20.9.2021

Kuinka valaistuksen aiheuttamaan hiilijalanjälkeen voidaan vaikuttaa?

Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building Councilien ja näiden jäsenten kanssa. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta! Valaistusta tarvitaan jokaisessa rakennuksessa Suomessa. Tämä on no-brainer. Julkisessa rakennuksessa valaistus vaikuttaa […]

Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building Councilien ja näiden jäsenten kanssa. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta!

Valaistusta tarvitaan jokaisessa rakennuksessa Suomessa. Tämä on no-brainer. Julkisessa rakennuksessa valaistus vaikuttaa niin kiinteistön arvoon kuin esim. työhyvinvointiin. Valaistuksella on kuitenkin oma osansa kasvihuonepäästöjen syntymisessä. Esim. koko Suomen mittakaavassa valaistus kuluttaa kymmenisen prosenttia sähkönkulutuksesta.

Miten valaistuksen hiilijalanjälkeen voidaan sitten vaikuttaa? Ensin on tutkittava ennen kuin voi hutkia. Kansainvälinen valaisinvalmistaja Fagerhult teki elinkaarianalyysin kolmelle tuotteelleen tutkiakseen mistä valaistuksen hiilijalanjälki syntyy. Analyysiin valittiin tuotesegmenteistä suosituimpia malleja: ulkovalaisin, lineaarinen sisustusvalaisin ja alakattoon upotettava nk. paneelivalaisin. Valaisimen elinkaareksi oletettiin 20 vuotta ja tutkimuksessa käytettiin Ruotsin energian kulutus- ja tuotantomuotoja.

Elinkaarianalyysin perusteella voidaan todeta, että valaisimen käytönaikaisella energiankäytöllä on suurin vaikutus CO2 -päästöihin, jopa 73% valaisimen elinkaaren aikana. 20 vuoden aikana energiaa ymmärrettävästi kuluu valaisimen ollessa päällä. Energiankulutukseen voidaan vaikuttaa parhaiten valaistuksen ohjauksella, jolloin säätäminen ei ole muistinvaraista vaan valaistus säätyy automaattisesti reagoiden esim. poissaoloon, päivänvaloon ja/ tai liikkeeseen.

Toiseksi suurimmat kasvihuonekaasupäästöt aiheutuvat materiaalien hankinnasta, prosessoinnista ja kuljetuksista. Useissa valaisimissa käytetään paljon uusiutumattomia neitseellisiä tai fossiilisia materiaaleja kuten metalleja tai muovia.

Fagerhultin osalta kuljetusten vaikutukset ovat yllättävänkin pieniä, johtuen keskeisestä sijainnista, josta on helppo kuljettaa tuotteita rekalla suoraan asiakkaan työmaalle. Tuotannon aikaiset päästöt ovat myös minimaalisia johtuen ympäristöystävällisestä energiasta sekä tuotantoon että tehtaan lämmitykseen. EU-säädökset valaisinten kierrättämisestä elinkaaren loppuvaiheessa auttavat pienentämään loppuvaiheen ympäristövaikutuksia huomattavasti. Katso webinaari kaikista tuloksista täältä: Webinar – Know your impact (2021) on Vimeo.

Valaistuksen ohjaukseen on kehitetty älykkäitä, jatkuvasti kehittyviä järjestelmiä, joten seuraava askel valaisinten hiilijalanjäljen pienentämiseen liittyy valaisinten materiaaleihin. Tähtäin onkin vuoteen 2030 mennessä suunnitella kaikki valaisimet vähintään 80% kierrätetystä tai uusiutuvasta materiaalista. Tämä tehdään nykyisten valaisinten materiaaleja muuttamalla, mutta myös innovoimalla uusia materiaaleja. Tästä esimerkkinä on Multilume Re:Think, jonka valaisinrunko on valmistettu 78% kierrätetystä, 100% uusiutuvasta sellukartongista. Yksittäisen sisutusvalaisimen sijaan Fagerhult halusi kehittää yhtä myydyintä tuoteperhettään ympäristöystävällisempään suuntaan. Valaisimen sisältämä tekniikka on sama kuin myydyimmässä tuoteperheessä, mutta sen rungon hiilidioksidipäästöt ovat 83% pienemmät. Samalla on myös jätetty pois muoviset pakkausmateriaalit, joten asennuksen jälkeen jää vain kierrätettävää kartonkia.

Suomen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä on kunnianhimoinen. Rakennusteollisuudella on kädessään avainosa, sillä kolmasosa Suomen kasvihuonepäästöistä syntyy rakentamisesta. Valaistuksella on siinä myös oma osansa. Niin valaisinvalmistajilla, tuotevalintojen tekijöillä ja valaisinten käyttäjillä on vielä paljon tekemistä, jotta tavoitetasoon päästään. Tärkeintä on kuitenkin aloittaa matka.

Ulla Alatalo

Fagerhult Oy

Muita julkaisuja ja oppaita

Kaupunkien viherrakenteen suunnittelun nykytila 2024

Kaupunkien viherrakenteen suunnittelun nykytilakatsauksessa on tunnistettu viherrakenteen vahvistamisen pullonkauloja maankäytön suunnittelussa sekä hahmotettu alueellisen viherkertoimen merkitystä näille. Katsaus on laadittu osana ARVO – viherrakenteen vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa –hanketta.

Indicator for Circular construction – The role of public procurement

How to include circular construction criteria in public procurement? This study has been conducted using a combination of desk research and interviews.

Policy Pathways for Fostering Circular Transition in Construction in the Nordic Region

Executive Report seeks to synthesise the essential findings from Nordic Networks for Circular Construction (NNCC) -project.

Accelerate Circular Construction – Recommendations for Public Authorities

As a part of a transition to more sustainable, circularity is gaining more and more attention from the Nordic construction sectors.

Metrics for circularity

To establish a common Nordic framework for monitoring circularity in construction, this report suggests new voluntary indicators.

Coverpage for publication, houses and trees.

An Invitation to Be Exceptional

A Nordic interpretation of Baukultur is an opportunity to define what high-quality building culture means in our unique context. This report introduces a new narrative for the Nordic construction culture and how the Nordic built environment could be truly sustainable and work for the best of the planet and people.

Kiertotalouden green deal: Resurssiviisas rakennettu ympäristö

Kiertotalouden green deal koostuu viidestä muutosalueesta, joihin kuhunkin sisältyy 2-5 toimenpidealuetta. Tutustu Resurssiviisas rakennettu ympäristö toimenpidealueiden tavoitteisiin!

Nordic Network for Circular Construction- Analysis of Barriers and Possibilities

Nordic Network for circular construction. Report about barriers and possibilites within circular construction, A state of the art report from the five Nordic countries, The situation in the countries during 2018-2022.

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun