6.9.2023

Kuinka hyödyntää lämpöenergiaa kaupungeissa tehokkaammin?  

Vain taivas ja mielikuvitus ovat rajana, kunhan käyttö ja tuotanto kohtaavat tai vaihtoehtoisesti varastointiratkaisut ovat hyödynnettävissä. Avainasemassa on energian kiertotalous eli hukkalämmön ja olemassa olevan infran hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti.

Kansainvälinen World Green Building Week on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building Councilien ja näiden jäsenten kanssa. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta! Tämän vuoden teema on #BuildingTheTransition – Kestävyyssiirtymä.

Vain taivas ja mielikuvitus ovat rajana, kunhan käyttö ja tuotanto kohtaavat tai vaihtoehtoisesti varastointiratkaisut ovat hyödynnettävissä. Avainasemassa on energian kiertotalous eli hukkalämmön ja olemassa olevan infran hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti. 

Tarvitaan nykyistä kovempia panoksia ja nopeampia toimenpiteitä. Kuntien ja kaupunkien hiilineutraaliustavoitteiden toteutuminen edellyttää ison kokoluokan energiatoimenpiteitä – kokonaiset korttelit, kaupunginosat ja kaupungit on valjastettava osaksi energiamurrosta. Ilman isoja tekoja yhteiskunnat eivät pääse hiilineutraaliustavoitteisiin 2030-luvulla, eikä Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 C:een lämpenemistavoitetta saavuteta. 

Hukkalämpö on vuosikymmeniä päästetty taivaan tuuliin, kun energiaa on ollut edullisesti saatavilla. Teollisuutta rakennettiin sinne, minne oli edullisinta rakentaa ja laitoksen tarvitsemat hyödykkeet olivat helposti saatavilla. Vihdoinkin lämpö nähdään kierrätettävänä resurssina: teollisuuskiinteistöjä sijoitetaan energiankierrätyspotentiaali huomioiden, jotta hukkalämmöt saataisiin käytettyä hyödyksi ja kokonaiskustannustehokkuus paranisi. 

Suurempia hukkalämpövirtoja voidaan hyödyntää muun muassa kaukolämpöverkoissa, joissa on paljon käyttäjiä ja kulutusta. Näin saadaan aikaan nopeammin isompia muutoksia kuin tehostamalla yksittäistä kiinteistöä kerrallaan. 

Esimerkiksi Pietarsaaren alueella on tarkoitus ottaa tehdasalueella syntyvistä jätevesistä hukkalämmöt talteen kaukolämpöverkkoon. Varkaudessa taas jätteenpolttolaitoksen tuottamasta lämmöstä ylijäävä osa on tarkoitus varastoida kesällä maahan, josta se voidaan talvella hyödyntää kaukolämpöverkkoon. Espoossa puolestaan Vermoon nousee uusi teollisen mittakaavan ilma-vesilämpöpumppulaitos, joka tuottaa lämpöä suoraan ulkoilmasta sekä kiinteistöjen hukkalämmöstä kaukolämpöverkkoon. 

Kaavoituksen avulla energiamurrokseen päästään kiinni laajemmin 

Vaikka yksittäisten rakennusten huomioiminenkin on tärkeää, niin se ei yksistään riitä asetettuihin tavoitteisiin pääsemisessä. Isot teot onnistuvat helpoiten kaupungeissa, sillä kaupungeissa asuu vuoteen 2050 mennessä kaksi kolmasosaa väestöstä. 

Kaavoitus on pitkän tähtäimen suunnittelua, mutta myös avain siihen, että erityyppisten alueiden rakentaminen mahdollistuu. Mahdollisimman monipuoliseksi suunnitellun alueen käyttöprofiili helpottaa energian kierrättämistä ja sitä kautta edistää koko alueen hiilineutraaliutta. 

Yhtenä esimerkkinä voidaan käyttää yllä mainittua Pietarsaaren tehdasalueen hukkalämpöjen hyödyntämistä, missä kerralla noin 5000 omakotitaloa muuttuu kaukolämmön osalta päästöttömiksi. Toisaalta muun muassa jäähalleissa jään tekemisessä syntynyttä lämpöenergiaa voidaan kierrättää vieressä sijaitseviin lämpöenergiaa tarvitseviin kiinteistöihin, kuten uimahallin altaiden lämmittämiseen. 

Käytössämme olevien työkalujen avulla voimme simuloida, kuinka paljon esimerkiksi asuntoja, toimisto- ja liikerakentamista tai muita eri rakennustyyppejä tietylle alueelle kannattaa sijoittaa. Voimme laskea alueen energiataseen ja selvittää, millaista potentiaalia alueella on energian kierrättämiseen. Ihmisten tulee myös ymmärtää, että tuomalla esimerkiksi datakeskuksia lähelle asutusta voidaan niiden hukkalämmöt kierrättää tehokkaasti asuntojen lämmitykseen. Datakeskuksista ja muista niin sanotuista teollisemmista rakennuksista saadaan myös arkkitehtonisesti tasan niin viehättäviä, kuin millaisiksi ne suunnitellaan. 

Mikä estää tai hidastaa energian kiertotaloushankkeiden edistämistä? 

Energiatukihakemusten käsittelyajat ja päätöksenteon hitaus jarruttavat hankkeiden edistymistä eniten. Tälläkin hetkellä työpöydällämme on useampi iso hanke odottamassa päätöksiä. Ideointi ja esisuunnittelu on tehty, kustannusarviot laskettu ja tilaaja todennut hankkeen kannattavaksi, mikäli saadaan energiatukea. 

Toinen hankkeiden edistymistä hidastava tekijä on komponenttien ja laitetoimitusten pitkät toimitusajat. Koronapandemian jälkimainingeissa, Ukrainan kriisin ja vallitsevan maailmantilanteen takia, toimitusajat ovat pahimmillaan toista vuotta eikä laitteita voi tilata etukäteen varastoon. 

Energiatehokkuuden ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa on siis useita ratkaisevia pelureita. Kunnat, valtio ja muut julkiset tahot vastaavat energiatuista ja luvitusasioista. Urakoitsijoiden ja laitetoimittajien kohdalla on puhuttu pitkään komponenttipulasta. Yhtä tärkeä tekijä on toimiva logistiikka. Tuotantolaitoksessa saattaa olla kapasiteettia ja laitteita jopa valmiina, mutta rahti ei välttämättä kuljekaan toivotulla tavalla. Suunnittelijat, konsultit, energiayhtiöt, yksityiset kiinteistönomistajat, kiinteistösijoittajat – jokaisella on oma tärkeä roolinsa, ja energiatehokkuus on kaikille relevantti. 

Moni pohtii nyt, miten energian hintoihin tulisi suhtautua. Kehotan heittämään jäitä hattuun, sillä ei tämä missään nimessä ole pysyvä tila. Meillä on kuitenkin meneillään hyvä oppitunti energiankulutuksesta ja kulutuksen tuomista kustannuksista, vaikka oppitunti jouduttiinkin vastaanottamaan ikävien tapahtumien seurauksena. Opimme arvostamaan luonnonvaroja, joita nykyisenkaltaisen elintason ylläpitäminen vaatii, ja aika mukavasti koko Suomi onkin jo tiputtanut energian kulutustaan. Tämä aika ohjatkoon meitä vastuullisempaan energian käyttöön ja resurssiviisauteen tulevaisuudessa. Teemmehän nyt töitä myös seuraavien sukupolvien elinkelpoisen planeetan eteen. 

Riku Maidell, liiketoimintajohtaja, kestävän kehityksen palvelut, Sweco 

P.S. Olethan huomannut Swecon Vihreä siirtymä -webinaarisarjan? Starttaamme World Green Building Weekillä teemalla Accelerating Green Transition, 12.9.2023 klo 9. Tulethan mukaan kuulolle? 

Kirjoitus on julkaistu alun perin Tekniikka & Taloudessa 16.12.2022

Muita julkaisuja ja oppaita

Rakennetun ympäristön ilmastovaikutusten kokonaiskuva – Korjausrakentamisen, purkamisen ja tilanmuutoshankkeiden päästöjen arviointi

Granlundin laatima selvitys: Rakennetun ympäristön ilmastovaikutusten kokonaiskuva - Korjausrakentamisen, purkamisen ja tilanmuutoshankkeiden päästöjen arviointi.

Kaupunkien viherrakenteen suunnittelun nykytila 2024

Kaupunkien viherrakenteen suunnittelun nykytilakatsauksessa on tunnistettu viherrakenteen vahvistamisen pullonkauloja maankäytön suunnittelussa sekä hahmotettu alueellisen viherkertoimen merkitystä näille. Katsaus on laadittu osana ARVO – viherrakenteen vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa –hanketta.

Indicator for Circular construction – The role of public procurement

How to include circular construction criteria in public procurement? This study has been conducted using a combination of desk research and interviews.

Policy Pathways for Fostering Circular Transition in Construction in the Nordic Region

Executive Report seeks to synthesise the essential findings from Nordic Networks for Circular Construction (NNCC) -project.

Accelerate Circular Construction – Recommendations for Public Authorities

As a part of a transition to more sustainable, circularity is gaining more and more attention from the Nordic construction sectors.

Metrics for circularity

To establish a common Nordic framework for monitoring circularity in construction, this report suggests new voluntary indicators.

Coverpage for publication, houses and trees.

An Invitation to Be Exceptional

A Nordic interpretation of Baukultur is an opportunity to define what high-quality building culture means in our unique context. This report introduces a new narrative for the Nordic construction culture and how the Nordic built environment could be truly sustainable and work for the best of the planet and people.

Kiertotalouden green deal: Resurssiviisas rakennettu ympäristö

Kiertotalouden green deal koostuu viidestä muutosalueesta, joihin kuhunkin sisältyy 2-5 toimenpidealuetta. Tutustu Resurssiviisas rakennettu ympäristö toimenpidealueiden tavoitteisiin!

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Kuntotarkastus paljastaa: Kestämättömyys ei kannata.

Lue ja lataa Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden kuntotarkastus

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun