Mikä alueellinen viherkerroin on?

Alueellinen viherkerroin on maankäytön suunnittelijoiden työkalu, joka auttaa varmistamaan, että kaupunkiluonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut toteutuvat kattavasti kaupunkirakenteessa, ei vain yksittäisissä kohteissa.

Viherkertoimien avulla mitataan ja tuodaan näkyväksi kaupunkien viherrakenteen määrä ja laatu suhteessa tarkasteltavan alueen pinta-alaan. Viherkertoimilla tähdätään kaupunkiekosysteemien vahvistamiseen, säilyttämiseen ja lisäämiseen.

Alueellinen viherkerroin näyttää, miten maankäytön ja rakentamisen eri suunnitteluratkaisut vaikuttavat viherrakenteeseen. Esimerkiksi kasvikattojen lisääminen voi parantaa alueen ilmastoviisautta, mutta ei korvaa metsän monimuotoisuutta. Työkalu auttaa myös asettamaan tavoitteita: esimerkiksi ettei viherrakenne heikkene nykyisestä tai että sitä parannetaan.

Laskentamenetelmä huomioi rakennetun ympäristön luontotyypit, kuten puistot ja pihat, joiden ekologista laatua voidaan nostaa suunnittelulla ja kunnossapitoa kehittämällä. Alueellinen viherkerroin tuo numeerisesti näkyväksi, että arvokkaimmat luontoalueet kannattaa säilyttää, mutta myös rakennetun ympäristön viherrakenteen laatua voi parantaa.

Sivu on julkaistu 16.1.2026.

Alueellinen viherkerroin

Alueellinen viherkerroin on paikkatietopohjainen laskentamenetelmä, joka mittaa ja arvioi viheralueiden määrää ja laatua kaupunkialueella, kuten kaupunginosassa tai laajan asemakaavan alueella. Se on kehitetty ARVO-hankkeessa (2023–2025) tukemaan kaupunkien viherrakenteen vahvistamista ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Menetelmä tuo viherrakenteen arvon näkyväksi numeerisessa muodossa – samalla tavoin kuin kerrosalatavoitteet tai liikennemäärät – ja auttaa perustelemaan ratkaisuja suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Alueellinen viherkerroin tuottaa tuloksena kolme teemakohtaista arvoa:

Luonnon monimuotoisuus (lumo) – kuvaa alueen kykyä ylläpitää ja vahvistaa biodiversiteettiä.
Ilmastoviisaus – kertoo, miten alue tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista ja hillintää (hulevesien hallinta, pienilmaston viilennys, hiilensidonta).
Hyvinvointihyödyt – arvioi viherrakenteen vaikutuksia asukkaiden fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

Arvot lasketaan asteikolla 0–1, mutta tämän osalta tulee huomioida, että 1 on arvona yksinkertaistettu ideaalitason tavoite. Paljon hyötyjä tuottavien metsäistenkin alueiden tulos jää usein tasolle 0,70. Arvot esitetään myös karttoina väriasteikoilla. Mitä tummempi väri, sitä paremmin kyseinen kohta palvelee luonnon monimuotoisuutta (vihreä), ilmastoviisautta (sininen) tai hyvinvointia (oranssi).

Laskennan on tarkoitus ohjata maankäytön suunnittelua, joten tulokset tulee laskea sekä nykytilasta että suunnitelmasta. Tällöin nykytilan tuloksia voidaan verrata suunnitellun tilanteen tuloksiin. Menetelmää voi hyödyntää tulevaisuuden viherrakenteen tavoitteiden asettamiseen.

Menetelmää on testattu 12 kaupungissa eri alueilla, mm. Helsingin Pukinmäenrannassa, Vantaan Vehkalassa ja Espoon Nupurinkalliossa vuosina 2024–2025. Tulokset osoittavat, että lukuarvot vaihtelevat merkittävästi ympäristön ja suunnitteluratkaisujen mukaan.

Kuva: Alla olevissa kartoissa on erään suunnittelualueen tulokset luonnon monimuotoisuudelle, ilmastoviisaudelle ja hyvinvointihyödyille alueen kaavasuunnitelman perusteella.

Luonnon monimuotoisuus, ilmastoviisaus ja hyvinvointihyödyt

Tutustu Alueellinen viherkerroin 2025 -julkaisuun.

Lue lisää

Miten laskenta toimii?

Luontotyyppien luokittelu: Tunnistetaan kaikki kasvulliset ja vesialueet, luokitellaan ne luontotyyppeihin. Luontotyyppejä ovat luonnon luontotyypit (esim. metsät, suot, vesistöt) sekä rakennetun ympäristön luontotyypit (esim. puustoiset puistot, uusniityt ja maanvaraiset pihat).
Ekologisen tilan arviointi: Määritetään luontotyyppien laatu esimerkiksi hoitoluokitusten, paikkatiedon tai maastokartoituksen perusteella.
Tulosten laskenta: Luontotyyppien pinta-alat kerrotaan teemakohtaisilla arvoilla, summataan ja jaetaan koko alueen pinta-alalla. Tuloksena on kolme arvoa: luonnon monimuotoisuus, ilmastoviisaus ja hyvinvointihyödyt.

Alueellisen viherkertoimen laskennan matemaattiset kaavat

ARVO-hankkeen loppujulkaisussa on esitetty alueellisen viherkertoimen laskennan matemaattiset kaavat. Kaavoihin on otettu mukaan ne tekijät, joiden avulla voidaan tunnistaa luonnon arvoa paikkatiedon perusteella. Laskentamenetelmän tarkka työnkulku ja vinkkejä laskentaan on esitetty julkaisussa Ohjeistusta alueellisen viherkertoimen 2025 laskentaan paikkatieto-ohjelmilla.

Alueellinen viherkerroin -menetelmä skaalautuu eri tarkkuustasoille:

TT1 – Karkea arvio luonnosvaiheessa: Menetelmää käytetään suunnittelun alkuvaiheessa, tyypillisesti laajalle suunnittelualueelle. Tässä vaiheessa tunnistetaan vain viherrakenteen luontotyypit ja niiden pinta-alat paikkatietoaineistosta, sekä määritetään kunkin luontotyypin luonnon monimuotoisuuspotentiaali. Tarkkuustasolla 1 ei tehdä maastokartoituksia, määritellä luontotyyppien ekologista tilaa, tai lasketa varsinaista alueellista viherkerrointa. Tuloksena on alueellinen lumopotentiaali, joka auttaa tunnistamaan strategisella tasolla ekologisesti arvokkaimmat tai kehitettävissä olevat alueet.
TT2 – Paikkatietopohjainen arvio: Käytetään, kun suunnittelun ja lähtötietojen tarkkuus kasvaa. Tällöin voidaan jo määrittää varsinaisen alueellisen viherkertoimen kolme arvoa. Luontotyyppien ekologinen tila arvioidaan yleispiirteisesti selvitysten, paikkatiedon, paikallistuntemuksen ja hoitoluokituksen perusteella, mutta ei vielä maastokartoituksella.
TT3 – Tarkka laskenta maastokartoituksella: Sovelletaan, kun alueen ekologinen tila on kartoitettu maastotyönä. Tällöin alueellisen viherkertoimen laskenta on tarkinta ja voi mahdollistaa esimerkiksi ekologiseen kompensaatioon käytettävien Tätä tarkkuustasoa käytetään yleensä alueen nykytilan arviointiin, mutta sitä voidaan hyödyntää myös yksityiskohtaisissa suunnitelmissa

Katso ARVO-hankkeen loppujulkaisusta, mihin suunnitelmavaiheisiin eri tarkkuustasot soveltuvat parhaiten.

Lue lisää

Tiesitkö, että tonttikohtainen viherkerroin tuo viherrakenteen arvon näkyväksi tontti- tai korttelitasolla? Siinä tontin kasvillisuuden peittämien ja vettä läpäisevien pintojen osuus suhteutetaan tontin kokonaispinta-alaan. Useat kaupungit ovat asettaneet tonttien maankäyttöluokkien mukaisia tavoitetasoja tai raja-arvoja, jotka on ylitettävä lisäämällä tontille riittävästi kasvillisuutta sekä vettä läpäisevää pintaa. Nämä ovat konkreettisia keinoja vähentää tulvariskejä, parantaa viihtyisyyttä ja edistää ilmastoviisasta rakentamista. Huomaa, että useimmilla sivulla viherkertoimella tarkoitetaan tonttikohtaista viherkerrointa. Kaupunkien sivulla on tietoa niiden käyttämistä viherkerroinlaskureista sekä niiden käyttöohjeita.

Case-esimerkit

Katso ARVO-hankkeen loppujulkaisusta alueellisen viherkertoimen tapausesimerkkejä Helsingin Pukinmäenrannassa, Espoon Leppävaarassa sekä Vantaan Vehkalassa ja Myyrmäessä.

Tämän sivun sisällön tuotti ARVO-hanke

ARVO-hanke

Lue ARVO-hankkeesta

Tilaa uutiskirje

Haluatko pysyä ajan hermolla kestävän rakentamisen ajankohtaisuuksista?

Lämpimästi tervetuloa lukemaan uutiskirjettämme! Uutiskirjeemme voi tilata jokainen kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyssiirtymän ajankohtaisista aiheista kiinnostunut. Kokoamme uutiskirjeeseen 11 kertaa vuodessa asiantuntija-artikkeleita, tulevia tapahtumia sekä kuulumisia kestävän rakentamisen verkostostamme. Tiesitkö, että tarjoamme jäsenorganisaatioidemme henkilökunnalle uutiskirjeen lisäksi jäsenkirjeen, jossa on talot-, infrarakentaminen-, kaupunkikehitys- ja viestintä-jäsenfoorumien asiantuntija-aiheisiin räätälöityä sisältöä.

Tilaa uutiskirje