Green Building Council Finland aloittaa hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmän pilotoinnin. Määritelmää ovat kirjoittaneet FIGBC Alueet -toimikunnan kymmenhenkisen työryhmän ohjaamana Roosa Leino, A-Insinöörit Rakennuttaminen sekä Ella Lahtinen, Green Building Council Finland. Lisäksi valmistelutyöhön ovat osallistuneet FIGBC Rakentaminen -toimikunnan sekä FIGBC Infra -toimikunnan puheenjohtajisto ja jäsenet.
Määritelmän luonnosta pilotoidaan kevään 2023 aikana erilaisissa kaavoitus- tai aluekehityshankkeissa Keravalla, Mynämäellä, Vantaalla ja Espoossa. Pilottialueiden palautteiden perusteella määritelmää tullaan tarkentamaan ja lopullinen määritelmä julkaistaan myöhemmin 2023.
Tarvittiin yhteiset pelisäännöt
Green Building Council Finland kartoitti 2021 tarjolla olevia aluesuunnittelun hiilijalanjäljen laskentatyökaluja. Katselmuksen tuloksena selvisi, että yhtenäisiä käytäntöjä työkalujen käytössä on varsin vähän ja ne ovat yleensä valittu hyvin tapauskohtaisesti.
Aluekehityksellä on kuitenkin pitkälle tulevaisuuteen vaikuttava rooli. Aluesuunnittelulla luodaan puitteet vähähiiliselle elämälle, alueellisille energiajärjestelmille ja vähähiiliselle liikennejärjestelmälle. On siksi tärkeää, että laskennassa huomioitavat asiat ovat yhteneväisiä ja laskelmat toisiinsa vertailtavia.
Nyt pilotoitavan Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmän tarkoitus on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia ja toimia viitekehyksenä hiilineutraaliusväitteen tekemiselle. Määritelmän laatimisen pohjana on hyödynnetty kansallisia olemassa olevia menetelmiä ja ohjeita, kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä sekä kansainvälisiä menetelmiä.
Alueen hiilijalanjäljenlaskelma ohjaa huomioimaan koko elinkaaren päästöt
Määritelmän periaatteena on saada alueen koko elinkaaren ilmastopäästöt, potentiaaliset ilmastohyödyt ja kompensaatiot tasapainoon. Määritelmän mukaisessa alueen hiilijalanjälkilaskelmassa ohjataan huomioimaan elinkaaren aikana syntyvät päästöt, joita syntyy materiaalien valmistuksesta, rakentamisvaiheesta, käytönaikaisista korjauksista sekä keskeisimmistä huoltotoimenpiteistä ja lopulta purkamisesta elinkaaren lopussa. Määritelmässä painotetaan myös sitoutumista asetettujen tavoitteiden seurantaan ja valittujen ratkaisujen toteuttamista suunnitelman mukaisesti.
Seuraavaksi ympäristökestävyyden huomiointi
Määritelmää laadittaessa työryhmä totesi, että aluerakentamisessa on huomioitava muutkin vaikutukset, kuten luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ilmastonmuutokseen varautuminen etenkin vesien ja riskien hallinnassa, toimivuus ja muut ympäristökestävyyden osatekijät sekä sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. Määritelmässä todetaankin, ettei hiilineutraaliutta tule tavoitella muiden tekijöiden kustannuksella ja määritelmän jatkotyöksi on ehdotettu ympäristökestävän rakennetun alueen ohjetta tai ohjeita, joilla aluerakentamisen ohjaamisessa olisi mahdollista huomioida myös muut kuin hiilijalanjälkeen vaikuttavat tekijät.
Lisätiedot:
Ella Lahtinen
Kestävän kehityksen asiantuntija
Green Building Council Finland
(ella.lahtinen(at)figbc.fi)
Roosa Leino
Kustannusasiantuntija, A-Insinöörit
roosa.leino(at)ains.fi
