettava, että elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali lasketaan annetun ohjeen tavalla ja ilmoitetaan rakennuksen energiatehokkuustodistuksessa.
- 1.1.2028 alkaen kaikkien uusien rakennusten osalta, joiden hyötypinta-ala on yli 1 000 m2.
- 1.1.2030 alkaen kaikkien uusien rakennusten osalta.
Ensimmäinen delegoitu säädös yhteisistä eurooppalaisista hiilijalanjäljen laskentamenetelmästä annetaan viimeistään 31.12.2025 ja julkinen kuuleminen tullaan järjestämään tulevana kesänä. Käytännössä ilmastoselvitysasetuksen osalta muutokset tulevat lainsäädäntöön 29.5.2026 mennessä, sovellettaviksi vuoden 2028 alusta. Uuden rakennuksen hiilijalanjäljen laskennassa pohjalla on Level(s)-menetelmä, arviointijaksona tullaan käyttämään 50 vuotta. Tiainen muistutti, että paljon on vielä avoimia kysymyksiä ratkomatta, ennen kuin voidaan varmuudella sanoa, millaisia vaikutuksia delegoidulla säädöksellä tulee olemaan suomalaisiin asetuksiin, kuten ilmastoselvityksen laskentaan.
Jäsenvaltioiden on joka tapauksessa viimeistään 1.1.2027 julkaistava tiekartta uusien rakennusten vähähiilisyyteen, eli yksityiskohtainen etenemissuunnitelma, kuinka kaikkien uusien rakennusten raja-arvot otetaan käyttöön.
Raja-arvoasetukseen saadut palautteet ja seuraavat askeleet
Hallitussihteeri Mikko Koskela, ympäristöministeriö, toisti puheenvuorossaan, että uusien rakennuksien hiilijalanjälkien raja-arvot asetetaan aluksi maltilliselle tasolle. Tavoitteena on luoda alalle ennustettavuutta, joten raja-arvoja tullaan kiristämään porrastaen.
Raja-arvot eivät saa vaikeuttaa kaukolämpöä käyttävien kohteiden rakentamista niin, että se voisi hidastaa kaukolämmön tuotannon päästöjä pienentävien investointien toteutumista. Yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa tullaakin tarkastelemaan kaukolämmön verkkokohtaisten päästöjen skenaariolaskentamenetelmien käyttöönottoa.
Koskela kertasi vielä, että raja-arvo koskee ainoastaan uusia rakennuksia, ei korjauksia, rakennuksen laajentamista tai sellaisia rakennuksia, joille ei laadita ilmastoselvitystä. Raja-arvon alittuminen osoitetaan loppukatselmusta varten tehtävällä ilmastoselvityksellä.
Raja-arvoihin siirrytään kaksivaiheisesti, maltillisilla arvoilla 2026–2027 ja arvoja kiristetään vuodelle 2028. Ensimmäisten raja-arvojen osalta ei ole ehdotettu erityistilanteita, joissa voitaisiin sallia poikkeama. ”Erityistilanteiden merkitys korostuu raja-arvojen tiukentuessa”, totesi Koskela tulevasta tarkastelusta.
Koskela viittasi myös Granlundin tekemään Ilmastoselvityksen raja-arvo-ohjauksen kustannusvaikutusten arviointiin, jonka mukaan vuoden 2026 raja-arvotason aiheuttamat lisäkustannukset niissä kohteissa, jotka eivät täyttäisi raja-arvoa, olisivat keskimäärin 5 euroa rakennettavaa bruttoalaa kohden.
Juuri päättyneestä lausuntokierroksesta Koskela kiitti hyvin perusteltuja lausuntoja. Pääosin palaute oli yleistä liittyen asetuksen tavoitteisiin ja ohjausvaikutukseen. Yleisellä tasolla annetut lausunnot osoittivat, että vähähiilisyyden säädösohjausta pidetään tärkeänä. Toteuttamistavasta ei ole täyttä yksimielisyyttä. Lausuntoja käydään nyt läpi ja tehdään niistä yhteenveto ja johtopäätökset, kertoi Koskela.
Lopuksi Koskela totesi, että hiilijalanjäljen raja-arvosääntely on jo voimassa esimerkiksi Hollannissa, Ranskassa ja Tanskassa. Suomessa Helsinki ja Turku ovat asettaneet raja-arvon uusille asuinkerrostaloille. Edelläkävijöillä onkin tärkeä rooli vähähiilisyyden kirittäjinä, kun valtakunnallisten raja-arvojen tarkoitus on toimia vähimmäisvaatimuksena koko Suomelle. ”Kunnat, kaupungit ja muut toimijat voivat edelleen omissa hankkeissa vaatia vähähiilisempiä ratkaisuja.”
Kattava tietopohja raja-arvojen asettamisen perustana
Maija Kymäläinen, OneClick LCA esitteli raja-arvoasetuksen taustalla tehtyä selvitystä. One Click LCA tuotti raportin ensimmäisen version 2021 ja päivitti sitä 2023. Tietokantaan tulleiden muutosten, uusien energiatodistusten ja uusien rakennustyyppien myötä tuotettiin uusi selvitys, kuvasi Kymäläinen tausta-aineistoa, jonka avulla arvioitiin suomalaisten rakennusten hiilijalanjälki rakennustyypeittäin.
Carbon Footprint Limits for Common Building Types – methodology update revision, Rakennusten toimivuusominaisuuksien merkitys rakennusten hiilijalanjäljen sääntelyn ja raja-arvojen näkökulmasta sekä Rakennushankkeiden ilmastoselvityksen raja-arvo-ohjauksen kustannusvaikutusten arviointi selvitykset ovat nähtävissä ympäristöministeriön hankkeikkunassa.
Kansallisen päästötietokannan uudet ominaisuudet
Sara-Tuuli Siiskonen, Suomen ympäristökeskus, Syke, kertoi kansallisen päästötietokannan uudistuksesta. Tietokantaa kehitetään jatkuvasti palautteiden avulla, säädösohjauksen mukaisissa raameissa.
Käyttöliittymän päivityksessä kieliversioiden kattavuutta ja taustaraporttien sekä sisällön saavutettavuutta parannettiin. Tietokannan ja muutoshistorian saa nyt myös ladattua Excel-tiedostona. Tämä tarjoaa integrointiin uusia tapoja.
Yhteydenottoja CO2Datan hyödyntämisestä on tullut myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Tämä paljastaa, että kiinnostusta tietokannan hyödyntämiseen on. Syke on perustanut myös CO2data@syke.fi osoitteen tarjoamaan mahdollisuuden ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. Myös tiedotteet tietokantaan tehtävistä päivityksistä on mahdollista tilata palvelusta.
Tutkimus tuottaa tietoa toimialan kehitykseen
Professori Matti Kuittinen, Aalto-yliopisto toi mukanaan seminaarin lavalle Aalto-yliopiston kiinnostavimpia projekteja.
Seppo Junnila, Aalto Kiinteistötalous, kertoi hiilijalanjälkihankkeista.
- Smartland tutkii maankäyttöpolitiikan vaikutuksia kestävään kaupungistumiseen.
- Co-Carbon tavoitteena on mitata ja mallintaa kaupunkivihreän hiilensidontakykyä.
- GADB tutkii, miten tarvittavat vähähiiliset kiinteistöinvestoinnit voidaan rahoittaa ja hallita todennettavien vaikutusten varmistamiseksi.
Arkkitehti Miia Ranta-aho kertoi rakentamisen luontovaikutusten arvioinnista. Työn tavoitteena on rakennuksen koko elinkaaren kattava luontoselvitys. Lisäksi keskusteltiin lyhyesti työn alla olevista Arkkitehti Caroline Moinelin ja arkkitehti Havu Järvelän väitöstutkimuksista.
Professori Kuittinen kertoi myös kansainvälisen tutkijaverkoston tavoitteista vaikuttaa ilmastoneuvotteluihin tutkimuksen kautta. He osallistuivat esimerkiksi Bakun COP29 -ilmastokokoukseen.
Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden tilannekuva
Iltapäivällä siirryttiin lainsäädännöstä ja tutkimustyön parista kiinteistö- ja rakennusalan vähähiilisyystyön tilannekatsaus.
”Viime vuonna julkaisimme Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden kuntotarkastuksen”, pohjusti Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Antti Ruuska.
Nähtävissä on, että luontovaikutukset ovat nousemassa rakentamisen seuraavaksi suureksi vastuullisuusteemaksi. Hyvää tahtoa on ja alustavia askeleita on jo otettu luontojalanjäljen laskemiseksi sekä omien luontotiekarttojen työstämiseksi.
Ruuska kertasi myös Kuntotarkastuksen keskeiset havainnot kiertotalouden ja energiamurroksen osalta:
- Kiertotalouden kehitys laahaa lähes paikallaan, tilastollisesti Suomi on EU:n heikoin rakennus- ja purkujätteen kierrättäjä.
- Rakennusten energiatehokkuuteen on panostettu ja energiantuotannon vähähiilistyminen on pienentänyt päästöjämme merkittävästi. On kuitenkin jäänyt huomaamatta, että rakennuskannan kokonaispinta-ala on jatkanut kasvuaan, ja se syö energiatehokkuustyön hyötyjä.
Kuntotarkastuksen keskeinen havainto on tuotesidonnaisten päästöjen osuuden kasvu kokonaispäästöistä. Tuotesidonnaiset päästöt muodostavat jo lähes kolmanneksen alan vuosittaisista päästöistä.
Yritykset ja kaupungit vähähiilisyystyön uranuurtajina
Kohtaako siis vähähiilisten ratkaisujen kysyntä ja tarjonta, kysymykseen vastasivat Ruuskan haastattelussa Samuli Kyrö, Pekka Kiuru ja Esa Heikkilä avasivat yritysten vähähiilisyystyötä. Myös yleisö osallistui keskusteluun viestiseinän kautta.
Esa Heikkilä, Lujabetonin kehityspäällikkö, kertoi betonille tulleesta vähähiilisyysluokituksesta, jolla betonin hiilijalanjälki voidaan todentaa. ”Lujabetonilla on ollut jo pitkään erilaisia kokeiluja”, kertoi Heikkilä ja vahvisti, että vähähiilistä betonia on myös hyvin saatavilla ja sille syntynee laajemminkin kysyntää asetusten tullessa voimaan. Kysymykseen vähähiilisen betonin hinnasta hän kertoi, että vaikka hinta on kalliimpi, ei ero ole lopulta kovinkaan merkittävä, sillä betoni itsessään on melko edullista.
”Kustannuksen lisäksi meillä on myös ratkaisun arvo”, pohti hintakysymystä NCC:n kestävän kehityksen johtaja Pekka Kiuru. Vähähiiliset rakennukset näyttävät samoilta kuin muutkin, kuinka siis tehdä vähähiilisyyden arvo näkyväksi, hän pohti.
Energia-asiantuntijana Helsingin kaupungilla työskentelevä Samuli Kyrö osallistuu työssään nyt vähähiilisyystyöhön. Kaupunki otti uusien asuinkerrostalojen hiilijalanjäljen raja-arvon viime kesänä käyttöön ja kiristi sitä joulun alla, kertasi Kyrö ja jatkoi samaten uskovansa, että tulevaisuudessa vähähiilisyyden ohjauksella tulee olemaan suurempi vaikutus päästöihin.
Pekka Kiuru kertoi NCC:n asettaneen omille asuntokohteilleen raja-arvon, jota myös vuosittain kiristetään. ”Tavoite on huomattavasti lain edellyttämää tiukempi.”
Yleisökysymykseen vastanneet arvioivat, että 11 kgCO2e/m2/v olisi saavutettavissa oleva vähähiilisyys asuinkerrostalolle. Kiuru arvioi yleisön antaman arvon realistiseksi NCC:llä syntyneiden kokemusten pohjalta. ”Mutta se vaatii osaamista ja oikeanlaista tekemistä.” Hän myös kiinnitti huomiota rakennusten elinkaaren pidentämiseen ja tehokkaampaan tilankäyttöön, eli korjaukseen ja konversioihin ensisijaisina ratkaisuina vähentää päästöjä. ”Ja vasta sen jälkeen siirrytään siihen suunnittelupöydälle, eli mietitään mitä tehdään ja mistä materiaalista tehdään.”
Panelistit olivat yksimielisiä siitä, ettei vähähiilisyys vaikuta laatuun. Betonin säilyvyys on standardoitu ja vähähiilisen betonin on täytettävä samat standardit, totesi Lujabetonin Heikkilä.
Keskustelussa korjausrakentamisen ohjaamisesta vähähiiliseksi Kyrö totesi, että kaupungilla asia on työpöydällä ja ohjetta vähähiiliseen korjaamiseen työstetään. Kiuru pohti, kuinka korjaushankkeita, jotka ovat keskenään hyvinkin erilaisia, voisi ohjata ilmastoselvityksen kaltaisella raportoinnilla. Ratkaisuehdotuksia kysyttäessä Kiuru pohti, että jos hän voisi toiveen esittää, se liittyisi jollain tavoin juuri kiertotalouden ja pitkäikäisyyden lisäämiseen.
Ovatko yritysten kannusteet tehdä kestävyysmurrosta riittävät?
FIGBC:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Liina Länsiluodon vetämässä keskustelussa Pia Lohikoski (Vasemmistoliitto), Atte Harjanne (Vihreät) ja Emma-Stina Vehmanen (Kokoomus) sähköistivät iltapäivän tunnelmaa kestävyysmurroksen kannusteita pohtimalla.
Emma-Stina Vehmanen totesi, että oikeanlaista komboa kannustimiin ja markkinavetoisuuteen kaivataankin. Julkisen talouden tilanteen vuoksi menoja halutaan karsia, ja erilaiset tuet saattavat kohdentua hankkeisiin, jotka muutoinkin toteutuisivat. ”Sellainen ei ole tehokasta veronmaksajien rahankäyttöä.” Vehmanen piti tärkeänä, että nyt saadaan raja-arvot käyttöön ja että maltillisella lähdöllä myös varmistetaan, että kaikki toimijat saadaan mukaan. Hän totesi, että kun jo nyt tiedetään, että arvoja tullaan myös kiristämään, se on alalle kannustin kehittää toimintaansa vähähiilisemmäksi.
Pia Lohikoski toivoi alalle lisää kannustimia. Rakennusalan tilanne on ollut hankala ja korjausrakentamiseen kohdennettu elvytys olisi vaikuttanut muun muassa alan työllisyyteen. Hän ilmaisi myös harminsa ARAn ja Valtion asuntorahastojen lakkauttamisesta, sillä ne ovat toimineet poliitikkojen työkaluna näyttää suuntaa julkisen sektorin hankintojen kautta.
Harjanne pohti tilannetta energiantuotannon hyvien kannustimien kautta. Toki silläkin sektorilla on vielä työtä tehtävänä, totesi hän viitaten puun polttamiseen. Kannustimista Harjanne piti haittojen hinnoittelua, kuten päästökauppaa hyvänä. Hän myös näki, että erilaiset investointituet ovat hyviä erityisesti silloin, kun alalle kehitetään jotain uutta innovaatiota. Hän totesi, että kunnilla on tässä paljon vaikutusvaltaa, jolla antaa signaalia toimialalle ja toisaalta kirittää valtakunnallista tasoa. Hän totesi, että rakentaminen on valtavan iso osa bruttokansantuotettamme ja on siksi huolissaan hallituksen ”laissez-faire”-tyyppisestä suhtautumisesta.
Kaikki keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että päätöksiä tulisi tehdä tieteeseen nojautuen. Vehmanen lisäsi vielä, että päättämisessä täytyy tehdä kokonaisvaltaista tarkastelua, jossa huomioidaan lisäksi kaiken kokoiset toimijat ympäri maata ja kustannusvaikutukset.
Korjausrakentamisesta keskustellessa Harjanne pohti, että vanhan säilyttäminen luo myös mielenkiintoista kerroksellisuutta kaupunkeihin. Lohikoski nosti esille, että purkaminen ja uuden rakennuksen tilalle purkaminen on toistaiseksi liian halpaa. Vehmanen taas ilmaisi toivovansa, että lupaprosessien sujuvoittaminen voisi viedä korjausrakentamistakin eteenpäin.
Poliitikoille esitetyistä yleisökysymyksistä sekä paneelin yhteydessä kysytyistä gallupeista kävi hyvin ilmi, että yleisössä oltiin vahvasti sitoutuneita vähähiilisyyden edistämiseen. Esimerkiksi nyt ehdotettua kireämmät hiilijalanjäljen raja-arvot uudisrakentamiselle sekä julkisen sektorin rooli vähähiilisyyden kirittäjänä saivat yleisöltä vahvaa kannatusta.
——
Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarin 2025 järjestivät yhdessä ympäristöministeriö, Aalto-yliopisto ja Green Building Council Finland. Kiitos kaikille osallistujille! Päivän lopuksi professori Kuittinen vielä kutsui osallistujat tutustumaan Designs for a cooler planet -näyttelyyn syksyllä. Nähdään silloin!
Tallenne on nähtävissä määräajan Youtubessa .
