15.9.2022

KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2022

Julkaisuvapaa 15.9.2022 klo 10.30 Ammattimaiset kiinteistönomistajat etulinjassa rakennusten ympäristökuormituksen vähentämisessä Rakennusten merkitys energiankulutuksessa ja päästöissä on tunnetusti suuri. Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa arviolta kolmanneksen Suomen päästöistä ja paine niiden vähentämiseen kasvaa päivä päivältä. Kiinteistöjen ilmastovaikutusten vähentäminen kytkeytyy myös entistä tiiviimmin yleiseen taloudelliseen ja poliittiseen toimintaympäristöön, kun maailman energiamarkkinat ovat myllerryksessä ja nopeasti nousevat hinnat kannustavat […]

Julkaisuvapaa 15.9.2022 klo 10.30

Ammattimaiset kiinteistönomistajat etulinjassa rakennusten ympäristökuormituksen vähentämisessä

Rakennusten merkitys energiankulutuksessa ja päästöissä on tunnetusti suuri. Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa arviolta kolmanneksen Suomen päästöistä ja paine niiden vähentämiseen kasvaa päivä päivältä. Kiinteistöjen ilmastovaikutusten vähentäminen kytkeytyy myös entistä tiiviimmin yleiseen taloudelliseen ja poliittiseen toimintaympäristöön, kun maailman energiamarkkinat ovat myllerryksessä ja nopeasti nousevat hinnat kannustavat osaltaan energiankäytön vähentämiseen ja uusien energiamuotojen hyödyntämiseen.

Ammattimaiset kiinteistönomistajat panostavat suunnitelmallisesti energiatehokkuuteen

Uudisrakentamisessa energia-asiat ovat olleet keskiössä jo pitkään, ja KTI:n seuraamassa yli 2500 kiinteistön aineistossa uudempien rakennusten energiatehokkuus näkyy erityisesti pienempänä lämmitysenergian kulutuksena. Vuoden 2010 jälkeen valmistuneet toimistorakennukset kuluttivat noin 33 prosenttia vähemmän lämmitysenergiaa vuonna 2021 kuin vanhemmat, ennen vuotta 1980 rakennetut kiinteistöt. Asuinrakennuksissa uusimpien kohteiden lämmönkulutus oli yli 40 prosenttia pienempää kuin KTI:n seurannan vanhimmissa, ennen vuotta 1960 valmistuneissa kohteissa.

Yhä useampi ammattimainen kiinteistönomistaja valitsee kiinteistöihinsä uusiutuvia energianlähteitä, millä voidaan hillitä myös vanhempien rakennusten ilmastovaikutuksia. KTI:n seuraamista asuntokiinteistöistä yli 70 prosentissa ja toimistokiinteistöistä yli 60 prosentissa oli käytössä yksinomaan uusiutuvaa sähköä vuonna 2021. Lämmityksessä uusiutuvaa energiaa on asuinrakennuksissa käytössä noin 4 prosentissa ja toimistoissa noin 18 prosentissa kohteista. Lämmityksessä uusiutuvan energian pientä osuutta selittää etenkin rajattu saatavuus. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä useat kaukolämpöyhtiöt ovat lisänneet uusiutuvien kaukolämpötuotteiden tarjontaa. Lisäksi ammattimaiset toimijat hyödyntävät entistä useammin erilaisia uusiutuvaan energiaan perustuvia lämmitysmuotovaihtoehtoja.

KTI Vastuullisuusbarometrissa 63 prosenttia vastaajista ilmoittaa jo nyt hankkivansa yksinomaan uusiutuvaa sähköenergiaa. Lämpöenergiassa 100-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa hankkivien vastaajien osuus on 10 prosenttia. Kaksi kolmesta vastaajasta ilmoittaa kuitenkin lisäävänsä uusiutuvan lämpöenergian hankintaa seuraavan kolmen vuoden aikana.

Sääntely kiristyy ja se tulee ohjaamaan kiinteistöalan ilmastotoimia entistä vahvemmin. Euroopan unioni tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050, ja Suomi jo vuoteen 2035 mennessä. Ammattimaiset kiinteistönomistajat ovat vahvasti liikkeellä yhteisen asian puolesta ja monen tavoitteet ovat vielä kansallista aikataulua kireämpiä. Lähes 60 prosentille ammattimaisesti omistetuista sijoituskiinteistöistä on julkistettu tavoitteeksi hiilineutraali energiankäyttö vuoteen 2030 tai 2035 mennessä. Tavoitteita korostetaan ja varmennetaan erilaisten sitoumusten, sertifikaattien ja ohjelmien avulla. EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä eli taksonomia tullee jatkossa vaikuttamaan enenevästi rahoituksen saatavuuteen ja tätä kautta myös rakennusten arvonmuodostukseen. Vastuullisuusbarometrissa 80 prosenttia vastaajista ilmoittaa aikovansa selvittää kiinteistöjensä taksonomianmukaisuuden – huolimatta siitä, että neljännes näistä vastaajista ei suoraan raportointivelvollisuuden piiriin kuulukaan.    

Ammattimaisesti omistettujen kiinteistöjen energiankäytön hiilineutraalisuustavoitteille on selkeä polku, ja seuraavia tavoitteita asetetaan kiinteistöjen koko elinkaarelle, mikä entisestään korostaa toimialan koko arvoketjun tiiviin yhteistyön tärkeyttä. Ilmastovaikutusten pienentämisen ohella alan toimijoiden vastuullisuustavoitteiden keskiössä ovat tilankäyttäjien hyvinvointinäkökulmat, tilojen terveysturvallisuus ja monikäyttöisyys.

Lue lisää kiinteistöalan toimijoiden ajankohtaisista vastuullisuusasioista Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2022 -katsauksesta. Tuttuun tapaan esittelyssä on myös kooste KTI Vastuullisuusbarometrin tuloksista.

Katsauksen ovat mahdollistaneet:

  • Antilooppi
  • Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas
  • Green Building Council Finland
  • Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
  • Keva
  • LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
  • Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
  • Senaatti-konserni
  • Skanska Oy
  • Sponda Oy
  • Turun Teknologiakiinteistöt Oy
  • Ylva

Lisätietoja:

Hanna Kaleva, p. 040 5555 269

Muita julkaisuja ja oppaita

Coverpage for publication, houses and trees.

An Invitation to Be Exceptional

A Nordic interpretation of Baukultur is an opportunity to define what high-quality building culture means in our unique context. This report introduces a new narrative for the Nordic construction culture and how the Nordic built environment could be truly sustainable and work for the best of the planet and people.

Kiertotalouden green deal: Resurssiviisas rakennettu ympäristö

Kiertotalouden green deal koostuu viidestä muutosalueesta, joihin kuhunkin sisältyy 2-5 toimenpidealuetta. Tutustu Resurssiviisas rakennettu ympäristö toimenpidealueiden tavoitteisiin!

Nordic Network for Circular Construction- Analysis of Barriers and Possibilities

Nordic Network for circular construction. Report about barriers and possibilites within circular construction, A state of the art report from the five Nordic countries, The situation in the countries during 2018-2022.

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohje

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohjeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta tilamuutosten hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista, tunnistaa miten vaikutuksia voitaisiin rajoittaa, lisätä vertailumahdollisuuksia hankkeiden välillä sekä auttaa viestimään valintojen vaikutuksista myös alan ulkopuolisille.  Ohje sisältää määritelmiä hiilijalanjäljen laskennan rajaamiselle, lähtötietojen käyttämiselle ja tulosten raportoinnille. Ohje on suunniteltu toimitilahankkeille, mutta sitä voi rajoitetusti soveltaa myös muunlaisille tilamuutoshankkeille. 

Vähähiilisyyden sanakirja

Tämä vähähiilisyyden sanasto on koottu FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen ja Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikuntien yhteistyönä keväällä 2020. Sanasto sisältää kaikki yleisimmät vähähiiliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvät termit.

Kiertotalouden nykytila – mikä muuttuu seuraavaksi?

Sekä kansallisten että kansainvälisten projektien myötä olemme Green Building Council Finlandilla saaneet sukeltaa syvälle rakentamisen kiertotalouteen. Kertyneen kokemuksen myötä syntyy näkemys: mihin tähän mennessä on päästy ja millaisiin kehitysaihioihin pitäisi seuraavaksi keskittyä?

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun