9.6.2021

Kuinka Varsinais-Suomen KIRA-ala vastaa tulevaisuuden kiertotaloushaasteisiin

Rakentamisen kiertotalous on nostettu Varsinais-Suomessa kiertotalouden tiekarttaan, kertoi Valonian Anni Lahtela kiertotaloustapahtumassa, jonka Green Building Council Finland, Turku Science Park Oy ja Valonia järjestivät yhdessä 8.6.2021. Lisäksi Lahtela kertoi viime vuonna julkaistusta selvityksestä, jossa selvitettiin rakentamisen potentiaalia Lounais-Suomen alueella. Turku Science Parkin Clean-tiimin Reeta Huhtinen puolestaan esitteli osallistujille 3C-klusterin toimintaa rakennusalan osalta.  Kiertotalous tiekartoissa Visa […]

Rakentamisen kiertotalous on nostettu Varsinais-Suomessa kiertotalouden tiekarttaan, kertoi Valonian Anni Lahtela kiertotaloustapahtumassa, jonka Green Building Council Finland, Turku Science Park Oy ja Valonia järjestivät yhdessä 8.6.2021. Lisäksi Lahtela kertoi viime vuonna julkaistusta selvityksestä, jossa selvitettiin rakentamisen potentiaalia Lounais-Suomen alueella. Turku Science Parkin Clean-tiimin Reeta Huhtinen puolestaan esitteli osallistujille 3C-klusterin toimintaa rakennusalan osalta. 

Kiertotalous tiekartoissa

Visa Kivisaari, Green Building Council Finland on koonnut ja analysoinut suomalaisia kiertotalous- ja hiilineutraaliustiekarttoja. Tiekartoista merkittävin on Suomen kansallinen kiertotalousohjelma, jonka mukaiseen kiertotaloustavoitteeseen päästään oikeanlaisilla kannusteilla ja kiertotalouden markkinoiden kehittämisellä. Esimerkiksi kiinteistö- ja rakennusalalla otetaan kiertotalouskriteerit käyttöön kaikkiin julkisiin hankkeisiin vuodesta 2022 lähtien, kehitetään kaavoitusta tukemaan olemassa olevan rakennuskannan vahvempaa hyödyntämistä sekä sisällytetään kiertotalousosaaminen osaksi koulutusjärjestelmää.

Kansallisen kiertotalousohjelman lisäksi kiertotalouteen ohjaavat rakennuksen hiilijalanjäljen pienentämisen tuleva lainsäädäntö, olemassa olevat RAKLIn ja Rakennusteollisuuden vähähiilisyyden tiekartat sekä uudistuvan jätelain mukaiset kasvavat kierrätystavoitteet.  Paikallisia muutoksia ohjaavat lisäksi alueelliset kiertotalous- ja hiilineutraaliustiekartat.

Turun kiertotaloustiekarttaa osallistujille esitteli Liisa Lahti, Circular Turku. Turun tavoitteena on olla päästötön vuonna 2029 ja jätteetön sekä resurssiviisas vuoteen 2040 mennessä. Yksi tiekartan viidestä painopistealueesta on rakentaminen. Resurssiviisaan rakentamisen, rakennusten ja asumisen muutostavoitteena on käyttää olemassa olevaa rakennettua ympäristöä pidempään. Toisena tavoitteena rakennettu ympäristö tukee hyvinvointia ja osallisuutta, kolmantena uusi rakennettu ympäristö suunnitellaan resurssiviisaaksi. Tähän tietä näyttävät Turun esimerkkikaupunginosat.

Viimeisinä muutostavoitteina on rakentaa resurssiviisaasti sekä tehdä rakennustyömaista resurssiviisaista. Lahti korosti, että koulutuksessa on huomioitava tulevaisuuden tarpeet ja esimerkiksi päätettävä painotetaanko nykyisessä koulutuksessa uusien rakennusten suunnittelua vai nykyisten korjaamista.

Globaalit haasteet ovat paikallisia haasteita

Nani Pajunen, Sitra, alusti ensimmäisen session todeten, että globaalit haasteet ovat pienemmässä mittakaavassa kaikkialla myös paikallisia haasteita. Ylikulutuksen taklaamiseksi meidän on siirryttävä hiilineutraaliin kiertotalouteen jo hyvin nopeasti. Tarjolla on ratkaisuja tuotteiden elinkaaren aikaiseen kiertotalouteen, mutta onko koulutuksessamme huomioitu kaikkien tuotteiden elinkaaren päättymiseen liittyvä osaaminen, Pajunen kysyi. Kiertotalouden yleisasiantuntijoita ei tarvita montaa, sen sijaan jokaisella alalla tulisi olla runsaasti oman alansa kiertotalousosaajia. Rakennussektorilla jokaisessa tuotteen tai rakennuksen elinkaaren vaiheessa työskentelevän olisikin pohdittava omaa työtään ja kuinka voi itse toimia kiertotalouden mukaisesti. On myös luotava uutta toimintaa jokaiseen rakennuksen elinkaaren vaiheeseen.

Kiertotalouden opetus Turun seudulla

Åbo Akademin molekylääritieteen ja -tekniikan laboratorion professori Leena Hupa kertoi osallistujille Åbo Akademin opetus- ja tutkimusaktiviteeteista. Kiertotalous on vahvasti mukana korkeakoulun opetuksessa, vaikkei sille olekaan omaa opetusmoduulia. Kiertotalous on ollut jo kauan osana esimerkiksi lasien tutkimuksessa, massa- ja paperitekniikassa, biomassaan perustuvissa tuotteissa, analytiikassa ja sensoreissa ja niin edelleen. Uusina tutkimus- ja opetusalueina ovat metallien talteenotto rakennuksista (urban mining) ja uudet energiamuodot. Rakennusteollisuudessa on hyvälaatuista hiekkaakin opeteltava käyttämään säästeliäästi ja kiertävästi, huomautti Hupa, sillä senkin saatavuus on heikkenemässä.

Turun ammattikorkeakoulussa puolestaan on tavoitteena yhteistyön tiivistäminen yrityksiin päin, kertoi Rauli Lautkankare. Tätä varten korkeakoulu tarjoaa erilaisia palveluita, kuten opiskelijatoimeksiantoja projektien tai opinnäytetöiden muodossa yksittäisille opiskelijoille tai opiskelijaryhmille. Opiskelijat tekevät projekteja jokaisena opiskeluvuonnaan ja yrityksen ongelman ratkaisemiseksi katsotaan yhdessä sopivin toteutustapa sekä osallistuvat opiskelijat. Kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuutta ennustelevalta ilmiökartalta Lautkankare nosti nano- ja materiaaliteknologian, kiertotalouden sekä rakennus-, energia- ja ICT-teollisuuden yhdistelmän, joiden kehittyminen vaatii uudenlaista osaamista sekä oman osaamisen rajoille venymistä.

STEAM Turku -hankkeen Matti Mäkelä kertoi, kuinka Turun kaupunki tukee varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen osalta Tiede- ja teknologiapolkua. Kiertotalouden näkökulma näkyy varhaiskasvatuksen tiedeprojekteissa, lukiokoulutuksen uusissa kursseissa ja työelämäkumppaneissa sekä ammatillisessa koulutuksessa erilaisten hankkeiden kautta. TSYKin lukiolla energia ja kiertotalous on ollut osana opintojaksoja jo muutaman vuoden ajan. Ruiskadun kampukselle on lisäksi rakentumassa havainnollinen kiertotalouden oppimisympäristö.

Kehityspäällikkö Elina Virolainen, YIT, pohti mitä uutta osaamista tullaan tarvitsemaan rakennusliikkeen näkökulmasta. Virolainen korosti esimerkiksi rakennuksen muunneltavuuden, iän ja korjattavuuden suunnittelun osaamista. Lisäksi tärkeisiin opetuksessa huomioitaviin asioihin olisi sisällytettävä materiaalien kierron sulkeminen sekä ohjaus ja vastuunjako. Aihe poiki tapahtumassa runsaasti keskustelua.

RATEKOn RAKI-verkkokoulutuksessa ollaankin lisäämässä talonrakentamisen kiertotalousosaamista, kertoi RATEKON koulutuspäällikkö Meri Hietala. RAKI-verkkokoulutus on tarkoitettu sekä opiskelijoille että rakentamisen ammattilaisille, ja koulutuksen on tarkoitus olla valmis keväällä 2022. Hanke on aluillaan ja sen nettisivut aukeavat tuota pikaa.

Myös Tulevaisuuden purkutyöosaajan koulutuspilotti vastaa osaavien ja sitoutuneiden purkutyöosaajien puutteeseen, kertoi Riikka Kinnunen, Kierivä Oy. Koulutuspilotissa kiertotalous integroidaan purkutyön koulutussisältöön ja siinä hyödynnetään virtuaalitodellisuuden toteutusta. Koulutusmateriaalien kokoamista varten Kinnunen toivoi purkutyömailta myönteistä suhtautumista tuleviin kuvauspyyntöihin.

Ennen lounasta tapahtumassa kuultiin vielä case-esittelyt EcoUpilta, NollaE:ltä sekä KIEPPI-hankkeesta.

EcoUp muuntaa eristevillajätettä geopolymeereiksi esimerkiksi piharakentamista varten, kertoi Linda Magi, EcoUp. Aiemmin mineraalivilla on päätynyt pääosin kaatopaikalle sen hankalan kierrätettävyyden vuoksi.

Energiaan liittyvää kiertotaloutta edistävän NollaE:n Nikolas Salomaa esitteli kokemuksia kerrostalojen ja kauppakeskusten muodostamista energiayhteisöistä. Esitellyssä Rauman keskustan kauppakeskuksen hankkeessa etukäteissimuloinnilla ja energiavirtojen järjestelyllä on saatu rakennuksen energiankulutus ja päästöt putoamaan kolmasosaan keskimääräisestä. Tämän mahdollistamiseksi on tarvittu uutta osaamista esimerkiksi palvelun tilaajien tavoitteiden asetannassa, kokonaisvaltaisessa lähestymistavan opettelussa sekä sopivien yhteistyökumppanien etsimisessä. Tampereen kaupungissa KIEPPI-hankkeessa kehitettyjä kiertotalouskriteereitä esitteli Karoliina Tuukkanen. Hankkeessa opittiin, että nykyisellä toteutusmallilla emme saa nykyisillä rakentamisprosesseilla kiertotalouden mukaisia kohteita, ja paremmaksi hankemuodoksi on valittu Suunnittele ja Toteuta (ST) -toimintamalli. Hankintakriteereiden luomisessa on painotettu dialogia markkinoiden kanssa. ST-toimintamallista kerrottiin myös aiemmin keväällä Tampereen alueen tapaamisessa.

Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä kokoaa yhteen alan asiantuntijuuden, parhaat toimintamallit ja innovaatiot. Lisätietoja Kestävän kehityksen asiantuntijat Visa Kivisaari ja Ella Lahtinen, etunimi.sukunimi(at)figbc.fi.

Osallistu ja kerro omasta osaamisestasi, työstänne ja jaa tietoa hankkeemme tapahtumissa muille alan toimijoille. Yhteinen tavoitteemme on nopeuttaa KIRA-alan muutosta kohti kiertotaloutta. Liity myös hankkeessa perustettuun LinkedIn-ryhmään.

Edit 10.6.2021 vaihdettu tallenteen Vimeo-linkki päivitettyyn.

Muita julkaisuja ja oppaita

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohje

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohjeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta tilamuutosten hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista, tunnistaa miten vaikutuksia voitaisiin rajoittaa, lisätä vertailumahdollisuuksia hankkeiden välillä sekä auttaa viestimään valintojen vaikutuksista myös alan ulkopuolisille.  Ohje sisältää määritelmiä hiilijalanjäljen laskennan rajaamiselle, lähtötietojen käyttämiselle ja tulosten raportoinnille. Ohje on suunniteltu toimitilahankkeille, mutta sitä voi rajoitetusti soveltaa myös muunlaisille tilamuutoshankkeille. 

Vähähiilisyyden sanakirja

Tämä vähähiilisyyden sanasto on koottu FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen ja Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikuntien yhteistyönä keväällä 2020. Sanasto sisältää kaikki yleisimmät vähähiiliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvät termit.

Kiertotalouden nykytila – mikä muuttuu seuraavaksi?

Sekä kansallisten että kansainvälisten projektien myötä olemme Green Building Council Finlandilla saaneet sukeltaa syvälle rakentamisen kiertotalouteen. Kertyneen kokemuksen myötä syntyy näkemys: mihin tähän mennessä on päästy ja millaisiin kehitysaihioihin pitäisi seuraavaksi keskittyä?

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma

Julkaisussa esitetään toimenpiteitä kahdeksalle eri toimijaryhmälle kiinteistö- ja rakennusalalla. Toimenpidetauluihin on koottu keskeiset toimenpiteet, joihin kyseisellä toimijaryhmällä on mahdollisuus vaikuttaa. Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma sisältää konkreettiset välitavoitteet ja askelmerkit kaikille alan toimijoille oman toimintansa kehittämiseksi.

Vapaaehtoiset kompensaatiot kiinteistö- ja rakennusalalla

Opas tarjoaa konkreettisia työkaluja ja vinkkejä laadukkaiden ja vastuullisesti tuotettujen vapaaehtoisten päästökompensaatioiden hankintaan.

Kiertotalouden edistäminen kuntien hankinnoissa

Rakennetun ympäristön toimialan kiertotalouden markkinakatsaus sisältää myös alueittaisia suosituksia pääkaupunkiseudulle, Tampereen, Turun ja Oulun seuduille, siitä kuinka kuntien hankinnoissa voi edistää kiertotaloutta.

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun