Sikan, Aren ja Hoasin vastuullisuuspäälliköt osallistuivat lokakuussa tiekarttatyöpajaan, jonka tuotoksena yritykset julkaisevat vuonna 2025 hiilitiekarttansa. Maksuton työpaja tarjosi #BuildingLife-kannattajaksi ryhtyneille yrityksille mahdollisuuden oppia muiden yritysten parhaista käytänteistä sekä saada oivalluksia siitä, miten priorisoida ja aikatauluttaa kestävän kehityksen työtään.
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas oli työpajaan osallistuneista yrityksistä ainoa, joka oli mukana päivittämässä hiilitiekarttaansa. Muut yritykset olivat tehneet toimenpiteitä päästöjensä vähentämiseksi ja liiketoimintojensa tehostamiseksi, mutta niiltä puuttui toistaiseksi tekemistä linjaava ja kokoava hiilitiekartta.
Hoas vähentää päästöjään yhdessä kumppaneidensa kanssa
Hiilitiekartan päivittäminen oli Hoasille ajankohtaista, sillä osa vuonna 2022 tehdyn tiekartan toimenpidesuunnitelmista oli osoittautunut epärealistisiksi.
”Haasteenamme on, ettei eri päästölähteiden päästölaskenta ole edennyt niin nopeasti kuin olimme ajatelleet”, kertoo Hoasin vastuullisuuspäällikkö Marika Nyyssönen.
Nyyssösen mukaan haastavinta on seurata Scope 3 -päästöjä, eli epäsuoria päästöjä, jotka syntyvät yrityksen arvoketjussa. Helpointa on tehdä suunnitelmia ja seurantaa omaan tekemiseen – Hoasilla kolmannes päästöistä syntyy rakentamisesta ja korjaamisesta.
”Kaksi vuotta sitten ajattelimme, että hiilineutraalit palvelut vähentävät jo vuonna 2025 palveluhankinnan päästöjä, joista muodostuu kolmannes kokonaispäästöistämme. Sen jälkeen monet kumppaneistamme ovatkin tehneet päästöjä vähentäviä toimenpiteitä, kuten siirtyneet vähäpäästöiseen kalustoon. Ongelmana on seurata muutosta, sillä kumppanimme eivät pysty tarjoamaan palvelutuotannon päästölaskentaa materiaalipohjaisesti. Europerusteinen laskenta puolestaan huomioi vain ostettuun palveluun käytetyt eurot, ei palveluntuotannossa tapahtuneita päästövähennyksiä”, toteaa Nyyssönen.
Hoas on lähtenyt ratkomaan tätä ongelmaa tekemällä kehitystyötä kumppaneidensa kanssa. Yhteistyön tuloksena yksi Hoasin pitkäaikaisista kumppaneista on jo pystynyt toimittamaan koko palvelutuotannon kattavan päästölaskennan, joka mahdollistaa myös mitattavien päästövähennystoimenpiteiden suunnittelun.
”Haluamme kehittyä ja tehdä asioita järkevämmin kumppaneidemme kanssa. Olemme esimerkiksi lähteneet kehittämään yhteisiä prosessejamme vähentääksemme ajokilometrejä, jotta kalliimpaan biopolttoaineeseen siirtyminen ei nostaisi palveluntuotannon kokonaiskustannuksia”, viittaa Nyyssönen teollisuudesta tuttuihin LEAN-menetelmiin.
#BuildingLife-tiekarttatyöpajassa Nyyssöselle valkeni, että hankintapuolen päästölaskenta aiheuttaa muillekin yrityksille haasteita. Työpajan suurinta antia olikin mahdollisuus pallotella asiaa yhdessä muiden vastaavan haasteen äärellä olevien kanssa.
”Koin, että saimme toisiltamme arvokasta vertaistukea. Toivon toiselta työpajalta, että muut osallistujat tarkastelisivat toistensa toimenpiteitä kriittisesti ja arvioisivat niiden todennettavuutta. Olisi myös mielenkiintoista saada lisätietoa siitä, miten kehittää hiilitiekartan seurantaa ja mitattavuutta käytännössä”, toivoo Nyyssönen.
Sika Finlandilla hiilijalanjäljen vähentäminen tuo myös säästöjä
Sika Finlandin QHS-päällikkö Aki Kärnä kertoo, että Scope 3 -päästöt ovat myös heille ylivoimaisesti suurin päästölähde. Esimerkiksi Scope 2 -päästöt Sika Finland on jo nollannut hankkimalla vain 100 prosenttisesti uusiutuvaa energiaa. Yksi merkittävimmistä Scope 3 -päästöjen tarkastelun kohteista ovat jätteet.
”Meillä syntyy kemikaalijätettä, joka ei sovellu esimerkiksi kiertotalouteen takuu- ja vastuukysymysten vuoksi. Oleellisempaa onkin jatkaa toimintaprosessiemme tehostamista, jotta mahdollisimman vähän tuotteistamme vanhenee varastoon”, toteaa Kärnä.
”Varastonhallinta on vaikeasti ennakoitavaa, koska tarjoamme paljon kausiluonteisia tuotteita, joiden kysyntä ei ole vakio. Rakennusalalla vuodetkaan eivät ole samanlaisia”, jatkaa Kärnä.
Varastonhallinnan tehostaminen on yksi monista Sika Finlandin hiilitiekarttaan kirjattavista keinoista päästöjen vähentämiseksi. Hiilitiekarttaa tehdessä Sika Finland huomioi myös konsernitason hiilitiekartan ja selkeyttää, mikä on suomalaisen tytäryhtiön osuus kansainvälisen konsernin hiilineutraalisuustavoitteesta.
”Varastonhallinnan tehostaminen on hyvä esimerkki koko konsernille siitä, että hiilijalanjäljen vähentäminen tuo myös säästöjä”, huomauttaa Kärnä.
#BuildingLife-työpajassa Kärnän huomion kiinnitti se, että edustettuna oli koko rakentamisen arvoketju – joukossa jopa pari heidän asiakastaan.
”Työpajassa korostui, että painimme kaikki samojen asioiden kanssa ja että hiilitiekartta toimenpiteineen vaikuttaa liiketoimintaamme. Asiakkaamme vaativat meiltä yhä enemmän toimiemme päästölaskentaa”, toteaa Kärnä.
ARE auttaa asiakkaitaan päästötavoitteiden saavuttamisessa
ARE:n vastuullisuuspäällikkö Kati Koikkalainen mietti #BuildingLife-tiekarttapajassa oman yrityksen päästöjen lisäksi myös edustamansa yrityksen positiivista vaikuttavuutta asiakkaiden päästöihin.
”Positiivinen vaikuttavuutemme asiakkaidemme energiankulutukseen on suuri. Tunnistamalla asiakkaidemme energiansäästökohteita sekä tarjoamalla energiatehokkaita ratkaisuja ja palveluita, ja mahdollisuutta tehdä vastuullisempia hankintapäätöksiä, pystymme auttamaan myös asiakkaitamme päästötavoitteiden saavuttamisessa”, kertoo Koikkalainen.
Työpajassa Koikkalaiselle vahvistui ajatus siitä, miten aikatauluttaa päästövähennystavoitteita. ARE:n tavoitteiden asetannassa tullaan huomioimaan oman strategiakauden lisäksi Euroopan unionin kestävyysdirektiivin vaatimukset asettaa kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet vuodelle 2030 ja mahdollisuuksien mukaan myös vuodelle 2050. Direktiivi asettaa yrityksille tiedonantovaatimuksen, jonka täyttääkseen yrityksen on sisällytettävä kestävyysselvitykseensä siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. #BuildingLife -kannattajana ARE on puolestaan sitoutunut toimimaan kohti hiilineutraalia rakennettua ympäristöä vuoteen 2035 mennessä.
”Pitkän aikavälin tavoitteiden lisäksi meillä pitää olla myös lähivuosien tavoitteita, jotka ovat hoidettavissa suitsait sukkelaan. Prosessien ja asenteiden muuttaminen ei kuitenkaan tapahdu yhdessä yössä, jonka vuoksi on hyvä, että meillä on aikaa jalkauttaa vastuullisia valintoja omaan ja asiakkaidemme arkipäivään”, toteaa Koikkalainen.
Kaikista opeista huolimatta suurin työpajan anti Koikkalaiselle oli kuitenkin verkoston tarjoama vertaisoppimisen mahdollisuus.
”Vastuullisuusasiat eivät ole yrityksille `top secret´, jonka vuoksi voimme jakaa kokemuksiamme avoimesti, sparrailla ja löytää muiden hyvistä toimenpideideoista aihioita myös omaan liiketoimintaamme siirrettäviksi. Pyörää on turha keksiä uudestaan. #BuildingLife-tiekarttapaja toi meidät samaa työtä tekevät ihmiset yhteen, jotta voimme auttaa toisiamme.”
Kaksiosaisen tiekarttatyöpajan ja yrityksen sisäisen kehittämistyön tuotoksena osallistuneet yritykset julkaisevat vuonna 2025 hiilitiekarttansa, joka ohjaa jatkossa yritysten konkreettisia toimenpiteitä päästöjen vähentämisessä. Maksuton työpaja oli suunnattu yrityksille, jotka ryhtyivät samalla #BuildingLife -kannattajiksi.
#BuildingLife-kannattajiksi liittyivät myös
”Liityimme #BuildingLife-kannattajaksi, koska haluamme olla mukana päästövähennystalkoissa. Tarjoamme kattavasti korjausrakentamisen ja talotekniikan sekä valikoidusti uudisrakentamisen palveluita ja tuemme asiakkaidemme ilmastotyötä ja energiatehokkuutta. Vastuullisuus on meille tekoja ja tavoitteemme on olla hiilineutraali oman toimintamme osalta vuoteen 2035 mennessä. Päästöjen vähentämiseen tarvitaan meitä kaikkia ja #BuildingLife-verkostossa onkin meille mahdollisuus oppia yhdessä alan toimijoiden kanssa.”
”Etelä-Suomen Lattiapinnoitus haluaa edistää vastuullista rakentamista nyt ja tulevaisuudessa hyödyntämällä Green Building Councilin toimintaa.”
”S-Pankin Kiinteistövarainhoito haluaa osallistua aktiivisesti kestävän rakennetun ympäristön kehittämiseen ja hiilineutraalisuuden edistämiseen Suomessa. #BuildingLife kannattajaksi liittyminen on luonnollinen jatke S-Pankin kiinteistövarainhoidon vastuullisuustyölle.”
