6.6.2022

Betoniyritykset tutkivat, voisiko purkuvillalla osin korvata sementin

Betonin sideaineena käytettävä sementti tuottaa jopa 5–8 % koko maapallon kasvihuonekaasujen päästöistä. Edistääkseen kierrätysmateriaalien käyttöä betonin valmistuksessa Helsingin kaupunki kutsuu alan yritykset kokeilemaan, miten purkuvillaa voitaisiin hyödyntää betoniresepteissä. Kokeilujen raaka-aineeksi on tarjolla mineraalivillajauhetta, joka on jauhettu Laakson terveysaseman purkutyömaan villoista. Rakennusteollisuuden päästöjen pienentämiseen kohdistuu suuria odotuksia. Suomessa vähähiilisyyden painopisteenä on rakentamisvaiheen ja rakennusmateriaalien päästöt, joiden […]

Betonin sideaineena käytettävä sementti tuottaa jopa 5–8 % koko maapallon kasvihuonekaasujen päästöistä. Edistääkseen kierrätysmateriaalien käyttöä betonin valmistuksessa Helsingin kaupunki kutsuu alan yritykset kokeilemaan, miten purkuvillaa voitaisiin hyödyntää betoniresepteissä. Kokeilujen raaka-aineeksi on tarjolla mineraalivillajauhetta, joka on jauhettu Laakson terveysaseman purkutyömaan villoista.

Rakennusteollisuuden päästöjen pienentämiseen kohdistuu suuria odotuksia. Suomessa vähähiilisyyden painopisteenä on rakentamisvaiheen ja rakennusmateriaalien päästöt, joiden osuus yksittäisen rakennuksen hiilijalanjäljestä on noin neljänneksen. Betoni on veden jälkeen maailman käytetyin materiaali, ja sen sideaineena käytettävä sementti tuottaa n. 5–8  % koko maailman kasvihuonekaasujen päästöistä. Rakennusten eristeenä käytettävää mineraalivillaa puolestaan päätyy kaatopaikalle pelkästään Suomessa jopa 20 000 tonnia vuodessa.

Helsingin kaupunki on kaupungin purkuhankkeille laadittujen purkuohjeiden sekä jätelain uudistuksen myötä pyrkinyt aktiivisesti tunnistamaan erilaisia kierrätys- ja uudelleenkäyttömahdollisuuksia rakennusten purkujätteille ja -materiaaleille. Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä kaupunki tarjoaa Laakson terveysasemalta purettavaa mineraalivillaa betoniyrityksille tutkimuskäyttöön. Tavoitteena on kannustaa betoniyrityksiä kokeilemaan purkuvillajauhetta betoniresepteissä, esimerkiksi sementin korvikkeena. Yksittäisiä onnistuneita tutkimuksia ja kokeiluja aiheesta on alalla jo nähty, mutta kaupallisten käyttökohteiden tunnistaminen ja laajempi tuotanto vaatii lisää kehitystyötä.

“Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, ja nollapäästöinen vuoteen 2040 mennessä. Kaupungin kasvaessa neitseellisten luonnonvarojen käyttö kasvaa entisestään ellemme maksimoi jo olemassa olevan materiaalin uudelleenkäyttöä.”, kertoo projektipäällikkö Mira Jarkko Helsingin kiertotalouden klusteriohjelmasta.

Etsimme yrityksiä mukaan innovaatiohaasteeseen

Kiertotalousklusteri etsii parhaillaan yhdessä EU-rahoitteisen WOOL2LOOP-hankkeen ja Saint-Gobain Finlandin kanssa kiertotaloudesta ja kestävästä kehityksestä kiinnostuneita betoniyrityksiä mukaan innovaatiohaasteeseen. Mukaan valitut yritykset saavat kokeilukäyttöön Laakson sairaalasta purettua mineraalivillaa jauheena sekä sparrausta omaan kehitystyöhön alan johtavilta asiantuntijoilta.

“Tarkoituksenamme on selvittää, voidaanko purkumateriaalia hyödyntämällä vähentää nykyisten hiili-intensiivisten materiaalien päästöjä. Etsimme siis innovaatioita, joiden avulla voimme kustannustehokkaasti vähentää rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä lähitulevaisuudessa”, jatkaa Mira Jarkko.

WOOL2LOOP-hankkeessa on tutkittu mineraalivillajauheen hyödyntämistä betoninkaltaisissa seoksissa, geopolymeereissa. Nyt hanke osallistuu innovaatiokilpailun kokeilujen järjestämiseen.

“Lasivillan kierrätys betonin kaltaisessa materiaalissa ei ole täysin tuntematonta. Meillä on jo nyt olemassa hyvä teoreettinen pohja, johon voimme innovaatiohaasteen kautta hakea lisää käytännön kokemusta”, kommentoi VTT:n johtava tutkija Markku Leivo tulevaa haastetta.

Hae 12.6.2022 mennessä

Innovaatiohaaste järjestetään syksyllä 2022 Helsingissä. Yritykset voivat hakea mukaan kokeiluun 12.6.2022 asti. Helsingin kaupungin kiertotalouden klusteriohjelman kanssa yhteistyössä innovaatiohaasteen järjestää WOOL2LOOP-hanke, Saint-Gobain Finland, Green Building Council Finland, Verona sekä Ytekki. Lisätietoa ohjelmasta löytyy Helsingin kiertotalousklusterin internetsivuilta.

Lisätietoja:

Jenni Uusitalo, Growth Lead, Verona Growth
+358 50 3315 325
jenni.uusitalo(at)verona.fi

Ronny Rantamäki, Erityissuunnittelija, Helsingin kaupunki, Kiertotalouden klusteriohjelma
ronny.rantamaki(at)hel.fi

Muita julkaisuja ja oppaita

Kiertotalouden green deal: Resurssiviisas rakennettu ympäristö

Kiertotalouden green deal koostuu viidestä muutosalueesta, joihin kuhunkin sisältyy 2-5 toimenpidealuetta. Tutustu Resurssiviisas rakennettu ympäristö toimenpidealueiden tavoitteisiin!

Nordic Network for Circular Construction- Analysis of Barriers and Possibilities

Nordic Network for circular construction. Report about barriers and possibilites within circular construction, A state of the art report from the five Nordic countries, The situation in the countries during 2018-2022.

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohje

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohjeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta tilamuutosten hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista, tunnistaa miten vaikutuksia voitaisiin rajoittaa, lisätä vertailumahdollisuuksia hankkeiden välillä sekä auttaa viestimään valintojen vaikutuksista myös alan ulkopuolisille.  Ohje sisältää määritelmiä hiilijalanjäljen laskennan rajaamiselle, lähtötietojen käyttämiselle ja tulosten raportoinnille. Ohje on suunniteltu toimitilahankkeille, mutta sitä voi rajoitetusti soveltaa myös muunlaisille tilamuutoshankkeille. 

Vähähiilisyyden sanakirja

Tämä vähähiilisyyden sanasto on koottu FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen ja Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikuntien yhteistyönä keväällä 2020. Sanasto sisältää kaikki yleisimmät vähähiiliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvät termit.

Kiertotalouden nykytila – mikä muuttuu seuraavaksi?

Sekä kansallisten että kansainvälisten projektien myötä olemme Green Building Council Finlandilla saaneet sukeltaa syvälle rakentamisen kiertotalouteen. Kertyneen kokemuksen myötä syntyy näkemys: mihin tähän mennessä on päästy ja millaisiin kehitysaihioihin pitäisi seuraavaksi keskittyä?

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma

Julkaisussa esitetään toimenpiteitä kahdeksalle eri toimijaryhmälle kiinteistö- ja rakennusalalla. Toimenpidetauluihin on koottu keskeiset toimenpiteet, joihin kyseisellä toimijaryhmällä on mahdollisuus vaikuttaa. Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma sisältää konkreettiset välitavoitteet ja askelmerkit kaikille alan toimijoille oman toimintansa kehittämiseksi.

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun