13.9.2022

Vähähiilinen betoni vihreän siirtymän vauhdittajana 

Euroopassa on jo pitkään puhuttu vihreästä siirtymästä sekä suunnitelmista sitä koskien. Viime vuosien aikana on myös siirrytty enenevässä määrin puheista konkreettisiin tekoihin. Kiertotalous ja vastuullisesti tuotetut materiaalit kiinnostavat yhä enemmän useiden eri alojen valmistajia.  Ukrainan sota ja mahdollinen energiakriisi ovat luoneet epätavallisen tilanteen markkinoille ja tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Tämä toki vaikuttaa monien yritysten investointihalukkuuteen […]

Euroopassa on jo pitkään puhuttu vihreästä siirtymästä sekä suunnitelmista sitä koskien. Viime vuosien aikana on myös siirrytty enenevässä määrin puheista konkreettisiin tekoihin. Kiertotalous ja vastuullisesti tuotetut materiaalit kiinnostavat yhä enemmän useiden eri alojen valmistajia. 

Ukrainan sota ja mahdollinen energiakriisi ovat luoneet epätavallisen tilanteen markkinoille ja tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Tämä toki vaikuttaa monien yritysten investointihalukkuuteen jossain määrin, mutta paine vihreään siirtymään markkinoilla on kuitenkin vahva. Muutama vuosi sitten jyrkkään kasvuun lähtenyt CO2-päästöihin liittyvä kustannusten taso on vauhdittanut vihreää siirtymää ja tämä trendi on selvästi jatkunut myös vallitsevan maailmanpoliittisen tilanteen aikana. EU:n päästökauppamekanismi leikkaa asteittain hiilidioksidipäästöjen ilmaisjako-oikeuksia, joka lisää painetta energiaintensiivisille ja päästökaupan piiriin kuuluville teollisuuden aloille. Tämä puolestaan kasvattaa vihreän siirtymän mahdollisuuksia entisestään. 

Elämme poikkeuksellisia aikoja, mutta siitä huolimatta vahva näkemys on, että mennään energian hinnoissa ylös tai alas, se ei tule merkittävästi vähentämään painetta vihreän siirtymän vauhdittamiseksi.  

Sivuvirtojen hyödyntäminen parantaa teollisuuden kiertotalousastetta ja laskee päästöjä 

Teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen betonin valmistuksessa ylläpitää ja parantaa betonin kilpailukykyä ja vauhdittaa vihreää siirtymää. Betonia käytetään rakentamisessa hyvin paljon ja perinteisen betonin päästöt ovat noin 8 % koko maailman päästöistä. Tämä johtuu siitä, että perinteinen portland-sementti, jota yleisesti käytetään betonin sideaineena, on valmistettu kalkkikiveä kalsinoimalla. Tästä polttoprosessista vapautuu runsaasti hiilidioksidipäästöjä. Teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen betonin raaka-aineena taas vähentää teollisuuden jätteitä ja säästää luonnon neitseellisten raaka-aineiden käyttöä. 

Betolarin Geoprime®-ratkaisua on jo menestyksekkäästi käytetty esim. Tanskassa, jossa Aarhusin kaupunki on asentanut noin 900 kuutiometriä Geoprime®-ratkaisulla valmistettuja betonisia viemäriputkia. Suomessa vähähiilisiä Geoprime® betonituotteita on saatavilla esimerkiksi Onnisen kautta JaKo-Betonin valmistamana. Olemme myös tutkimassa vähähiilisten ontelolaattojen valmistusta yhdessä Consolis Parman kanssa. Uskomme, että teollisuuden kiertotalousratkaisut tulevat yleistymään ja betonia pystytään valmistamaan monista erilaisista teollisuuden sivuvirroista jatkossa. Betolar tutkii aktiivisesti erilaisia vaihtoehtoja mm. terästeollisuuden masuunikuonalle, jota tällä hetkellä käytetään paljon vähähiilisen betonin valmistuksessa. 

Betolar tukeekin mielellään World Green Building Week:iä, koska koemme, että ilmastotoimet ovat meidän kaikkien yhteinen asia ja vihreän rakentamisen edistäminen osana ilmastotoimia on erittäin tärkeää. Vain yhdessä toimimalla koko rakennusalan voimin päästöjen vähentämiseksi saavutamme merkittäviä tuloksia. Haluammekin kannustaa alaa jatkuvaan vuoropuheluun ja yhteistyöhön ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. 

Muita julkaisuja ja oppaita

ARVO green area factor tool

ARVO project developed a regional green area factor tool to integrate biodiversity and climate resilience into urban planning, supporting municipalities in creating greener, more adaptive environments.

ARVO-hanke: Alueellinen viherkerroin 2025

Julkaisu esittelee ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeessa (myöhemmin ARVO-hanke) tehdyn version alueellisesta viherkertoimesta (alueellinen viherkerroin 2025). Julkaisussa ohjeistetaan alueellisen viherkertoimen käyttöönotossa sekä laskentamenetelmässä.

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi arvioi hankkeessa kehitetyn työkalun vaikuttavuutta.

Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa

Tämä kooste "Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa" toimii hankkeen loppujulkaisun liitteenä ja kuvaa, miten hyvinvointiarvoja on tutkittu ja määritelty hankkeen aikana, mitä osa-alueita niihin sisältyy ja millä tavoin näitä arvoja voidaan arvioida ja hyödyntää suunnittelun tukena. Kaikille luontotyypeille on määritelty niiden tuottamat hyvinvointihyödyt, jotka on jaettu kolmeen eri hyvinvoinnin osa-alueeseen.

Rakennetun ympäristön luontotyypit ja niiden ekologisen tilan arviointi

Alueellinen viherkerroin -menetelmä sekä Rakennetun ympäristön luontotyypit ovat konkreettisia työkaluja, jotka auttavat hahmottamaan kaupunkiluonnon arvoa suunnittelupöydällä ja päätöksenteossa.

Arvoa viherrakenteelle. Suositukset kasvavien kuntien päätöksentekoon

ARVO-hankkeen tavoite on säilyttää ja vahvistaa viherrakennetta tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sopeutumiseksi.
Hankkeessa laaditaan kaupungeille viherrakenteen vahvistamisen kansalliset suositukset.

10 ratkaisua kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen

Lue keinot, joilla kestävyysmurros
lähtee vauhtiin.

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun