Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/14758/2021

Kiitämme mahdollisuudesta kommentoida ympäristöministeriön asetusluonnosta rakennuksen ilmastoselvitykseksi.

Green Building Council Finland (FIGBC) on Suomen vaikuttavin ja laaja-alaisin kestävän rakennetun ympäristön yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on tuoda hiilineutraalit, kiertotalouden mukaiset ja kestävää elämäntapaa tukevat ratkaisut luonnolliseksi osaksi kaikkea kiinteistö- ja rakennusalan toimintaa. FIGBC on yksi maailmanlaajuisen World Green Building Council -verkoston noin 70 kansallisesta Green Building Councilista. FIGBC:n jäseninä on yli 230 Suomessa kiinteistö- ja rakennusalalla toimivaa yritystä ja yhteisöä.

Lisätietoja lausunnosta antavat kehityspäällikkö Lauri Tähtinen ja toimitusjohtaja Mikko Nousiainen.

Lausuntonamme toteamme seuraavaa:

Asetusluonnoksen yleinen palaute

FIGBC tukee ympäristöministeriön asetusta ilmastoselvityksen tuomiseksi osaksi uudis- ja korjausrakentamista. Mielestämme rakentamisen koko elinkaaren päästöjen vähentäminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Rakennushankekohtainen arviointi sekä myöhemmin asetettavat raja-arvot ovat oikeita ja kannatettavia toimenpiteitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Tuemme esitystä asettaa arviointiajanjaksoksi 50 vuotta. Esitetty arviointiajanjakson pituus on omiaan varmistamaan, että päästövähennystoimenpiteet toteutuvat jo lähivuosina arvioidun suuruisina. Lisäksi esitetty arviontiajanjakso on linjassa muiden EU-maiden laskentakäytäntöjen kanssa.

Tehdyt tarkennukset hiilikädenjälkeen ovat tarpeellisia ja ohjaavat alaa panostamaan myös positiivisten ilmastovaikutusten etsimiseen. Laskennan perustuminen yleiseen päästötietokantaan helpottaa monien hankkeiden alkuvaiheen tarkasteluja, mutta mahdollisuus tuotekohtaisten EPD-selostusten käyttöön on ensiarvoisen tärkeää alan muutoksen vauhdittamiseksi.

Ilmastoselvityksen keskeinen tehtävä on vähentää rakennushankkeiden päästöjä laajasti, kokonaisvaltaisesti ja nopeasti. Näemme, että ilmastoselvityksessä käytettävä laskentamenetelmä on ensisijaisesti ohjauksellinen eikä tekninen työkalu. Tästä syystä talotekniikkaratkaisujen, työmaiden ja kuljetusten päästöjen yksinkertaistaminen on mielestämme oikeutettua. Ohjauksellisuuden varmistamiseksi maanalaiset rakenteet ja perustukset tulisi kuitenkin arvioida osana rakennusta eikä rakennuspaikkaa, ja ottaa mukaan raja-arvotarkasteluun.

Vastuu ilmastoselvityksen tekemisestä ja raja-arvoissa pysymisestä tulee asettaa rakennushankkeeseen ryhtyvälle. Samoin tulee rakennushankkeeseen ryhtyvälle määrittää seuraamukset, jos päivitetty laskelma ei käyttöönottovaiheessa enää täytä rakennusluvan ehtoja.

Lisäksi ilmastoselvityksen oikeellisuus tulee varmistaa joko laskijoiden pätevyysvaatimuksilla tai riittävällä laadunvarmistuksella esimerkiksi tekoälyä hyödyntäen. Muuten riskinä on ilmastoselvityksen ohjausvaikutuksen ja yleisen hyväksyttävyyden mureneminen.

Kommentit asetusluonnoksen pykäliin

1 § Rakennuksen vähähiilisyyden arviointi
Ilmastoselvityksen laatimisen tulee olla rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuulla. Asetuksessa voidaan esittää muita tälle alisteisia vastuita, mutta kokonaisuus ei voi olla yksittäisten suunnittelijoiden vastuulla. Rakennushankkeeseen ryhtyvä tekee lopulta päätökset toteutustavasta ja käytettävistä materiaaleista, joten myös vastuu niiden päästöjen huomioimisesta tulee olla samalla taholla. Myös energiaselvityksen laatiminen on nykyisellään rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuulla. Ilmastoselvityksessä on monia yhteneviä piirteitä energiaselvitykseen ja näiden vastuut tulisi olla yhtenevät.

2 § Määritelmät
Määritelmät ovat hyviä.

3 § Arvioinnin kohde 
Esitetty arvioinnin laventaminen kattamaan myös rakennuspaikkaa ja sen rakenteita on kannatettava. Kiinteästi rakennukseen liittyvät maanalaiset rakenteet ja perustukset tulisi kuitenkin arvioida yhdessä muun rakennuksen kanssa, eikä osana rakennuspaikan päästöjä.

Perustusten ja maanalaisten rakenteiden jättäminen ulos tulevasta raja-arvon kautta tapahtuvasta ohjauksesta ei kokonaisvaltaisesti ohjaa rakentamista kohti vähäpäästöisiä ratkaisuja. Tämä saattaa jopa ohjata lisäämään maanalaista rakentamista, jolla olisi päinvastainen vaikutus rakennusten todellisiin kokonaispäästöihin.

Ilmastoselvityksen ja tulevien raja-arvojen tavoitteena tulee olla aidosti vähentää rakennushankkeiden päästöjä. Jos raja-arvosta jätetään ulkopuolelle hyvin päästöintensiiviset maanalaiset, usein betonirakenteiset, osat, ei tämä tavoite täyty. Ilmastoselvityksen tulisi ohjata vähentämään maanalaista rakentamista, mm. rakennuksen massoittelun, sijoittelun ja rakenteiden raskauden optimoinnin keinoin. Ilmastoselvityksen tulisi lisäksi kannustaa vähähiilisyyden arvottamiseen rakennuspaikan valinnassa.

Raja-arvoja asetettaessa voidaan vaativat perustusolosuhteet tarvittaessa huomioida erillisenä tekijänä raja-arvon määräytymisessä, mutta niitä ei tule jättää kokonaan huomiotta.

Riippumatta mihin kohtaan rakennuksen ja rakennuspaikan välinen raja lopulta vedetään, tulee se määrittää yksityiskohtaisesti rakennusosien tarkkuudella. Lausuntoversion perusteella rajanvetoa ei voi yksiselitteisesti tehdä.

Lisäksi ilmastoselvityksen tulisi tukea rakennuspaikan kasvillisuuden (eli hiilivaraston) säilyttämistä kaikin keinoin. Kasvillisuuden raivauksen aiheuttama hiilen vapautuminen ilmakehään tulisi arvioida osana Ilmastoselvitystä.

4 § Arviointijaksojen pituudet 
Arvioinnin tekeminen 50 vuoden ajanjaksolle, kuten muissa pohjoismaissa ja EU:n Level(s)-menetelmässä on hyvä lähtökohta arvioinnille. Ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitsemme toimenpiteitä, jotka vähentävät päästöjä mahdollisimman nopeasti.

Pidempi arviointijakso mahdollistaisi käyttää ratkaisuja, joiden päästöt ovat suuremmat alkuun ja kumulatiivisesti pienemmät pidemmällä tarkasteluajanjaksolla. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi ei kuitenkaan ole kannattavaa kannustaa ratkaisuihin, joiden päästöhyödyt realisoituvat vasta yli 50 vuoden päästä.

Lisäksi arvioinnin tarkkuus heikkenee merkittävästi ajan funktiona, eikä ole takeita että 100 vuoden päähän tehdyt olettamat pitäisivät koskaan paikkansa.

5 § Arvioinnissa käytettävät tiedot 
Tavoite käyttää arvioinnissa EN 15804+A2 standardin mukaisia ympäristöselosteita on hyvä ja alan yrityksiä tulee kannustaa päivittämään ympäristöselosteensa vastaamaan uusia vaatimuksia. Perustelumuistion kirjauksesta poiketen tulee kuitenkin huomioida että vanhoja A1 mukaisia ympäristöselosteita voi laatia vielä vuoden 2021 loppuun asti ja ne ovat näin ollen voimassa vuoden 2026 loppuun asti. Jos ilmastoselvitys tulee pakolliseksi vuonna 2025, tulee selvittää miten voimassa olevia A1 mukaisia ympäristöselosteita voi hyödyntää siirtymäajan loppuun asti.

6 § Hiilijalanjäljen arviointi
ok

7 § Rakennustuotteiden valmistus
Rakennustuotteiden päästöjen arvioinnin kattavuus on sopiva, eikä uudelleenkäytettävien tuotteiden hiilijalanjälkeä tai uudelleenkäytön hiilijalanjälkeä ole tarkoituksenmukaista erikseen arvioida.

Kestävästi hoidetun metsän määritelmä ja siihen liittyvät todentamismenettelyt tulee tarkentaa asetukseen tai sen perustelumuistioon niin, että voidaan yksiselitteisesti tunnistaa, mitkä puutuotteet täyttävät asetuksen vaatimukset ja mitkä eivät. Erityisesti tämä tulee huomioida rakennuslupavaiheeseen tehtävän ilmastoselvityksen osalta, jolloin materiaalitoimittajaa ei vielä ole välttämättä valittu, eikä tuotteiden mahdollista metsäsertifiointia näin ollen voida esittää.

Lisäksi tulee huomioida, että jos päästötietokanassa ei ole valittavissa kestävästi hoidetusta metsästä peräisin olevia puutuotteita, tulee puurakentamiselle potentiaalisesti todellisuutta suuremmat päästöt. Asetuksessa tulisikin erikseen määritellä voiko päästötietokannan tietoja käytettäessä olettaa puun tulevan kestävästi hoidetusta metsästä ja seuraako tästä todistustaakka myöhemmin.

8 § Rakennustuotteiden vaihdot
ok

9 § Rakennus- ja purkumateriaalin käsittely
ok

10 § Rakennus- ja purkumateriaalin loppusijoitus
ok

11 § Kuljetukset
Esitetyn kuljetuskohtaisen päästölaskennan lisäksi, ilmastoselvityksessä tulisi voida käyttää aikaisemmassa versiossa olleita taulukkoarvoja perustuen rakennushankkeen kokoon. Yksityiskohtainen kuljetusten päästöjen laskeminen ei tuo työmääräänsä nähden riittävää hyötyä.

Kuljetuskohtaisen laskennan mahdollisuus on kuitenkin hyvä säilyttää, jos hanke haluaa sen laskea. Kuljetuksen massaa arvioitaessa tulisi kuitenkin käyttää pelkän kuorman sijasta ajoneuvon painon ja kuorman summaa.

12 § Työmaatoiminnot
Työmaapäästöjen hankekohtainen arviointi todellisen energiankäytön perusteella on kannatettavaa. Työmaapäästöt luokitellaan taakanjakosektoriin, jonka päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kannusteita. Kuitenkin on huomioitava, että työmaiden moninaisen toimijajoukon takia tulisi ohjausvaikutuksen saavuttamiseksi erityisesti painottaa, että paikalliset lämmitysratkaisut ja maanrakennustyöt olisi arvioitava hankekohtaisesti.

13 § Energian käyttö
Energian käytön päästöjen arviointi perustuen eri energiamuotojen hiilijalanjäljen ennakoiduille vähenemille on lähtökohtaisesti toimiva ratkaisu.

Ilmastoselvityksen tulisi kuitenkin tukea uusien innovatiivisten vähähiilistä energiantuotantoa tukevien ratkaisujen yleistymistä. Alueelliset energiaratkaisut ja paikalliset vähäpäästöiset kaukolämpöverkot tulisi voida huomioida laskennassa siltä osin, kun niiden päästöt ovat alemmat kuin kansallisen skenaarion päästöt kullekin vuodelle.

14 § Hiilikädenjäljen arviointi
Hiilikädenjäljen arviointi ja määrittäminen osana ilmastoselvitystä on hyödyllinen ja kannatettava lähtökohta arvioinnille. Parhaistakin yrityksistä riippumatta rakentaminen tulee tuottamaan ilmastopäästöjä vielä pitkään. Tästä johtuen tarvitsemme positiivisia vaikutuksia ja niiden kasvattamista.

Hiilikädenjäljen kattavuus on asetusluonnoksessa riittävä.

15 § Uudelleenkäyttö ja kierrätys
ok

16 § Hyödyntäminen kierrätyspolttoaineena
ok

17 § Hyödyntäminen polttolaitoksessa
ok

18 § Ylimääräinen uusiutuva energia
ok

19 § Hiilivarasto
Eloperäisen ja teknisen hiilivaraston arvioiminen on kannatettavaa. Asetuksen tulee kannustaa käyttämään puuta mahdollisimman pitkäikäisiin tuotteisiin. Käyttöiän pituuden osoittamisesta tulisi kuitenkin säätää yksityiskohtaisemmin. Millä oletuksilla ja reunaehdoilla voidaan olettaa että rakennusosa- tai tuote pysyy rakennuksessa yli arviointijakson?

20 § Karbonatisoituminen
Karbonatisoituminen on määritelty riittävällä tarkkuudella ja arvioinnin rajaus rakennuksen purkamisen jälkeen tapahtuvaan karbonatisoitumiseen on perusteltu. Käytön aikaista rakenteiden karbonatisoitumista ei ole tarkoituksenmukaista kannustaa.

21 § Ilmastoselvitys

Kaksivaiheisuus
Ilmastoselvityksen kaksivaiheisuus on hyvä lähtökohta. Rakennuslupaa varten tulee rakennushankkeeseen ryhtyvän esittää riittävän vähähiiliset suunnitelmat.

Rakennusluvan saamisen jälkeen keskeistä on huolehtia, että rakennuksen päästötavoitteessa pysytään. Ennen rakennuksen käyttöönottoa tehtävä päivitetty laskenta on hyvä tarkastuspiste, mutta hankkeen ohjaamista kohti tavoitteita tulee tehdä koko rakennushankkeen ajan. Muuten voidaan joutua tilanteeseen, jossa rakennus ei lopulta täytä rakennusluvan hakemisen yhteydessä asetettuja päästötavoitteita. Vaikuttavuuden varmistamiseksi tulisi säädökseen lisätä myös velvoite päästöjen ohjaamisesta koko hankkeen ajan.

On myös syytä huomioida, että rakennuslupavaiheen laskenta tehdään yleissuunnittelun pohjalta, ilman kaikkia elinkaaren päästöihin vaikuttavien yksityiskohtien suunnittelua. Siksi hankkeen ohjaus ja käyttöönottovaiheessa tehtävä laskennan päivitys tulee toteuttaa aina, eikä vain, jos suunnitelmat ovat muuttuneet. Suunnitelmat tarkentuvat joka tapauksessa ja tarkennusten vaikutukset tulee aina selvittää.

Seuraamukset
Tulevan lainsäädännön tulisi myös kaikin mahdollisin keinoin varmistaa, että hankkeet pysyvät rakennuslupavaiheessa asetetussa päästötavoitteessa tai vähintään lakisääteisen raja-arvon alapuolella. Yksi keino tähän on tuoda selkeästi esiin mitä tapahtuu, jos hanke ylittää päästörajan. Onko käyttöönottovaiheessa enää mahdollista vähentää jo rakennetun rakennuksen päästöjä vai tulisiko tilanteessa soveltaa esimerkiksi seuraamusmaksua, jonka avulla päästöjä kompensoidaan muualla?

Vaikuttavuuden varmistamiseksi tulisi tässä tai muissa säädöksissä määrätä seuraamukset, jos rakennuksen päästöt käyttöönottohetkellä ylittävät raja-arvon. Seuraamuksen tulisi kohdistua rakennushankkeeseen ryhtyvälle, jolla tulee myös olla velvollisuus ilmastoselvityksen laatimisesta ja hankkeen vähähiilisyyden ohjaamisesta (katso kohta 1§).

Pätevyysvaatimukset
Ilmastoselvityksen laatiminen vaatii erityistä osaamista rakennuksen elinkaaren vaiheista, rakennusmateriaaleista, standardeista ja laskentatyökaluista. Ilmastoselvitysten laadun, uskottavuuden ja yleisen hyväksyttävyyden varmistamiseksi tulee kaikkien tehtävien laskentojen oikeellisuus pystyä varmentamaan. Nykyisellään esitys jättää liian suuren mahdollisuuden tahattomalle tai tahalliselle epätarkkuudelle laskennoissa.

Oikeellisuus voidaan varmistaa laskennan tekijöille asetettavien vaatimusten perusteella tai panostamalla laskentojen laadunvarmistukseen. Tai molempiin.

Laskennan tekijälle asetettava pätevyysvaatimus yhdessä satunnaistarkastusten ja pätevyyden menettämisen mahdollisuuden kanssa on yksi mahdollinen ratkaisu. Tämä mahdollistaa osaamisen tarkastamisen ja on alalla yleisesti tunnustettu toimintamalli esimerkiksi energiaselvitysten tekemiseen. Lisäksi laskentoja tulee tarkastaa säännöllisesti ja näin varmistaa riittävä laadullinen taso. Toistuvista virheistä voidaan laskijan pätevyys tarvittaessa evätä.

Rakennusvalvonnoilla ei tällä hetkellä (eikä tulevaisuudessakaan ilman merkittäviä lisäpanostuksia) ole riittävää osaamista tai resursseja tarkastaa ilmastoselvitysten oikeellisuutta. Tässä voidaan käyttää apuna tekoälypohjaisia ratkaisuja, joista on jo kokemusta joissakin EU-maissa. Tekoälyyn pohjaten on mahdollista tunnistaa tavallisuudesta poikkeavat tulokset ja keskittyä laadunvarmistuksessa näiden sisältöön.

Rakennusvalvontojen henkilöstön täydennyskoulutukseen ja resurssointiin tulee panostaa merkittävästi lähivuosina, jotta varmistetaan näiden mahdollisuudet tukea, ohjata ja valvoa rakentajia ilmastoselvitykseen liittyvissä kysymyksissä. Tämä on erityisen tärkeää, jos/kun rakennusvalvonnoille jää merkittävä rooli ilmastoselvitysten oikeellisuuden arvioimisessa. Ehdotamme miettimään valtion, kuntien ja alan asiantuntijoiden yhteisiä toimenpiteitä täydennyskoulutuksen ohjelmoinnissa.

22 § Ilmastoselvityksen sisältö
ok

23 § Vähähiilisyyden tulosten esittäminen
Tulosten esittäminen erikseen rakennuspaikan ja rakennuksen osalta on perusteltua.

Maanalaisten rakenteiden ja perustusten päästöt tulisi kuitenkin yhdistää rakennuksen hiilijalanjälkeen ja rakennuspaikan päästöjä arvioida puhtaasti piha- ja maanrakennuksen näkökulmasta (katso kohta 2§).

Mikäli rakennuspaikan päästöihin sisällytetään myös osa rakennuksen päästöistä, ei niitä tule suhteuttaa tontin pinta-alaan. Tällöin maanalaisten rakenteiden ominaispäästöt näyttävät sitä pienemmiltä, mitä suuremmalle tontille rakennetaan. Tämä ei ohjaa päästöjen pienentämiseen.