20.9.2021

Kuinka valaistuksen aiheuttamaan hiilijalanjälkeen voidaan vaikuttaa?

Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building Councilien ja näiden jäsenten kanssa. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta! Valaistusta tarvitaan jokaisessa rakennuksessa Suomessa. Tämä on no-brainer. Julkisessa rakennuksessa valaistus vaikuttaa […]

Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building Councilien ja näiden jäsenten kanssa. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta!

Valaistusta tarvitaan jokaisessa rakennuksessa Suomessa. Tämä on no-brainer. Julkisessa rakennuksessa valaistus vaikuttaa niin kiinteistön arvoon kuin esim. työhyvinvointiin. Valaistuksella on kuitenkin oma osansa kasvihuonepäästöjen syntymisessä. Esim. koko Suomen mittakaavassa valaistus kuluttaa kymmenisen prosenttia sähkönkulutuksesta.

Miten valaistuksen hiilijalanjälkeen voidaan sitten vaikuttaa? Ensin on tutkittava ennen kuin voi hutkia. Kansainvälinen valaisinvalmistaja Fagerhult teki elinkaarianalyysin kolmelle tuotteelleen tutkiakseen mistä valaistuksen hiilijalanjälki syntyy. Analyysiin valittiin tuotesegmenteistä suosituimpia malleja: ulkovalaisin, lineaarinen sisustusvalaisin ja alakattoon upotettava nk. paneelivalaisin. Valaisimen elinkaareksi oletettiin 20 vuotta ja tutkimuksessa käytettiin Ruotsin energian kulutus- ja tuotantomuotoja.

Elinkaarianalyysin perusteella voidaan todeta, että valaisimen käytönaikaisella energiankäytöllä on suurin vaikutus CO2 -päästöihin, jopa 73% valaisimen elinkaaren aikana. 20 vuoden aikana energiaa ymmärrettävästi kuluu valaisimen ollessa päällä. Energiankulutukseen voidaan vaikuttaa parhaiten valaistuksen ohjauksella, jolloin säätäminen ei ole muistinvaraista vaan valaistus säätyy automaattisesti reagoiden esim. poissaoloon, päivänvaloon ja/ tai liikkeeseen.

Toiseksi suurimmat kasvihuonekaasupäästöt aiheutuvat materiaalien hankinnasta, prosessoinnista ja kuljetuksista. Useissa valaisimissa käytetään paljon uusiutumattomia neitseellisiä tai fossiilisia materiaaleja kuten metalleja tai muovia.

Fagerhultin osalta kuljetusten vaikutukset ovat yllättävänkin pieniä, johtuen keskeisestä sijainnista, josta on helppo kuljettaa tuotteita rekalla suoraan asiakkaan työmaalle. Tuotannon aikaiset päästöt ovat myös minimaalisia johtuen ympäristöystävällisestä energiasta sekä tuotantoon että tehtaan lämmitykseen. EU-säädökset valaisinten kierrättämisestä elinkaaren loppuvaiheessa auttavat pienentämään loppuvaiheen ympäristövaikutuksia huomattavasti. Katso webinaari kaikista tuloksista täältä: Webinar – Know your impact (2021) on Vimeo.

Valaistuksen ohjaukseen on kehitetty älykkäitä, jatkuvasti kehittyviä järjestelmiä, joten seuraava askel valaisinten hiilijalanjäljen pienentämiseen liittyy valaisinten materiaaleihin. Tähtäin onkin vuoteen 2030 mennessä suunnitella kaikki valaisimet vähintään 80% kierrätetystä tai uusiutuvasta materiaalista. Tämä tehdään nykyisten valaisinten materiaaleja muuttamalla, mutta myös innovoimalla uusia materiaaleja. Tästä esimerkkinä on Multilume Re:Think, jonka valaisinrunko on valmistettu 78% kierrätetystä, 100% uusiutuvasta sellukartongista. Yksittäisen sisutusvalaisimen sijaan Fagerhult halusi kehittää yhtä myydyintä tuoteperhettään ympäristöystävällisempään suuntaan. Valaisimen sisältämä tekniikka on sama kuin myydyimmässä tuoteperheessä, mutta sen rungon hiilidioksidipäästöt ovat 83% pienemmät. Samalla on myös jätetty pois muoviset pakkausmateriaalit, joten asennuksen jälkeen jää vain kierrätettävää kartonkia.

Suomen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä on kunnianhimoinen. Rakennusteollisuudella on kädessään avainosa, sillä kolmasosa Suomen kasvihuonepäästöistä syntyy rakentamisesta. Valaistuksella on siinä myös oma osansa. Niin valaisinvalmistajilla, tuotevalintojen tekijöillä ja valaisinten käyttäjillä on vielä paljon tekemistä, jotta tavoitetasoon päästään. Tärkeintä on kuitenkin aloittaa matka.

Ulla Alatalo

Fagerhult Oy

Muita julkaisuja ja oppaita

ARVO green area factor tool

ARVO project developed a regional green area factor tool to integrate biodiversity and climate resilience into urban planning, supporting municipalities in creating greener, more adaptive environments.

ARVO-hanke: Alueellinen viherkerroin 2025

Julkaisu esittelee ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeessa (myöhemmin ARVO-hanke) tehdyn version alueellisesta viherkertoimesta (alueellinen viherkerroin 2025). Julkaisussa ohjeistetaan alueellisen viherkertoimen käyttöönotossa sekä laskentamenetelmässä.

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi arvioi hankkeessa kehitetyn työkalun vaikuttavuutta.

Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa

Tämä kooste "Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa" toimii hankkeen loppujulkaisun liitteenä ja kuvaa, miten hyvinvointiarvoja on tutkittu ja määritelty hankkeen aikana, mitä osa-alueita niihin sisältyy ja millä tavoin näitä arvoja voidaan arvioida ja hyödyntää suunnittelun tukena. Kaikille luontotyypeille on määritelty niiden tuottamat hyvinvointihyödyt, jotka on jaettu kolmeen eri hyvinvoinnin osa-alueeseen.

Rakennetun ympäristön luontotyypit ja niiden ekologisen tilan arviointi

Alueellinen viherkerroin -menetelmä sekä Rakennetun ympäristön luontotyypit ovat konkreettisia työkaluja, jotka auttavat hahmottamaan kaupunkiluonnon arvoa suunnittelupöydällä ja päätöksenteossa.

Arvoa viherrakenteelle. Suositukset kasvavien kuntien päätöksentekoon

ARVO-hankkeen tavoite on säilyttää ja vahvistaa viherrakennetta tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sopeutumiseksi.
Hankkeessa laaditaan kaupungeille viherrakenteen vahvistamisen kansalliset suositukset.

10 ratkaisua kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen

Lue keinot, joilla kestävyysmurros
lähtee vauhtiin.

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun