Kansainvälinen World Green Building Week on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Tämän vuoden teema on kestävyydestä kilpailuetua: Business goes better when you’re bold on buildings. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta!
Yhdellä Tampereen tämän hetken suurimmista työmaista ahertaa joukko pieniä, pörröisiä tutkijoita. Tampereen Ratikan Pirkkala-Linnainmaa- allianssin ja HumbleBee Housing Projectin kolmivuotisessa yhteistyöhankkeessa etsitään ratkaisuja rakennetun ympäristön monimuotoisuuden lisäämiseen antamalla mehiläisten kartoittaa työmaata ja sen läheisiä viheralueita sekä analysoimalla niiden keräämää eDNA:ta.
”Mehiläisten hyödyntäminen tutkimuskäytössä on ensimmäinen laatuaan Suomessa vastaavissa infrahankkeissa. Raitiotie on lähtökohtaisesti kestävä liikennejärjestelmä, joten hankkeemme suurimmat ilmastovaikutukset muodostuvat rakentamisen aikana. Yhteistyö HumbleBeen kanssa tukee yhtä tavoitettamme löytää biodiversiteettiä kehittäviä suunnitteluratkaisuja heti hankkeen alkuvaiheessa. Halusimme kokeilla, miten voimme ottaa kimalaiset ja villimehiläiset mukaan hankkeen aktiivisiksi osallistujiksi sen sijaan, että ne olisivat vain sivullisia kärsijöitä”, kertoo Tampereen Ratikan Pirkkala-Linnainmaa -allianssin ympäristöasiantuntija Anna Väisänen.
Mehiläiset ovat vehreän ja elinvoimaisen kaupunkiympäristön edistäjiä
Pirkkala-Linnainmaa-allianssi suunnittelee ja rakentaa paraikaa Tampereen Ratikan laajentuvaa reittiä. Allianssin yhtä avaintulosaluetta Vastuullinen ja kestävä rakentaminen mitataan kolmella eri mittarilla: hiilijalanjälkilaskennalla, biodiversiteetti-indeksillä sekä hankkeen laajuuteen nähden merkittävien positiivisten ympäristötekojen määrällä.
Yksi tällainen teko on työmaan ympäristövaikutusten seuraaminen mehiläisten avulla.
”Mehiläiset ovat elintärkeitä pölyttäjiä sekä ruuantuotannolle että luonnon ekosysteemien toiminnalle. Vaikka usein tarhamehiläiset päätyvät parrasvaloihin pölyttäjäkeskustelussa, täytyy muistaa, että nimenomaan luonnonvaraiset villimehiläiset ja kimalaiset ovat hätää kärsimässä elinympäristöjen häviämisen ja ravinnon saatavuuden heikkenemisen vuoksi. Suomessa suurin osa ravintokasvien pölytyksestä on juuri näiden vaatimattomien villimehiläisten ja kimalaisten harteilla”, kertoo HumbleBeen perustaja Aapo Reuter.
Reuter korostaa, että mehiläisten elo ihmisten rinnalla edistää sekä kaupunkiluonnon monimuotoisuutta että kaupunkilaisten hyvinvointia.
”Jaetun elinympäristömme suhteen löytyy monia yhteisiä intressejä. Näistä yksi esimerkki on kukkajatkumo eli se, että pölyttäjien ravintokasveja kukkii ympäristössä tasaisella tahdilla ympäri kesän. Myös ihmisen näkökulmasta on luonnollisen ilahduttavaa nähdä monipuolista kukkaloistoa läpi kesän kaupungilla liikkuessa”, Reuter havainnollistaa.
Ideoiden ristipölytyksestä hyötyvät kaikki osapuolet
HumbleBee tuo yhdessä yritysten ja kiinteistöjen kanssa mehiläisiä kaupunkiympäristöön, missä paikalliset pölyttäjäkannat ovat usein heikoilla. Kaupunkiympäristössä mehiläiset kantavat arvokkaan kortensa kekoon pölyttämällä kukkivia kasveja parveketomaateista palstaviljelmiin ja puistojen koristekasveihin.
”Mehiläisistä on moneksi: rusomuurarimehiläiset ovat erityisen tehokkaita tutkimusapulaisia, väkirikkaat tarhamehiläispesät kiinteistöjen katoilla puolestaan tuottavat ultrapaikallista kaupunkihunajaa ja kimalaiset ovat aivan omaa luokkaansa hyötykasvien pölytyksessä. Mehiläiset myös tarjoavat yrityksille konkreettisen tavan jalkauttaa vastuullisuusstrategiaansa, kohentaa kiinteistöjen ympäristösertifikaatteja sekä innostaa ihmisiä tekemään pieniä tekoja pölyttäjien hyväksi. Yhteistyöstä ja ideoiden ristipölytyksestä hyötyvät kaikki osapuolet”, Reuter kertoo.
Eri lajien pölyttäjät rikastuttavat biodiversiteettidataa
Tampereen Ratikan työmaan läheisyydessä sijaitsevissa mehiläistorneissa asuu kahta mehiläislajia: rusomuurarimehiläisiä ja kontukimalaisia.
”Tutkimusassistenttimme ovat nimenomaan kotimaisia kimalaisia ja rusomuurareita. Etenkin kimalaisten osalta kotimaisuus on hienoa, sillä näin vältämme tuontikimalaisiin liittyvät tyypilliset tautiriskit ja tuemme orastavaa kotimaista kimalaiskasvatusta”, Reuter sanoo.
Mehiläistorneissa piilee bonuksena pesäpaikkoja myös paikallisille pölyttäjille.
”Ratikkahankkeen myötä oivalsimme mahduttaa torneihin potentiaalisia pesäpaikkoja myös paikallisille lajeille. Eri mehiläislajit keräävät toisiaan täydentävää tietoa, kun ne kartoittavat ympäristöä hieman eri aikaan ja eri kasveista. Mikäli paikalliset mehiläiset löytävät moduuleihin, pääsemme analysoimaan entistäkin rikkaampaa biodiversiteettidataa”, Reuter kertoo.
eDNA:n hyödyntäminen on nopeasti kehittyvä tutkimusala
Raitiotiehankkeen tutkimusmehiläiset tuovat ravinnonkeruumatkoiltaan mukanaan pesään paitsi siitepölyä, myös pölyttäjäkasvien eDNA:ta.

Analysoimalla kerättyä siitepölyä eDNA- eli Environmental DNA -tekniikan avulla saadaan selville, millaisissa kasveissa mehiläiset vierailevat ja miten raitiotien rakentaminen vaikuttaa niin alueen kasvillisuuteen ja sen kehittymiseen kuin mehiläisten elinolosuhteisiin.
Kun dataa kertyy useamman vuoden ajalta, saadaan kasaan ainutlaatuista tietoa siitä, miten työmaa-alueen ympäristöä voidaan kehittää pölyttäjäystävällisempään suuntaan. Tutkimus jatkuu ainakin raitiotien rakentamisen ensimmäisen vaiheen eli vuosien 2025–2028 ajan.
”eDNA:n tutkiminen on nopeasti kehittyvää teknologiaa ja tämäntyyppinen luontotiedon kerääminen vielä hyvin uutta. On harvinaista, että meillä on mahdollisuus tehdä tällainen monivuotinen, luotettava tutkimus, josta voimme jo nyt sanoa saavamme apulaistemme uutterasti keräämää, rikasta dataa”, iloitsee Pirkkala-Linnainmaa-allianssin Väisänen.
Tuloksista todellista hyötyä kestävän raitiotien rakentamiseen
Mehiläispesistä pitkin kesää kerätyt näytteet lähetettiin elokuussa laboratorioon analysoitavaksi ja ensimmäisen kesän tutkimustuloksiin päästään tutustumaan myöhemmin syksyllä.
Kesän päätteeksi uudet kimalaiskuningattaret lentävät pesästä etsimään omia talvehtimiskolojaan ja rusomuurarimehiläisen toukista kehittyneet kotelot kerätään talteen talvehtimaan kontrolloiduissa olosuhteissa. Seuraavana keväänä samaiset kotelot tuodaan takaisin torniin, jossa niistä kuoriutuu uusi sukupolvi siivekkäitä tutkimusassistentteja.
Ensimmäisen tutkimusvuoden aikana tarkoituksena on julkaista raportti toimenpide-ehdotuksineen siitä, mitä kukkivia kasvilajeja Tampereen ja Pirkkalan kaupunkialueille olisi hyödyllisintä istuttaa monimuotoisuuden lisäämiseksi.
Pörriäisten panos näkyy hankkeen konkreettisissa suunnitteluratkaisuissa, kuten rakentuvan Ratikkareitin kasvivalinnoissa ja täydennyskylvöissä, joissa otetaan huomioon mehiläisdatan suosimat kasvit. Tuloksia hyödynnetään myös hankkeen rakentamisen aikaisten häiriöiden vaikutusten arvioinnissa kaupunkiluonnon monimuotoisuuteen.
Kirjoittaja: Tampereen Ratikka ja HumbleBee Housing Project Oy