Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building Councilien ja näiden jäsenten kanssa. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta!
Rakennusala kiinnittää kiihtyvällä tahdilla huomiota ympäristön ja kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan. YIT:llä näitä asioita kehitetään systemaattisesti. Mutta miten ympäristö otetaan huomioon infrarakentamisen eri vaiheissa?
Suurimmat mahdollisuudet vaikuttaa rakennushankkeiden ympäristövaikutuksiin ovat niiden suunnittelu- ja kehitysvaiheissa. Infrahankkeissa tulee ottaa huomioon muun muassa seuraavia ympäristönäkökohtia: materiaalien valinta ja niiden ympäristövaikutukset, asiakkaan toiveet ja vaatimukset, kiertotalous mukaan lukien maa-ainekset ja muut ylijäämämateriaalit, päästölaskenta ja päästöjen vähentäminen, sertifioidut ympäristöluokitusjärjestelmät ja niiden mahdollinen käyttö (CEEQUAL, BREEAM ja LEED), luvat, toiminnan ympäristövaikutukset ja -riskit sekä projektin ympäristötavoitteiden asettaminen.
”Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan kokonaisvaltaista yhteiskunnallista muutosta, jolla pyritään turvaamaan hyvän elämän edellytykset tuleville sukupolville. Tässä kehityksessä huomioitavia osa-alueita ovat niin ekologinen kuin taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinenkin kestävyys. Meidän tulee suunnitella ja rakentaa kaupunkiympäristöjä, joissa kaikkien on hyvä olla – nyt ja tulevaisuudessa”, toteaa Infra-segmentin laatu- ja kehitysinsinööri Marikki Makkonen.
Suunnitteluvaiheessa on huomioitava, millaiselle alueelle rakennetaan ja minkälaisia ympäristönäkökulmia siitä tunnistetaan. Tällaisia voivat olla muun muassa mahdolliset suojellut eliö- ja kasvilajit, luontoselvityksen tekeminen, vesienhallinta ja murskauksesta koituvat vaikutukset. Maamassojen, jätteiden sekä materiaalien kierrätyksen että varastoinnin ja uusio- ja muiden vähäpäästöisten materiaalien käytön suunnittelu ovat myös työlistalla aikaisessa vaiheessa.
”Ympäristövaikutuksia voidaan huomioida materiaalien valinnassa ja suunnitteluratkaisuissa, jolloin käytettäviin määriin ja niistä hankkeen elinkaaren aikana aiheutuviin ympäristövaikutuksiin pystytään paremmin puuttumaan. Suunnitteluvaiheessa voidaan vaikuttaa myös esimerkiksi hankkeen energiaratkaisuihin, joilla voi olla huomattava vaikutus elinkaaren aikana syntyvään ilmastovaikutukseen”, toteaa Makkonen.
Maamassoilla vaikutetaan toiminnan päästöihin ja kustannuksiin
Maa-ainesten käytön suunnittelulla ja optimoinnilla vaikutetaan myös rakentamisen päästöihin esimerkiksi materiaalikierron, logistiikan ja neitseellisen raaka-aineen säästymisen kautta.
”Ylipäätään materiaalitehokkuutta ja uusiomateriaalien käyttöä kannattaa lisätä, ja pohtia sitä, olisiko jollakin muulla toimijalla tarvetta tuottamallemme materiaalille, tai voisimmeko itse hyödyntää joltakin toiselta ylijääviä materiaaleja ”, toteaa YIT:n Infran ympäristöpäällikkö Sanna Ristonen.
YIT:llä pyritään kartoittamaan mahdollisia välivarastointialueita ylijäämämassojen kierrättämistä varten ja omaperusteisissa hankkeissa voidaan vaikuttaa jo paljonkin materiaalien uusiokäyttöön ja kierrätykseen.
”Ylijäämämassojen hyödyntäminen tulee ottaa systemaattisesti osaksi hankkeen varhaista suunnittelua, sillä onnistuneella hyödyntämisellä on paitsi selviä ilmastovaikutuksia myös merkittävää taloudellista hyötyä hankkeelle.”
Ympäristöteoilla voi työmaalla säästää luontoa
Ratkaisuja ympäristövaikutusten vähentämiseksi tehdään jo suunnitteluvaiheessa ja työmaan toiminta vaikuttaa suunnitelmien toteutumiseen.
Esimerkiksi Raide-Jokerilla on töissä kaksi ympäristöasiantuntijaa. HKL:n ympäristöasiantuntijan lisäksi hankkeella työskentelee YIT:ltä ympäristöinsinöörinä Henna Malmipuro.
Hennan työhön kuuluu muun muassa tärinään, työmaavesiin, pilaantuneiden maiden koordinointiin ja massankiertoon kuuluvia asioita. Hän käy tekemässä myös puustokatselmuksia, muistuttelee pölyntorjunnasta ja pohtii viranomaisten kanssa, miten rakentamisen aikaista melua torjutaan.
”25 kilometrin pituiseen työmaahan mahtuu muun muassa kolme Natura-aluetta, kaupunkipuroja ja haitallisia vieraslajeja, joita poistetaan ennen työn aloittamista. Rakentamisen aikana voidaan tehdä samalla ympäristöä parantavia ja säästäviä tekoja. Olemme Raide-Jokerissa muun muassa hyödyntäneet pintamaita kierrätyskasvualustana, jolloin hyödynnetään olemassa olevaa siemenpankkia sekä säästetään neitseellisiä luonnonvaroja, asentaneet Vantaanjoelle räystäspääskyjen tekopesiä pesinnän turvaamiseksi alueella, pieneläinrummun Viikkiin, jotta eläimet pääsevät kulkemaan vihersormea pitkin Etelä-Pohjoissuunnassa ja parantaneet kalakannan oloja Mustapurolla, sekä Mätäjoella, jonne toimitimme viime keväänä luonnonmukaisia kiviä ja talkooporukkaa, jotta taimenen poikasilla olisi turvallinen matalikko kasvaa”, luettelee Henna Malmipuro.
Myös Blominmäessä, jonne rakennetaan uutta jätevedenpuhdistamoa, on huomioitu ympäristö monessa asiassa.
Louhintavaiheessa hankkeella käytettiin 2000 kuutiota vettä viikossa, mutta siitä pystyttiin uudelleen käyttämään 2/3 vesien kierrätysjärjestelmän avulla. Kierrätysjärjestelmässä oli useita saostusaltaita, joihin hienoaines jäi ja kun vesi vietiin vielä suodattimien läpi, se puhdistui niin hyvin, että sitä voitiin taas käyttää porajumbojen porauksissa. Se on iso säästö, kun käytettyä vettä ei tarvitse pumpata viemäriverkkoon tai hulevesiverkostoon ja käyttää jatkuvasti uutta vettä.
Myös kuljetusrallia on ehkäisty erilaisin tavoin. Blominmäen työmaalla on esimerkiksi toiminut oma betoniasema, jolla on tuotettu betonia hankkeelle lähes 100 000m3. Tämä on suoraan säästänyt betoniautojen kuljetuksissa noin 500 000 km, kun valmisbetonia ei ole tarvinnut kuljettaa kiinteiltä betoniasemilta. Maa- ja kiviaineksia on myös kierrätetty, mikä on vähentänyt maa-aineskuljetusten tarvetta. Hukkabetonin murskaukseen haettiin työmaalle myös luvat ja sitä onkin käytetty jo yli 12 000 tonnia, neitseellisen kivianeen tilalla. Blominmäen opit auttavat kehittämään tapoja myös vähentää hukkabetonin määrää.
Muiden kiviainesten kanssa työmaalla on ollut mottona ”vie mennessäsi, tuo tullessasi”, eli kun Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen on viety omalla kuorma-autolla kiviainesta, joka ei ole soveltunut työmaalla uudelleenkäytettäväksi, paluukuormalle on otettu työmaalle soveltuvaa kiviaineista.
Tunneleista saatua louhetta on murskattu työmaalla hieman vajaat 68 000 kiloa. Murskattu kiviaines on käytetty Blominmäen jäteveden puhdistamon rakentamisessa. Lopuille louheille asiakas (HSY) osoitti vastaanottopaikat lähistöltä paikoista, joissa murskaus ja hyötykäyttö pääkaupunkiseudun rakentamisessa oli järjestettävissä.
Ympäristö tarkoittaa myös ympäröivää yhteiskuntaa ja ennakoiva tiedottaminen auttaa sitä ymmärtämään paremmin miksi työmaalta tulee esimerkiksi meteliä.
Tampereen raitiotiehanke huomioi tulevaisuuden ympäristön
Tampereen raitiotiehankkeeseen on liittynyt myös paljon muita osia, kuin pelkästään vähäpäästöisemmän liikkumismuodon rakentaminen kaupunkilaisille. Tampereen Ratikka on suunniteltu esteettömäksi liikuntamuodoksi ja se on ollut rakentamisessa vahvasti läsnä. Pysäkeillä on kivetyksessä raidat, jotka ohjaavat oville ja toleranssi vaunun ja pysäkin reunan välillä on 35 milliä. Pysäkki on siis samassa tasossa vaunun lattian kanssa.
”Vammaisalan järjestöt olivat mukana jo suunnitteluvaiheessa ja kun olimme tehneet ensimmäisiä pysäkkejä Hervannassa, kävimme testaamassa sitä vammaisalan järjestön edustajan kanssa. Siitä saadun palautteen pohjalta teimme muutoksia ja paransimme pysäkkejä. Olemme viiden vuoden aikana jalostaneet rakentamista oikeampaan suuntaan yhteistyötä tekemällä ja keskustelemalla”, kertoo Tampereen Raitiotieallianssin työpäällikkö Mika Arvonen.
Tampereella on muutettu kaupunkikuvaa paremmaksi myös muille kaupunkilaisille. Esimerkiksi jalankulun ja pyöräilyn reittejä on selkeytetty ja pyöräilyn laatukäytävää on rakennettu huomattavasti. Se on erillisväylä, jossa jalankulkijoille on oma väylä ja pyöräilijöille oma väylänsä molempiin suuntiin, eli yhteensä kaistoja on kolme.
Vanhojen, kaadettujen, puiden tilalle on istutettu mm. lehmuksia. Istutettuja puita on satoja ja pelkästään Hämeenkadulle on istutettu 91 uutta puuta.
”Uusien puiden kasvualustat on tehty sellaisiksi, että puiden elinkaari pitenee niiden ansiosta. Entisaikaan tähän ei kiinnitetty huomiota, mutta nyt puilla on mahdollisuus elää hyväkuntoisina pidempään”, sanoo Mika Arvonen.
Raitiotien varrelle on tehty myös kilometrien edestä nurmirataa, joka tuo luonnon katutilaan, kun asfaltin keskellä on yli 10 metrisiä viherkaistoja. Sen lisäksi hankkeelle jääneitä ylijäämämassoja on käytetty täytöissä ja keskustan ulkopuolella niille on istutettu niittyjä, jotka kukkivat hyönteisten iloksi. Myös taide on näkyvä osa Tampereen ratikkaa ja sitä on pysäkkien lisäksi myös muualla, kuten Woodhenge, joka on ympäristötaideteos.
”Woodhengen tilalla oli aiemmin monttu, nyt sen ympärillä on niitty. Ja Woodhenge rakennettiin Hämeenkadun vanhoista puista, joka tukee erilaisten pieneliöiden elinympäristöä”, kertoo Mika Arvonen.
Tampereella on tehty myös luontokompensaatioita liito-oravien elinolojen parantamiseksi ja muille raitiotiereitillä olleille lajeille on haettu uusia kasvupaikkoja, jos ne ovat jääneet rakentamisen alle.
Tulevaisuuden kestävä kaupunkikehitys
Tampereen Raitiotie on hyvä esimerkki kestävästä hankkeesta, sekä ylipäätään liikenteen päästöjä vähentävät projektit kuten metrohankkeet ja raitiotiet, jätevedenpuhdistamot, jotka vähentävät kuormitusta, maalämpökohteet ja esimerkiksi LEED-luokitusten mukainen rakentaminen. Hankkeen pitää lähtökohtaisesti olla kestävää kehitystä edistävää liiketoimintaa, pelkkä sertifiointi tai muu yksittäinen päästökokonaisuuteen kuuluva toimenpide ei riitä. Myös ei-fossiilisten polttoaineiden käyttöä lisäävät hankkeet kuten tuulivoima kuuluvat listalle.
”Vähähiiliseen yhteiskuntarakenteeseen siirtymisessä on YIT:n kaltaisilla yrityksillä myös merkittävä rooli ja haluamme olla tulevaisuudessakin se, joka tekee esimerkiksi kaupungeille rakenteita, jotka vievät niitä kohti vähähiilisyyteen liittyviä tavoitteita”, kertoo YIT:llä kestävästä kehityksestä vastaava Mia Ranta-aho.
Sen lisäksi, että autamme kaupunkeja pääsemään tavoitteisiinsa esimerkiksi raiderakentamisen avulla, teemme myös omaperusteisissa hankkeissa työtä tulevaisuuden eteen ja niissä lasketaankin kaikissa hiilijalanjälki.
”Näyttää siltä, että meidän pitää aloittaa pian muidenkin hankkeiden laskeminen, kuin omaperusteisten. Teemme samanaikaisesti montaa asiaa, kehitystä ja toimintaa ja mietimme Infralle päästövähennyskeinoja. Se tekee työn mielenkiintoiseksi”, kuvailee Infran laatu- ja kehitysinsinööri Marikki Makkonen.
Lue lisää ympäristöstä ja rakentamisesta.
Kestävä kehitys on YIT:n strategian kulmakivistä, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Se selviää, kun seuraat uutisia, artikkeleita, blogeja ja muita sisältöjä kestävän kehityksen muutosmatkaltamme.
Työskentelemme päivittäin yhdessä asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa saavuttaaksemme tavoitteemme– tule mukaan! Lisätietoja: www.yitgroup.com/fi/kestavakehitys