20.9.2021

Kuinka valaistuksen aiheuttamaan hiilijalanjälkeen voidaan vaikuttaa?

Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building Councilien ja näiden jäsenten kanssa. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta! Valaistusta tarvitaan jokaisessa rakennuksessa Suomessa. Tämä on no-brainer. Julkisessa rakennuksessa valaistus vaikuttaa […]

Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building Councilien ja näiden jäsenten kanssa. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta!

Valaistusta tarvitaan jokaisessa rakennuksessa Suomessa. Tämä on no-brainer. Julkisessa rakennuksessa valaistus vaikuttaa niin kiinteistön arvoon kuin esim. työhyvinvointiin. Valaistuksella on kuitenkin oma osansa kasvihuonepäästöjen syntymisessä. Esim. koko Suomen mittakaavassa valaistus kuluttaa kymmenisen prosenttia sähkönkulutuksesta.

Miten valaistuksen hiilijalanjälkeen voidaan sitten vaikuttaa? Ensin on tutkittava ennen kuin voi hutkia. Kansainvälinen valaisinvalmistaja Fagerhult teki elinkaarianalyysin kolmelle tuotteelleen tutkiakseen mistä valaistuksen hiilijalanjälki syntyy. Analyysiin valittiin tuotesegmenteistä suosituimpia malleja: ulkovalaisin, lineaarinen sisustusvalaisin ja alakattoon upotettava nk. paneelivalaisin. Valaisimen elinkaareksi oletettiin 20 vuotta ja tutkimuksessa käytettiin Ruotsin energian kulutus- ja tuotantomuotoja.

Elinkaarianalyysin perusteella voidaan todeta, että valaisimen käytönaikaisella energiankäytöllä on suurin vaikutus CO2 -päästöihin, jopa 73% valaisimen elinkaaren aikana. 20 vuoden aikana energiaa ymmärrettävästi kuluu valaisimen ollessa päällä. Energiankulutukseen voidaan vaikuttaa parhaiten valaistuksen ohjauksella, jolloin säätäminen ei ole muistinvaraista vaan valaistus säätyy automaattisesti reagoiden esim. poissaoloon, päivänvaloon ja/ tai liikkeeseen.

Toiseksi suurimmat kasvihuonekaasupäästöt aiheutuvat materiaalien hankinnasta, prosessoinnista ja kuljetuksista. Useissa valaisimissa käytetään paljon uusiutumattomia neitseellisiä tai fossiilisia materiaaleja kuten metalleja tai muovia.

Fagerhultin osalta kuljetusten vaikutukset ovat yllättävänkin pieniä, johtuen keskeisestä sijainnista, josta on helppo kuljettaa tuotteita rekalla suoraan asiakkaan työmaalle. Tuotannon aikaiset päästöt ovat myös minimaalisia johtuen ympäristöystävällisestä energiasta sekä tuotantoon että tehtaan lämmitykseen. EU-säädökset valaisinten kierrättämisestä elinkaaren loppuvaiheessa auttavat pienentämään loppuvaiheen ympäristövaikutuksia huomattavasti. Katso webinaari kaikista tuloksista täältä: Webinar – Know your impact (2021) on Vimeo.

Valaistuksen ohjaukseen on kehitetty älykkäitä, jatkuvasti kehittyviä järjestelmiä, joten seuraava askel valaisinten hiilijalanjäljen pienentämiseen liittyy valaisinten materiaaleihin. Tähtäin onkin vuoteen 2030 mennessä suunnitella kaikki valaisimet vähintään 80% kierrätetystä tai uusiutuvasta materiaalista. Tämä tehdään nykyisten valaisinten materiaaleja muuttamalla, mutta myös innovoimalla uusia materiaaleja. Tästä esimerkkinä on Multilume Re:Think, jonka valaisinrunko on valmistettu 78% kierrätetystä, 100% uusiutuvasta sellukartongista. Yksittäisen sisutusvalaisimen sijaan Fagerhult halusi kehittää yhtä myydyintä tuoteperhettään ympäristöystävällisempään suuntaan. Valaisimen sisältämä tekniikka on sama kuin myydyimmässä tuoteperheessä, mutta sen rungon hiilidioksidipäästöt ovat 83% pienemmät. Samalla on myös jätetty pois muoviset pakkausmateriaalit, joten asennuksen jälkeen jää vain kierrätettävää kartonkia.

Suomen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä on kunnianhimoinen. Rakennusteollisuudella on kädessään avainosa, sillä kolmasosa Suomen kasvihuonepäästöistä syntyy rakentamisesta. Valaistuksella on siinä myös oma osansa. Niin valaisinvalmistajilla, tuotevalintojen tekijöillä ja valaisinten käyttäjillä on vielä paljon tekemistä, jotta tavoitetasoon päästään. Tärkeintä on kuitenkin aloittaa matka.

Ulla Alatalo

Fagerhult Oy

Muita julkaisuja ja oppaita

Coverpage for publication, houses and trees.

An Invitation to Be Exceptional

A Nordic interpretation of Baukultur is an opportunity to define what high-quality building culture means in our unique context. This report introduces a new narrative for the Nordic construction culture and how the Nordic built environment could be truly sustainable and work for the best of the planet and people.

Kiertotalouden green deal: Resurssiviisas rakennettu ympäristö

Kiertotalouden green deal koostuu viidestä muutosalueesta, joihin kuhunkin sisältyy 2-5 toimenpidealuetta. Tutustu Resurssiviisas rakennettu ympäristö toimenpidealueiden tavoitteisiin!

Nordic Network for Circular Construction- Analysis of Barriers and Possibilities

Nordic Network for circular construction. Report about barriers and possibilites within circular construction, A state of the art report from the five Nordic countries, The situation in the countries during 2018-2022.

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohje

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohjeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta tilamuutosten hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista, tunnistaa miten vaikutuksia voitaisiin rajoittaa, lisätä vertailumahdollisuuksia hankkeiden välillä sekä auttaa viestimään valintojen vaikutuksista myös alan ulkopuolisille.  Ohje sisältää määritelmiä hiilijalanjäljen laskennan rajaamiselle, lähtötietojen käyttämiselle ja tulosten raportoinnille. Ohje on suunniteltu toimitilahankkeille, mutta sitä voi rajoitetusti soveltaa myös muunlaisille tilamuutoshankkeille. 

Vähähiilisyyden sanakirja

Tämä vähähiilisyyden sanasto on koottu FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen ja Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikuntien yhteistyönä keväällä 2020. Sanasto sisältää kaikki yleisimmät vähähiiliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvät termit.

Kiertotalouden nykytila – mikä muuttuu seuraavaksi?

Sekä kansallisten että kansainvälisten projektien myötä olemme Green Building Council Finlandilla saaneet sukeltaa syvälle rakentamisen kiertotalouteen. Kertyneen kokemuksen myötä syntyy näkemys: mihin tähän mennessä on päästy ja millaisiin kehitysaihioihin pitäisi seuraavaksi keskittyä?

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun