Ympäristöluokitukset
1. Tarkoitus ja hyödyt
Kiinteistö- ja rakennusala on aiheuttamiensa vaikutusten seurauksena merkittävässä asemassa ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Rakennuksemme tuottavat kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja kuluttavat noin 40 % käyttämästämme energiasta. Rakennuskantamme kestävyys onkin siis avaintekijä ympäristötavoitteidemme toteuttamisessa.
Ympäristösertifiointijärjestelmät perustettiin työkaluiksi kiinteistöjen ympäristötehokkuuden mittaamiseen, todentamiseen ja vertailtavuuden mahdollistamiseen. Paitsi todennetusti ympäristöystävällisten rakennusten tunnistamisen, sertifioinnit mahdollistavat myös kiinteistöjen vertailun keskenään. Kiinteistöjen sertifiointiprosessi varmistaa hankkeeseen kestävän kehityksen mukaisen ajattelun läpi projektin. Sertifiointiin oleellisena osana kuuluva ulkopuolinen arviointi varmistaa, että rakennus suunnitellaan, rakennetaan ja toimii tarkoituksenmukaisesti.
Saavutettu ympäristösertifikaatti viestii aina vahvasti rakennuksen omistajan ympäristömyönteisyydestä. Yritykset ja organisaatiot ympäri maailman käyttävätkin sertifiointeja parantamaan rakennustensa tehokkuutta, säästämään kustannuksia ja maapallon rajallisia resursseja. Ympäristösertifiointi on myös luotettu tapa todentaa myytävän kohteen vastuullisuutta ja hallita riskejä kiinteistökaupan yhteydessä.
FIGBC on tuottanut rakennushankkeiden ympäristöluokituksista koosteen 2018. Huomioi, että kooste sisältää osin jo vanhentunutta tietoa.
1.1 BREEAM
BREEAM (Building Research Establishment Environmental Assessment Method) -luokitus pohjautuu yhteiseen eurooppalaiseen normistoon ja on siksi Euroopan johtava rakentamisen ympäristöluokitusjärjestelmä.
BREEAM luokituksen mittareita voidaan kansallisesti soveltaa huomioimaan myös suomalaiset parhaat käytännöt, mikä helpottaa vaatimusten soveltamista hankkeessa.
BREEAM-järjestelmässä paikallinen arvioitsija (BREEAM Asessor) tarkistaa vaatimusten täyttymisen hankkeessa. BRE (Building Research Establishment) myöntää sertifioinnin Asessorin raportin perustella laatuauditoinnin jälkeen. Sertifioitavat rakennukset luokitellaan täytettyjen kriteerien perusteella viiteen eri luokkaan: Pass, Good, Very Good, Excellent ja Outstanding.
1.2 LEED
LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) -luokitus on maailman käytetyin globaali rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmä, jonka vahvuutena on yhtenäinen kriteeristö ja vertailtavuus koko maailmassa. Monien vaatimusten takana on amerikkalaisia käytäntöjä, joista osaan on kuitenkin mahdollista soveltaa myös eurooppalaisia ja suomalaisia käytäntöjä. Luokitusjärjestelmää käytetään yli 130 maassa.
LEED järjestelmässä sertifiointihakemuksen tarkastaa ja myöntää USGBC:n (U.S. Green Building Council) alainen GBCI (Green Building Certification Inc.). Sertifioitavat rakennukset luokitellaan täytettyjen kriteerien perusteella neljään eri luokkaan: Certified, Silver, Gold ja Platinum.
1.3 RTS-ympäristöluokitus
RTS-ympäristöluokitus on tarkoitettu rakennushankkeiden tilaajille, jotka haluavat rakentaa ympäristövastuullisesti. Ympäristöluokitusjärjestelmä on kehitetty Suomen oloihin ja siinä huomioidaan suomalaiset olosuhteet, lainsäädäntö ja kiinteistökannan monipuolisuus. RTS-ympäristöluokitus pohjautuu eurooppalaisiin standardeihin (CEN TC 350 standardit) ja perustuu pääosin alan yhteisiin kansallisiin käytäntöihin, kuten Sisäilmastoluokitus, M1-emissioluokitus, rakennusten elinkaarimittarit, Kuivaketju10 malli ja Viherkerroin-menetelmä.
RTS Ympäristöluokituksen ylläpidosta ja hankkeiden auditoinnista vastaa Rakennustieto Oy. Hankkeen saama luokitustaso määritetään viisiportaisella asteikolla, 1-5 tähteä.
Kriteeristöllä ja sen todistusaineistojen avulla voidaan ohjata kokoluokaltaan ja hanketyypiltään erilaisia hankkeita, joissa sisäilman laadulla on merkitystä. RTS-ympäristöluokituksen kriteeristö soveltuu uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeisiin sekä tilakorjauksiin ja muutoksiin.
1.4 Joutsenmerkki
Joutsenmerkki on Pohjoismaiden tunnetuin ja arvostetuin ympäristömerkki. Joutsenmerkin kriteerit ovat yhteneväiset kaikissa Pohjoismaissa ja Joutsenmerkki soveltuukin erityisen hyvin pohjoismaisiin olosuhteisiin. Kiinnostus Joutsenmerkittyyn rakentamiseen on voimakkaassa kasvussa.
Joutsenmerkin tarkoituksena on varmistaa ympäristöystävällisyys talon koko elinkaaren ajalta sekä rakennuksen terveellinen ja turvallinen käyttö. Kriteerien painopisteet ovat energiatehokkuus, materiaalivalinnat, kemikaalit, kierrätys ja kierrätettävyys. Kriteereissä on pakollisia vaatimuksia esimerkiksi energiankulutukselle ja materiaaleille. Joutsenmerkittyjen tuotteiden (esim. maalit, rakennuslevyt, lattiat, ikkunat) käytöstä saa lisäpisteitä. Joutsenmerkintä ylläpitää yhteispohjoismainen hyväksyttyjen materiaalien tietokantaa, jonka käyttö on hakijoille ja materiaalitoimittajille maksutonta.
Joutsenmerkin hakuprosessi on käynnistettävä jo suunnitteluvaiheessa. Joutsenmerkki voidaan kuitenkin myöntää vasta rakennuksen valmistuttua ja kun sertifiointielin Ympäristömerkintä Suomi Oy on todennut rakennuksen täyttävän merkin vaatimukset. Joutsenmerkki voidaan myöntää uudisrakennuskohteissa pientaloille, kerrostaloille, koulu- ja päiväkotirakennuksille sekä vapaa-ajan asunnoille. Peruskorjauskohteissa myös toimistorakennuksia voidaan sertifioida.
1.5 Muut järjestelmät
Kiinteistöjen sertifiointijärjestelmiä on kehitetty monissa maissa niiden kansallisista lähtökohdista ja omiin tarpeisiin. Kansallisina kehitettyjen järjestelmien käyttö kotimaansa ulkopuolella on rajoittunut varsin suppealle lähialueelle. Tällaisia ovat esimerkiksi
- DGNB (Saksa)
- HQE (Ranska)
- Miljöbyggnad (Ruotsi)
- Green Globes (USA ja Kanada).
Käyttäjien hyvinvointiin keskittyvät sertifikaatit ovat kasvattaneet suosiota viime vuosina. Vaikka perinteiset ympäristösertifiointijärjestelmät sisältävätkin osin mm. sisäilmastoon liittyviä kriteerejä on käyttäjiin keskittyviä järjestelmille nähty erillinen tarve. Tällaisia järjestelmiä ovat esimerkiksi WELL-sertifiointi ja Fitwell.