6.6.2022

Betoniyritykset tutkivat, voisiko purkuvillalla osin korvata sementin

Betonin sideaineena käytettävä sementti tuottaa jopa 5–8 % koko maapallon kasvihuonekaasujen päästöistä. Edistääkseen kierrätysmateriaalien käyttöä betonin valmistuksessa Helsingin kaupunki kutsuu alan yritykset kokeilemaan, miten purkuvillaa voitaisiin hyödyntää betoniresepteissä. Kokeilujen raaka-aineeksi on tarjolla mineraalivillajauhetta, joka on jauhettu Laakson terveysaseman purkutyömaan villoista. Rakennusteollisuuden päästöjen pienentämiseen kohdistuu suuria odotuksia. Suomessa vähähiilisyyden painopisteenä on rakentamisvaiheen ja rakennusmateriaalien päästöt, joiden […]

Betonin sideaineena käytettävä sementti tuottaa jopa 5–8 % koko maapallon kasvihuonekaasujen päästöistä. Edistääkseen kierrätysmateriaalien käyttöä betonin valmistuksessa Helsingin kaupunki kutsuu alan yritykset kokeilemaan, miten purkuvillaa voitaisiin hyödyntää betoniresepteissä. Kokeilujen raaka-aineeksi on tarjolla mineraalivillajauhetta, joka on jauhettu Laakson terveysaseman purkutyömaan villoista.

Rakennusteollisuuden päästöjen pienentämiseen kohdistuu suuria odotuksia. Suomessa vähähiilisyyden painopisteenä on rakentamisvaiheen ja rakennusmateriaalien päästöt, joiden osuus yksittäisen rakennuksen hiilijalanjäljestä on noin neljänneksen. Betoni on veden jälkeen maailman käytetyin materiaali, ja sen sideaineena käytettävä sementti tuottaa n. 5–8  % koko maailman kasvihuonekaasujen päästöistä. Rakennusten eristeenä käytettävää mineraalivillaa puolestaan päätyy kaatopaikalle pelkästään Suomessa jopa 20 000 tonnia vuodessa.

Helsingin kaupunki on kaupungin purkuhankkeille laadittujen purkuohjeiden sekä jätelain uudistuksen myötä pyrkinyt aktiivisesti tunnistamaan erilaisia kierrätys- ja uudelleenkäyttömahdollisuuksia rakennusten purkujätteille ja -materiaaleille. Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä kaupunki tarjoaa Laakson terveysasemalta purettavaa mineraalivillaa betoniyrityksille tutkimuskäyttöön. Tavoitteena on kannustaa betoniyrityksiä kokeilemaan purkuvillajauhetta betoniresepteissä, esimerkiksi sementin korvikkeena. Yksittäisiä onnistuneita tutkimuksia ja kokeiluja aiheesta on alalla jo nähty, mutta kaupallisten käyttökohteiden tunnistaminen ja laajempi tuotanto vaatii lisää kehitystyötä.

“Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, ja nollapäästöinen vuoteen 2040 mennessä. Kaupungin kasvaessa neitseellisten luonnonvarojen käyttö kasvaa entisestään ellemme maksimoi jo olemassa olevan materiaalin uudelleenkäyttöä.”, kertoo projektipäällikkö Mira Jarkko Helsingin kiertotalouden klusteriohjelmasta.

Etsimme yrityksiä mukaan innovaatiohaasteeseen

Kiertotalousklusteri etsii parhaillaan yhdessä EU-rahoitteisen WOOL2LOOP-hankkeen ja Saint-Gobain Finlandin kanssa kiertotaloudesta ja kestävästä kehityksestä kiinnostuneita betoniyrityksiä mukaan innovaatiohaasteeseen. Mukaan valitut yritykset saavat kokeilukäyttöön Laakson sairaalasta purettua mineraalivillaa jauheena sekä sparrausta omaan kehitystyöhön alan johtavilta asiantuntijoilta.

“Tarkoituksenamme on selvittää, voidaanko purkumateriaalia hyödyntämällä vähentää nykyisten hiili-intensiivisten materiaalien päästöjä. Etsimme siis innovaatioita, joiden avulla voimme kustannustehokkaasti vähentää rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä lähitulevaisuudessa”, jatkaa Mira Jarkko.

WOOL2LOOP-hankkeessa on tutkittu mineraalivillajauheen hyödyntämistä betoninkaltaisissa seoksissa, geopolymeereissa. Nyt hanke osallistuu innovaatiokilpailun kokeilujen järjestämiseen.

“Lasivillan kierrätys betonin kaltaisessa materiaalissa ei ole täysin tuntematonta. Meillä on jo nyt olemassa hyvä teoreettinen pohja, johon voimme innovaatiohaasteen kautta hakea lisää käytännön kokemusta”, kommentoi VTT:n johtava tutkija Markku Leivo tulevaa haastetta.

Hae 12.6.2022 mennessä

Innovaatiohaaste järjestetään syksyllä 2022 Helsingissä. Yritykset voivat hakea mukaan kokeiluun 12.6.2022 asti. Helsingin kaupungin kiertotalouden klusteriohjelman kanssa yhteistyössä innovaatiohaasteen järjestää WOOL2LOOP-hanke, Saint-Gobain Finland, Green Building Council Finland, Verona sekä Ytekki. Lisätietoa ohjelmasta löytyy Helsingin kiertotalousklusterin internetsivuilta.

Lisätietoja:

Jenni Uusitalo, Growth Lead, Verona Growth
+358 50 3315 325
jenni.uusitalo(at)verona.fi

Ronny Rantamäki, Erityissuunnittelija, Helsingin kaupunki, Kiertotalouden klusteriohjelma
ronny.rantamaki(at)hel.fi

Muita julkaisuja ja oppaita

ARVO green area factor tool

ARVO project developed a regional green area factor tool to integrate biodiversity and climate resilience into urban planning, supporting municipalities in creating greener, more adaptive environments.

ARVO-hanke: Alueellinen viherkerroin 2025

Julkaisu esittelee ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeessa (myöhemmin ARVO-hanke) tehdyn version alueellisesta viherkertoimesta (alueellinen viherkerroin 2025). Julkaisussa ohjeistetaan alueellisen viherkertoimen käyttöönotossa sekä laskentamenetelmässä.

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi arvioi hankkeessa kehitetyn työkalun vaikuttavuutta.

Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa

Tämä kooste "Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa" toimii hankkeen loppujulkaisun liitteenä ja kuvaa, miten hyvinvointiarvoja on tutkittu ja määritelty hankkeen aikana, mitä osa-alueita niihin sisältyy ja millä tavoin näitä arvoja voidaan arvioida ja hyödyntää suunnittelun tukena. Kaikille luontotyypeille on määritelty niiden tuottamat hyvinvointihyödyt, jotka on jaettu kolmeen eri hyvinvoinnin osa-alueeseen.

Rakennetun ympäristön luontotyypit ja niiden ekologisen tilan arviointi

Alueellinen viherkerroin -menetelmä sekä Rakennetun ympäristön luontotyypit ovat konkreettisia työkaluja, jotka auttavat hahmottamaan kaupunkiluonnon arvoa suunnittelupöydällä ja päätöksenteossa.

Arvoa viherrakenteelle. Suositukset kasvavien kuntien päätöksentekoon

ARVO-hankkeen tavoite on säilyttää ja vahvistaa viherrakennetta tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sopeutumiseksi.
Hankkeessa laaditaan kaupungeille viherrakenteen vahvistamisen kansalliset suositukset.

10 ratkaisua kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen

Lue keinot, joilla kestävyysmurros
lähtee vauhtiin.

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun