Senaatti hallinnoi, kehittää ja ylläpitää Suomen valtion rakennettua kiinteistövarallisuutta. Se tarkoittaa vuosittain yli sataa rakennushanketta ympäri Suomea. Senaatti liittyy Kiertotalouden green dealiin sitoutuneiden joukkoon kesäkuussa 2026.
Senaatti sitoutuu toteuttamaan tavoitteellisia kiertotalouden pilottihankkeita, joissa kehitetään uudelleenkäyttöön liittyviä suunnittelu-, toteutus- ja hankintaprosesseja sekä kelpoisuusmenettelyjä. Tavoitteena on luoda uudelleenkäytön toimintamalli ja kasvattaa uudelleenkäytettyjen rakennustuotteiden osuutta valtion rakentamisessa, kertoo Senaatti-kiinteistöjen vastuullisuuspäällikkö Hanna Luhtio Senaatin Kiertotalouden green dealin sitoumuksen sisällöstä.
Samalla Senaatti sitoutuu ottamaan käyttöön purkua ja uudelleenkäyttöä tukevia rakennustekniikoita ja kehittämään uudelleenkäytettäväksi suunnittelua. Tavoitteena on, että nyt hankittavat rakennusosat ja järjestelmät ovat tulevaisuudessa uudelleenkäytettävissä nykyistä paremmin.
Mahdollisuuksia nähdään myös maanrakennuksen puolella. Senaatti sitoutuu kasvattamaan uudelleenkäytettyjen maamassojen ja uusiomateriaalien käyttöä maanrakentamisessa, jotta neitseellisten raaka-aineiden tarve vähenisi. Keinoina tässä ovat kiertotalouskriteerien sisällyttäminen suunnitteluohjeisiin ja hankintasopimuksiin sekä seurantajärjestelmän käyttöönotto uusiomateriaaleilla korvattujen neitseellisten maa-ainesten määrän todentamiseksi.
Sitoumus kirittää markkinaa, yrityksen strategisia tavoitteita, auttaa rakentamaan verkostoa ja kumppanuuksia
Senaatti haluaa sitoumuksensa avulla tehdä näkyväksi, kuinka materiaalien uudelleenkäytön ratkaisuille on sekä tarvetta että tilausta.
”Kiertotalousratkaisuilla voidaan paitsi pidentää materiaalien elinkaaria, myös vähentää rakennusten materiaalisidonnaisia päästöjä. Pilottihankkeissa kehitämme ja testaamme menettelyjä käytännössä ja luomme kysyntää uudelleenkäytettäville rakennusosille ja -tuotteille”, kertoo Luhtio.
Kiertotalouden green deal tarjoaa yrityksille välineitä strategian toteuttamiseen, kilpailukyvyn vahvistamiseen ja uusien yhteistyömahdollisuuksien rakentamiseen. Sitoutuneet yritykset ovat kertoneet hyötyvänsä muun muassa verkostoista, näkyvyydestä, tiedolla johtamisesta ja uusista liiketoimintamahdollisuuksista, kerrotaan myös Kiertotalous-Suomen selvityksessä: Kiertotalouden green deal vauhdittaa yritysten kilpailukykyä ja uudistumista.
Kiertotalousratkaisut ottavat KIRA-alalla parhaillaan isoja harppauksia eteenpäin
Senaatti-kiinteistöt on jo ryhtynyt etsimään ja kehittämään ratkaisuja rakennusosien uudelleenkäytön lisäämiseksi ja valtavirtaistamiseksi. Luhtio näkee, että samoin tekevät useat kiinteistö- ja rakennusalan toimijat.
”Kiristyvät päästövähennystavoitteet antavat vauhtia kiertotalousratkaisujen syntymiselle. Energiantuotannon vihertymisen ja energiatehokkuuden parantamisen ohella rakentamisen päästöjen vähentämisessä katse suuntautuu yhä enemmän materiaalisidonnaisiin päästöihin. Uusien ja peruskorjattavien rakennusten päästöjen vähentämiselle kiertotalousratkaisut tarjoavat paljon mahdollisuuksia”, sanoo Luhtio.
Käynnissä on suomalaisen kiinteistö- ja rakennusalan kestävyysmurros
Lineaarinen logiikka, jossa rakennetaan uutta, kulutetaan luonnonvaroja ja puretaan vanha pois ei loputtomiin voi toimia maailmassa, jossa luonnonvarat hupenevat, ilmastotavoitteet kiristyvät ja rakentamisen kustannukset kasvavat. Rakennusalalla kyse on ennen kaikkea ajattelutavan muutoksesta: Rakennuksia ei pitäisi enää nähdä purkukohteina, vaan tulevien sukupolvien materiaalipankkeina. Tämä edellyttää, että uudelleenkäytettävyys huomioidaan entistä paremmin jo suunnitteluvaiheessa.
Tänään rakennettavissa rakennuksissa piilee huomisen kiertotalousmahdollisuudet.
Hanna Luhtio, Senaatti-kiinteistöt
”Kiertotalous vaatii uudenlaista suunnittelua, digitaalista materiaalitietoa ja kokonaan uusia liiketoimintamalleja. On ehdottoman tärkeää kiertotalouden valtavirtaistumisen kannalta, että markkinat ja sääntely toimivat optimaalisesti ja että osaaminen kehittyy. Meillä täytyy olla rohkeutta uudistaa business-caseja, hankintakriteerejä ja koko alan toimintakulttuuria, jotta kiertotaloudesta voi tulla suomalaisen rakennusalan uusi normaali ja kilpailuetu”, toteaa Luhtio lopuksi.
Kiertotalouden green deal kiteytettynä
Kiertotalouden green deal sitoumuksilla edistetään koko yhteiskunnan voimin kiertotalouteen siirtymistä. Mukaan lähtevät organisaatiot valitsevat sitoumukseensa juuri oman toimintansa kannalta vaikuttavimmat toimenpiteet. Toimenpiteitä voi valita niin rakennetun ympäristön, teollisuuden, kulutuksen ja liiketoiminnan, energiajärjestelmän kuin ruokajärjestelmän kiertotalouden edistämisestä.
Resurssiviisaan rakennetun ympäristön sitoumuksissa tukena toimii Green Building Council Finland. Resurssiviisas rakennettu ympäristö sisältää maa- ja vesirakentamisen ja talonrakentamisen toimialat sekä rakennusaineteollisuuden. Olemme koonneet esimerkkejä toimenpiteistä, joita sitoutuva organisaatio voi valita sitoumukseensa. Lue lisää: Kiertotalouden green deal ja Resurssiviisas rakennettu ympäristö.
Sitoutujat ovat kiertotalouden edelläkävijöitä, jotka verkostoituvat muiden eturivin toimijoiden kanssa, saavat tukea oman kiertotaloustoimintansa kehittämiseen. Työtä luotsaavat ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö, jotka käyvät säännöllistä vuoropuhelua sitoutujien kanssa. Lue lisää: ympäristöministeriö ja Kiertotalouden green deal.
