Euroopan ympäristökeskus (EEA) julkaisi keväällä 2024 Urban adaptation in Europe: what works? -nimisen raportin, joka sisältää esimerkkejä ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteistä eurooppalaisissa kaupungeissa.
Raportissa korostetaan, että luontopohjaiset ratkaisut ovat yhä tärkeämpi osa kaupunkien ilmastonmuutokseen sopeutumista. Esimerkiksi viherkatot, sadevesien hallinta ja kaupunkivihreän lisääminen ovat keinoja, joilla voidaan vähentää tulvariskiä, parantaa ilmanlaatua ja viilentää kaupunkialueita.
Kokosin tähän artikkeliin ja laatimaani suomenkieliseen tiivistelmään kiinnostavimpia nostoja ja potentiaalisimpia käytännön esimerkkejä EEA:n raportista.
Esimerkkejä eurooppalaisten kaupunkien luontopohjaisista ratkaisuista
Espanjassa, Bilbaon kaupunkikehityksen yleissuunnitelmassa edellytetään, että kehitysehdotuksista tehdään erityisiä ilmastoriskitutkimuksia.
Belgiassa, Gentissä rakennettuja alueita laajennettaessa päällystettyä pinta-alaa poistetaan ja korvataan yhtä suurella määrällä luonnollista maapinta-alaa. Lisäksi uusilta rakennuksilta vaaditaan viherkattojen lisäämistä ja sadeveden pintavalumien ehkäisemistä. Erityinen vihreä aluesuunnitelma turvaa viheralueita ja varaa rakennusmaata pelkästään luontoalueille, metsille ja puistoille.
Ranskassa Lyonin paikallinen urbanismi- ja asuntosuunnitelma määrittää julkisen avoimen tilan vähimmäismäärän ja edellyttää erityisiä viherryttämistoimenpiteitä jokaiselle tontille.
Biotooppipinta-alakerroin (BAF) pureutuu Saksassa Berliinin keskustan lämpösaarekeilmiöön. Viranomaiset käyttävät sitä laskemaan, kuinka suuri osuus rakennushankkeisiin käytetystä maasta voi olla tai pitäisi olla vihreää infrastruktuuria.
Sveitsissä, Baselissa kaikkien uusien ja kunnostettujen tasakattojen viherryttäminen on pakollista. Niiden toteuttamiseen annetaan erityisiä suunnitteluohjeita.
Alankomaissa, Rotterdamin rakennusmääräykset edellyttävät kovien pinnoitettujen pintojen korvaamista kasvillisuudella tai läpäisevillä materiaaleilla.
Tanskassa, Kööpenhaminan monikäyttöinen virkistysinfrastruktuuri on osa sen Cloudburst-hallintasuunnitelmaa.
Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto on laatinut luontopohjaisia ratkaisuita koskevat kansalliset ohjeet.
Lisäksi Ruotsissa, Göteborgissa leikkikentät ovat hauskoja märissä sääolosuhteissa. Katoilta tulevat sateet ohjataan altaisiin ja pihan läpi kulkevaan jokeen tai kanavaan, jossa lapset voivat leikkiä suluilla ja astinkivillä.
Puolassa, Poznanin kaupungin luonnonmukaisilla leikkipaikoilla on esimerkiksi korkeasta ruohosta tehtyjä sokkeloita. Asfaltti- ja muovipohjaiset turvapinnat on korvattu esimerkiksi hiekalla tai soralla. Kasvillisuutta käytetään varjostamaan tai luonnollisena eristyksenä liikenteen melulta ja saasteilta.
Lue esimerkeistä tarkemmin suomenkielisestä tiivistelmästäni Toimivat sopeutumistoimet kaupungeissa tai alkuperäisestä raportista Urban adaptation in Europe: what works?
Ella Lahtinen
Johtava asiantuntija
ella.lahtinen@figbc.fi
+358 40 512 2193
