20.9.2021

Kuinka valaistuksen aiheuttamaan hiilijalanjälkeen voidaan vaikuttaa?

Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building Councilien ja näiden jäsenten kanssa. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta! Valaistusta tarvitaan jokaisessa rakennuksessa Suomessa. Tämä on no-brainer. Julkisessa rakennuksessa valaistus vaikuttaa […]

Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building Councilien ja näiden jäsenten kanssa. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta!

Valaistusta tarvitaan jokaisessa rakennuksessa Suomessa. Tämä on no-brainer. Julkisessa rakennuksessa valaistus vaikuttaa niin kiinteistön arvoon kuin esim. työhyvinvointiin. Valaistuksella on kuitenkin oma osansa kasvihuonepäästöjen syntymisessä. Esim. koko Suomen mittakaavassa valaistus kuluttaa kymmenisen prosenttia sähkönkulutuksesta.

Miten valaistuksen hiilijalanjälkeen voidaan sitten vaikuttaa? Ensin on tutkittava ennen kuin voi hutkia. Kansainvälinen valaisinvalmistaja Fagerhult teki elinkaarianalyysin kolmelle tuotteelleen tutkiakseen mistä valaistuksen hiilijalanjälki syntyy. Analyysiin valittiin tuotesegmenteistä suosituimpia malleja: ulkovalaisin, lineaarinen sisustusvalaisin ja alakattoon upotettava nk. paneelivalaisin. Valaisimen elinkaareksi oletettiin 20 vuotta ja tutkimuksessa käytettiin Ruotsin energian kulutus- ja tuotantomuotoja.

Elinkaarianalyysin perusteella voidaan todeta, että valaisimen käytönaikaisella energiankäytöllä on suurin vaikutus CO2 -päästöihin, jopa 73% valaisimen elinkaaren aikana. 20 vuoden aikana energiaa ymmärrettävästi kuluu valaisimen ollessa päällä. Energiankulutukseen voidaan vaikuttaa parhaiten valaistuksen ohjauksella, jolloin säätäminen ei ole muistinvaraista vaan valaistus säätyy automaattisesti reagoiden esim. poissaoloon, päivänvaloon ja/ tai liikkeeseen.

Toiseksi suurimmat kasvihuonekaasupäästöt aiheutuvat materiaalien hankinnasta, prosessoinnista ja kuljetuksista. Useissa valaisimissa käytetään paljon uusiutumattomia neitseellisiä tai fossiilisia materiaaleja kuten metalleja tai muovia.

Fagerhultin osalta kuljetusten vaikutukset ovat yllättävänkin pieniä, johtuen keskeisestä sijainnista, josta on helppo kuljettaa tuotteita rekalla suoraan asiakkaan työmaalle. Tuotannon aikaiset päästöt ovat myös minimaalisia johtuen ympäristöystävällisestä energiasta sekä tuotantoon että tehtaan lämmitykseen. EU-säädökset valaisinten kierrättämisestä elinkaaren loppuvaiheessa auttavat pienentämään loppuvaiheen ympäristövaikutuksia huomattavasti. Katso webinaari kaikista tuloksista täältä: Webinar – Know your impact (2021) on Vimeo.

Valaistuksen ohjaukseen on kehitetty älykkäitä, jatkuvasti kehittyviä järjestelmiä, joten seuraava askel valaisinten hiilijalanjäljen pienentämiseen liittyy valaisinten materiaaleihin. Tähtäin onkin vuoteen 2030 mennessä suunnitella kaikki valaisimet vähintään 80% kierrätetystä tai uusiutuvasta materiaalista. Tämä tehdään nykyisten valaisinten materiaaleja muuttamalla, mutta myös innovoimalla uusia materiaaleja. Tästä esimerkkinä on Multilume Re:Think, jonka valaisinrunko on valmistettu 78% kierrätetystä, 100% uusiutuvasta sellukartongista. Yksittäisen sisutusvalaisimen sijaan Fagerhult halusi kehittää yhtä myydyintä tuoteperhettään ympäristöystävällisempään suuntaan. Valaisimen sisältämä tekniikka on sama kuin myydyimmässä tuoteperheessä, mutta sen rungon hiilidioksidipäästöt ovat 83% pienemmät. Samalla on myös jätetty pois muoviset pakkausmateriaalit, joten asennuksen jälkeen jää vain kierrätettävää kartonkia.

Suomen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä on kunnianhimoinen. Rakennusteollisuudella on kädessään avainosa, sillä kolmasosa Suomen kasvihuonepäästöistä syntyy rakentamisesta. Valaistuksella on siinä myös oma osansa. Niin valaisinvalmistajilla, tuotevalintojen tekijöillä ja valaisinten käyttäjillä on vielä paljon tekemistä, jotta tavoitetasoon päästään. Tärkeintä on kuitenkin aloittaa matka.

Ulla Alatalo

Fagerhult Oy

Muita julkaisuja ja oppaita

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma

#BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma sisältää konkreettiset välitavoitteet ja askelmerkit kaikille alan toimijoille oman toimintansa kehittämiseksi.

Vapaaehtoiset kompensaatiot kiinteistö- ja rakennusalalla

Opas tarjoaa konkreettisia työkaluja ja vinkkejä laadukkaiden ja vastuullisesti tuotettujen vapaaehtoisten päästökompensaatioiden hankintaan.

Kiertotalouden edistäminen kuntien hankinnoissa

Rakennetun ympäristön toimialan kiertotalouden markkinakatsaus sisältää myös alueittaisia suosituksia pääkaupunkiseudulle, Tampereen, Turun ja Oulun seuduille, siitä kuinka kuntien hankinnoissa voi edistää kiertotaloutta.

Kestävä infra -määritelmä

Määritelmä tarjoaa tukea infra-alan kestävyyden johtamiseen. Se toimii työkaluna kestävän kehityksen huomioimiseen infran kaikissa elinkaaren vaiheissa parhaalla mahdollisella tavalla. Määritelmä on tarkoitettu kaikille infra-alalla työskenteleville helpottamaan kestävän kehityksen näkökulmien tunnistamista.

Kiinteistön Hiilineutraali energiankäyttö

Julkaisu antaa hiilineutraalia energiankäyttöä tavoittelevalle ohjeita siitä, mitä näkökulmia tulee huomioida ja miten hiilineutraaliudesta viestitään avoimesti sekä läpinäkyvästi.

Katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan

Vuonna 2021 toteutettu katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan kokoaa yhteen sääntelyn, järjestöjen tiekarttojen ja edelläkävijäyritysten toimet.

Tilaa FIGBCn jäsenkirje

Jäsenkirje on Green Building Council Finlandin jäsenille suunnattu kooste jäsenverkoston kuulumisista, toimikuntatyöstä, tulevista tapahtumistamme ja projektien tilanteista. Myös alan opiskelijat voivat tilata jäsenkirjeen.

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun