6.9.2023

YIT:n infrahankkeilla on tehty ympäristörakentamisessa regeneratiiviseen eli uudistavaan lähestymistapaan pohjaavia tekoja

Regeneratiivinen toimintamalli haluaa uudistaa vanhoja tapoja ja korjata syntyneitä vahinkoja eli ennallistaa ja uudistaa. YIT:n ympäristörakentamisessa voidaan ottaa huomioon uudistava malli. Uudistava toiminta on ympäristöä elvyttävää toimintaa, jossa ympäristön tilaa parannetaan aiemmasta.

Kansainvälinen World Green Building Week on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building Councilien ja näiden jäsenten kanssa. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta! Tämän vuoden teema on #BuildingTheTransition – Kestävyyssiirtymä.

Regeneratiivinen toimintamalli haluaa uudistaa vanhoja tapoja ja korjata syntyneitä vahinkoja eli ennallistaa ja uudistaa. YIT:n ympäristörakentamisessa voidaan ottaa huomioon uudistava malli. Uudistava toiminta on ympäristöä elvyttävää toimintaa, jossa ympäristön tilaa parannetaan aiemmasta.

Ympäristörakentaminen on laaja kokonaisuus, joka pitää sisällään ympäristöarvoja säilyttävää ja uudistavaa viherrakentamista ja maisemointia etenkin infrahankkeissa. Kohteita löytyy niin kaupunkiympäristöstä, teollisuusalueilta kuin väylien varsiltakin kertoo suunnittelu- ja konsultointiyritys Sitowisen vanhempi asiantuntija Jaakko Kullberg.

Regeneratiivista eli uudistavaa toimintaa on esimerkiksi viherkattojen, niittyjen sekä tulva- ja hulevesien imeyttämiseen tarkoitettujen luontokeitaiden suunnittelu ja toteutus sekä esimerkiksi taimenpuron kunnostus tai paahdeniittyjen pelastaminen umpeenkasvulta. Uudistavassa ympäristörakentamisen suunnittelussa mietitään miten luonto toimisi. Suunnittelun käsikirjana toimii siis luonto. Näin ympäristörakentaminen muuttaa ympäristön uhasta ratkaisuksi, joka edistää biodiversiteettiä ja ihmisten hyvinvointia.

Ympäristövaikutukset selvitetään aina

Biologin koulutuksen saanut Kullberg on tunnettu perhostutkija ja tuttu ääni Yle Radio Suomen Luontoillasta. Sitowisessa hän tekee muun muassa rata- ja tienvarsien ympäristöselvityksiä ja maisemasuunnittelua.

”Ympäristörakentamisessa on tärkeää tunnistaa mahdollisuudet uhanalaisten lajien suojelussa ja edesauttaa toivottua kehitystä.”

Kullbergin mukaan luonnonmukaiset ratkaisut tulevat yleensä myös halvemmiksi. Esimerkki tästä ovat tieväylien reuna-alueet. Kullbergin mielestä niissä tulisi suosia paikkaan luontaisesti sopivaa kasvillisuutta sen sijaan, että niihin ajetaan multaa, kylvetään ruohoa ja istutetaan paikkaan sopimattomia puita tai pensaita.

”Vaikkapa harjun halkaiseviin tieleikkauksiin saa helposti kuivan kedon, jonka hoitokustannukset hipovat nollaa. Riittää, kun muutaman vuoden välein poistaa sieltä männyntaimet. Myös hiilidioksidipäästöt vähenevät, kun tienvarsien niittämiseen ei kulu polttoainetta.”

Ympäristörakentaminen vaatii kärsivällisyyttä

Kullberg toivoo ympäristörakentamisen tekijöiltä ja tilaajilta kärsivällisyyttä. Nurmikon perustaminen ja istutukset syntyvät nopeasti, mutta luonnonvaraisten kasvien ja eläimistön asettuminen alueelle vie vuosia.

”Aina ei tarvita kasvipeittoa. Yhtä lailla voidaan käyttää kauniita kivilajeja tai soraa. Näin mesipistiäiset ja kovakuoriaiset pääsevät kaivamaan kolojaan hiekkaisiin kohtiin.”

Luonnonmukaisuuden edistämiseen kuuluu oleellisesti vieraslajien leviämisen estäminen. Kurtturuusun hävittämiseen velvoittaa nykyisin laki, mutta Suomen luontoa uhkaa Kullbergin mielestä useita muitakin lajeja.

”Esimerkiksi nopeasti leviävä lupiini on kurtturuusua paljon pahempi vieraslaji. Myös tuomipihlaja leviää nopeasti lintujen syömien siementen välityksellä.”

Kullberg uskoo, että fiksun ympäristörakentamisen arvostus nousee tulevina vuosina, kun luonnon monimuotoisuuden edistämistä aletaan mitata hiilijalanjäljen ja päästöjen vähentämisen tavoin. Mittarina voidaan käyttää esimerkiksi hehtaarimääriä alueista, jotka on palautettu luonnon kannalta arvokkaampaan käyttöön.

Kullbergin mielestä parhaimmillaan ympäristörakentaminen auttaa uhanalaisia lajeja ja niiden ravintokasveja.

”Potentiaalia riittää. Yksistään tie- ja rataväylien varsien pinta-ala on suurempi kuin maan luonnonsuojelualueiden yhteensä.”

Kaupunkikehityksessä korostuu kestävä infra

Luontoarvojen huomioiminen, päästöjen vähentäminen ja kierrätettyjen materiaalien hyödyntäminen korostuvat myös YIT:n ympäristörakentamisen hankkeissa. Hyvällä ympäristörakentamisen suunnittelulla ja toteutuksella voidaan lisätä sekä elinympäristön viihtyisyyttä että vähentää rakentamisen ympäristövaikutuksia.

YIT:n ympäristörakentaminen käsittää esimerkiksi koulu-, päiväkoti-, kerrostalo- ja toimitilakiinteistöjen viheralueiden rakentamista ja hoitoa. Hankkeisiin kuuluvat myös infrahankkeisiin liittyvä viherrakentaminen. Ympäristörakentamisessa on tärkeää muistaa muun rakentamisen tavoin hankkeen elinkaari.

Suunnittelussa ja materiaalien valinnassa otetaan huomioon mahdollisimman pitkä käyttöikä. Kaupunkikohteissa esimerkiksi oikein suunnitellut viheralueet ja -rakenteet parantavat asuinympäristön viihtyisyyttä. Niillä on tärkeä merkitys myös muun muassa hulevesien hallinnassa. Kaupunkirakentamisessa voidaan vaikuttaa myös siihen, ettei lajisto yksipuolistu, kun alueita ennallistetaan ja palautetaan niille luontaisia lajeja.

Vähähiilinen kaupunkirakentaminen huomioi luontoarvot

Hyvä esimerkki ympäristöarvot tarkasti huomioivasta infrahankkeesta on Helsingin ja Espoon pikaraitiotie Raide-Jokeri, jossa Sitowise teki yhteistyötä YIT:n kanssa.

Esimerkiksi rakentamisen tieltä kuorittuja pintamaita ja kiviä on hyödynnetty mahdollisuuksien mukaan radan varren viherrakentamisessa. Näin paikallisten kasvien ja maaperän mikrobiston kantoja pystytään säilyttämään. Tietyillä alueilla on myös jätetty maahan puita lahottajia varten.

Kullberg on erityisen ylpeä Raide-Jokerin linjauksille toteutetuista paahdeympäristöistä. Asfaltin sijaan ratikat ajavat ketojen läpi, joissa on kuivuutta ja auringon paahdetta kestäviä kasveja ja eläimiä.

”Roihupellon varikkoalueelle istutettiin myös erittäin uhanalaista ja rauhoitettua idänmasmaloa. Hernekasveihin kuuluvilla idänmasmaloilla elää myös harvinaisia hyönteislajeja, kuten pikkusinisiipi”, Kullberg sanoo.

YIT:n hankkeilla on tehty muitakin uudistavia ympäristötekoja rakentamisen yhteydessä

Raide-Jokerin rakentamisen yhteydessä parannettiin kaupunkipuroja poistamalla esteitä ja lisäämällä avouomien määrää sekä viivyttämällä hulevesiä ennen niiden ohjautumista puroihin. Mustapuroon rakennettiin tulva-allas, joka lisää luonnon monimuotoisuutta luomalla vaihtelevaa elinympäristöä ja pitämällä puro-osuuden veden kirkkaampana. Mätäjokea on parannettu lisäämällä sinne suojapaikkoja taimenen poikasille. Patterimäellä luontoa ennallistettiin palauttamalla rakentamisen tieltä talteen otettu kuntta takaisin alkuperäiselle kasvupaikalleen.

Hamina-Vaalimaa moottoritiellä rinteitä on jo pidempään peittäneet paahderinneniityt, joilta löytyy myös uhanalaisia kasvi- ja hyönteislajeja.

YIT on mukana World Green Building Weekissä 11. – 15.9.2023. Rakennettu ympäristö on avaintekijä kestävyyssiirtymässä. We are #BuildingTheTransition #WGBW23 #BuildingToCOP28

Muita julkaisuja ja oppaita

ARVO green area factor tool

ARVO project developed a regional green area factor tool to integrate biodiversity and climate resilience into urban planning, supporting municipalities in creating greener, more adaptive environments.

ARVO-hanke: Alueellinen viherkerroin 2025

Julkaisu esittelee ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeessa (myöhemmin ARVO-hanke) tehdyn version alueellisesta viherkertoimesta (alueellinen viherkerroin 2025). Julkaisussa ohjeistetaan alueellisen viherkertoimen käyttöönotossa sekä laskentamenetelmässä.

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi arvioi hankkeessa kehitetyn työkalun vaikuttavuutta.

Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa

Tämä kooste "Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa" toimii hankkeen loppujulkaisun liitteenä ja kuvaa, miten hyvinvointiarvoja on tutkittu ja määritelty hankkeen aikana, mitä osa-alueita niihin sisältyy ja millä tavoin näitä arvoja voidaan arvioida ja hyödyntää suunnittelun tukena. Kaikille luontotyypeille on määritelty niiden tuottamat hyvinvointihyödyt, jotka on jaettu kolmeen eri hyvinvoinnin osa-alueeseen.

Rakennetun ympäristön luontotyypit ja niiden ekologisen tilan arviointi

Alueellinen viherkerroin -menetelmä sekä Rakennetun ympäristön luontotyypit ovat konkreettisia työkaluja, jotka auttavat hahmottamaan kaupunkiluonnon arvoa suunnittelupöydällä ja päätöksenteossa.

Arvoa viherrakenteelle. Suositukset kasvavien kuntien päätöksentekoon

ARVO-hankkeen tavoite on säilyttää ja vahvistaa viherrakennetta tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sopeutumiseksi.
Hankkeessa laaditaan kaupungeille viherrakenteen vahvistamisen kansalliset suositukset.

10 ratkaisua kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen

Lue keinot, joilla kestävyysmurros
lähtee vauhtiin.

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun