Olen työskennellyt puolitoista vuotta FIGBC:n yhteiskuntasuhdepäällikkönä roolissa, jota yhdistyksellä ei aiemmin viisitoistavuotisen historiansa aikana ole ollut. Vuoden 2025 tavoitteena oli löytää verkoston yhteinen ääni ja kehittää tapoja saada se kuuluviin toimialan muutoksen vauhdittamiseksi.
Rakensimme siis yhdessä jäsenten kanssa FIGBC:n systemaattisen yhteiskunnallisen vaikuttamistyön pohjaa.
Vaikuttamistyön pohjana toimii FIGBC:n vaikuttamissuunnitelma, joka luotiin yhdessä vaikuttamisen ohjausryhmän kanssa ja hyväksyttiin FIGBC:n hallituksessa. Vaikuttamistyömme periaatteina ovat tietopohjaisuus, dialogisuus ja niihin nojaava, tarpeen mukaan rohkeakin viestintä.
Tietopohjaa selvityksillä
Tietopohjaa on vahvistettu selvityksillä. Vuonna 2024 julkaistiin Kestävyyden kuntotarkastus, jossa kestävyysmurroksen tilaa tarkasteltiin tilastojen valossa. Kuntotarkastuksen selkeä viesti oli, että kestävyysmurroksessa suunta on oikea, mutta vauhti auttamatta liian hidas. Myös se, että päästöjen vähentämisessä tulee fokusoida rakennusten lämmityksestä aiheutuvien päästöjen sijaan jatkossa yhä enemmän tuotesidonnaisiin päästöihin, nousi vahvasti esiin.
Viime vuonna selvitimme, miten murrokseen saadaan lisää vauhtia: mitkä ovat keskeisiä esteitä ja ratkaisuja tuotesidonnaisten päästöjen vähentämiseksi sekä kiertotalouden ja luontotoimien vauhdittamiseksi. Pohjatyötä tehtiin sekä kysymällä jäseniltä työpajojen, kyselyjen ja haastattelujen avulla että kokoamalla tietoa sidosryhmädialogeissa. Kestävyyden korjaussuunnitelma – 10 ratkaisua kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen kokoaa tämän analyysin yhteen kymmeneksi ratkaisuksi, yli 50 suositukseksi ja yli 100 hyvää case-esimerkiksi.
Seuraava askel: vähähiilisyyden taloudelliset kannusteet kuntoon ja kiertotalouden markkina rullaamaan
Korjaussuunnitelman keskeinen havainto oli, että teknologisia ratkaisuja tuotesidonnaisten päästöjen vähentämiseen on tarjolla paljon, mutta niiden käyttöönottoa hidastaa rakennushankkeiden tilaajien tavoitteista ja kannusteista. Taloudelliset kannustimet eivät aina suoraan ohjaa valitsemaan vähähiilisiä ratkaisuja. Kiertotalouden osalta tarvitaan kannustimien lisäksi myös lainsäädännön selkeyttämistä ja markkinan kehittymistä.
Vuonna 2026 fokuksemme onkin rakennushankkeiden tilaajien tavoitteiden ja kannusteiden parantamisessa.
Lue uutinen ja tutustu hankkeeseen.
Yhteiskunnallisella tasolla selvitämme muun muassa erilaisten valtion taloudellisten kannustimien kansantaloudellisia vaikutuksia. Jos esimerkiksi kiertotaloustuotteiden arvonlisäveroa alennettaisiin, vauhdittaisiko se markkinan kehittymistä? Entä korjausrakentamisen tukeminen – minkälaisia vaikutuksia sillä olisi päästöihin?
Lisäksi aloitamme dialogikeskustelut rahoitusalan toimijoiden sekä jatkamme yhteistyötä kaupunkien kanssa tuotesidonnaisten päästöjen vähentämiseksi kiinteistö- ja rakennusalalla. Voisiko rahoitus kannustaa nykyistä paremmin vähähiilisiin ratkaisuihin?
Kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä vähähiilisyydestä kiinteistö- ja rakennusalan valtavirtaa vuoteen 2030 mennessä. FIGBC:n jäsenyritysten kanssa keskustellessa tämä muutos tuntuu täysin mahdolliselta.
Liina Länsiluoto
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
liina.lansiluoto@figbc.fi
+358 40 835 4900
Ympäristöministeriö on saanut valmiiksi vähähiilisen rakentamisen säädösohjauksen, johon kuuluvat ilmastoselvitys ja siihen linkittyvät, tammikuussa 2026 voimaan tulleet uudisrakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvot. Säädöskokonaisuutta on valmisteltu vuodesta 2016 saakka. Myös FIGBC on tukenut ympäristöministeriön valmistelua pitkään muun muassa luomalla ohjeistuksia ja tukemalla hiilijalanjälkilaskennan kehittymistä. Lue lisää ympäristöministeriön tiedotteesta.
