Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building Councilien ja näiden jäsenten kanssa. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta!
Rakennettu ympäristö muodostaa ihmisen elinympäristön, josta hän on riippuvainen, jonka puitteessa hän jäsentyy yhteisöön ja johon hän on usein omistamisen kautta sitoutunut. Kaupungit ja maaseutu ovat kauan palvelleet ihmisen yhdyskuntina monella tapaa pysyvissä olosuhteissa. Tämä kuva kuitenkin muuttuu, kun pysyvyys tulee perustavalla tavalla haastetuksi ja tulevaisuus näyttäytyy mahdollisina erilaisina ja toisiaan seuraavina shokkeina.
Rakennetun ympäristön resilienssi on sujuvaa muuntumis- ja palautumiskykyä vaihtuvissa olosuhteissa. Resilienssiä saavutetaan ennakoimalla sekä hitaasti syntyviä että äkkiarvaamattomia muutoksia, joiden sisältö vaihtelee maantieteellisestä sijainnista ja muista olosuhteista riippuen.
Varautuminen edellyttää kokonaiskuvan hahmottamista
Pitkäkestoisista, vähitellen kehittyvistä rakennettuun ympäristöön vaikuttavista häiriöistä esimerkeiksi soveltuvat aluetalouden rapautuminen, väestön väheneminen, vesivarojen ehtyminen, luontokato tai ilmaston muuttuminen. Nopeasti kehittyvästä shokista tuoreita esimerkkejä ovat pandemia sekä erilaiset luonnonkatastrofit kuten maanjäristys, tulva, myrsky ja tulipalo. Turvallisuuteen liittyvä shokki sijoittuu usein hitaasti ja nopeasti kehittyvän välimaastoon.
Jotta alueiden suunnittelussa voidaan lisätä rakennetun ympäristön resilienssiä, tulee ennen kaikkea ymmärtää toimintaympäristön muutoksia ja mahdollisia häiriöitä, niiden luonnetta ja vaikutuksia. Asioita tulee tarkastella päivän, vuoden ja vaalikauden lisäksi myös ylisukupolvisella perspektiivillä.
Kunnat hyötyvät tavoitteellisesta ilmastotyöstä
Ilmasto- ja luontovastuu tarjoavat mahdollisuuden kasvattaa rakennetun ympäristön resilienssiä. Sitran toukokuussa julkaiseman selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa kunnista on asettanut ilmastotavoitteen. Luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet ovat kunnissa kuitenkin vielä selvästi harvinaisempia. Yksittäisiä luontotoimia on tehty, mutta vain joka viides kunta on asettanut luonnon monimuotoisuutta koskevan tavoitteen.
Vaikka ilmastotavoitetta ei olisi asetettu, se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö päästöjä olisi vähennetty. Hyvänä esimerkkinä toimii Tuusulan kunta, joka sijoittuu Suomen ympäristökeskuksen laskentatietojen perusteella päästöjen vähenemässä ylimpään kymmenykseen laatimassamme Manner-Suomen kaikkien kuntien vertailussa jaksolla 2007-2019.
Ilmastojohtamisen toimintamalli tukee Tuusulan kunnan kehitystä
Laadimme parhaillaan Tuusulan kunnalle ilmastojohtamisen toimintamallia rinnan kunnan oman kestävän kehityksen kehittämishankkeen kanssa. Ilmastotoimia on kunnassa jo toteutettu, mutta nyt kunnan on tarkoitus asettaa hiilineutraalisuudelle tavoite kuluvan vuoden aikana. Tuusulan esimerkki osoittaa, että kehitystä voidaan vauhdittaa päätöksin, mutta myös valistunut ja verkottunut yhteisö voi viedä toimintatapojen muutosta tuloksellisella tavalla eteenpäin.
Alustavan tarkastelumme perusteella resilienssiä voidaan ilmastovastuun kautta parantaa lähes kaikilla rakennetun ympäristön osa-alueilla, vaikuttaen yhdyskuntien monipuolisuuteen, päästöjen vähentämiseen, viilentämiseen, hiilen sitomiseen ja haavoittuvien ryhmien olosuhteiden parantamiseen. Ilmastovastuun kautta voidaan myös vähentää rakennusten käyttökustannuksia.
Ilmastovastuun kautta resilienssiä rakennettaessa on kaupunkien ja kuntien päätettävä, miten ne ilmastovastuunsa rajaavat suhteessa tärkeimpiin sidosryhmiin eli asukkaisiin ja yrityksiin. Tuusulassa kartoitimme kyselyllä yritysten ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden nykytilaa, toiveita ilmastoyhteistyölle sekä mahdollisia pullonkauloja ilmastotoimissa etenemiselle. Kyselyllä kartoitettiin myös muita kestävän kehityksen teemoja.
Vastanneista yrityksistä (102 kpl):
- 25% oli asettanut tavoitteita päästöjen vähentämiselle.
- 65% näki mahdollisuuksia ilmastotoimien ja liiketoiminnan kehittämisen yhdistämisessä.
- 75% vastaajista toivoi lisää yhteistyötä kunnan kanssa ilmastotoimien edistämisessä ja verkostomainen yhteistyö nähtiin siihen soveltuvimpana.
Tulokset osoittavat merkittävän potentiaalin sekä taloudellisen että ympäristöä koskevan resilienssin kasvattamiseen yhteistyön kautta.
Tuusulan työmme vahvistaa käsitystä siitä, että resilienssin kasvattaminen rakennetussa ympäristössä vaatii holistisen tarkastelutavan soveltamista. Ilmastovastuun kautta kunta voi kasvattaa rakennetun ympäristön resilienssiä sekä osaamista omassa organisaatiossa, yrityksissä ja muissa yhteisöissä. Ilmastotyön kautta myös riskien ja haavoittuvuuksien tunnistaminen ja muutoksiin sopeutuminen paranee. Ennakoimalla voimme vaikuttaa tulevaisuuteen. Sen hetki on nyt.
Johanna Tschokkinen
Terhi Tikkanen-Lindstöm
WSP Finland Oy