20.8.2025

Lausunto keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta (KAISU3)

Ympäristöministeriö on yhdessä muiden ministeriöiden kanssa valmistellut luonnoksen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaksi. Ilmastolain (423/2022) mukaan valtioneuvosto hyväksyy keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan kerran vaalikaudessa.

Green Building Council Finland (FIGBC) kiittää mahdollisuudesta lausua keskipitkän aikavälin
ilmastosuunnitelmasta.

Toimenpideohjelma tavoitteiden saavuttamiseksi

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa (KAISU3) tulisi huomioida nykyistä paremmin kiinteistö-ja rakennusalan energiankäytön päästöjen lisäksi rakentamiseen liittyvät tuotesidonnaiset päästöt. Niiden osuus Suomen kokonaispäästöistä on merkittävä, mutta asiaan ei ole kiinnitetty riittävän systemaattisesti huomiota.

Rakennusten erillislämmitys

Rakennetun ympäristön päästöt muodostuvat energiasta ja tuotesidonnaisista päästöistä. Energian ja rakennusten erillislämmitysten päästöjen ovat laskeneet tehokkaasti. Rakentamisen tuotesidonnaiset päästöt muodostavat jo tällä hetkellä lähes puolet kiinteistö- ja rakennusalan päästöistä Suomessa. Ne syntyvät rakennustuotteiden valmistuksesta ja kuljetuksesta sekä rakentamisesta, purkamisesta ja jätteiden loppukäsittelystä.

Energiankulutuksen päästöjä on onnistuttu vähentämään selvästi puhtaamman tuotannon ja energiatehokkuuden avulla, ja suunta näyttää lupaavalta. Tuotesidonnaisissa päästöissä ei ole vielä nähty vastaavaa kehitystä. Ne ovatkin tällä hetkellä kiinteistö- ja rakennusalan keskeisin ja vaikeimmin hallittava päästölähde ja tuottavat vuosittain tällä hetkellä jopa noin 7-8 Mt hiilidioksidia. (Lähde: Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden kuntotarkastus, ilmasto, 2024)

KAISU3:ssa viitataan rakentamislain toimiin vähähiilisyyden ohjaamisessa. Vaikutusarvioiden mukaan uusi ilmastoselvitys ja rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvot vähentävät päästöjä vain vähän.

Lisäksi KAISU3:ssa viitataan rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD:n tuomiin muutoksiin. Tällä hetkellä lausunnoilla olleiden, rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin liittyvien asetusten vaikutus kiinteistö- ja rakennusalan päästöjen vähentämiseen vaikuttaisi olevan vain pieni.

Toimenpide-ehdotukset kohtaan 6.3. Poikkisektoraaliset toimet (tai 6.2.3 rakennusten erillislämmitys)

  • Ilmastoselvityksen ja hiilijalanjäljen raja-arvojen mekanismi sinänsä on hyvä ja jos raja-arvoja tulevaisuudessa kiristetään merkittävästi, vaikutus tuotesidonnaisten päästöjen vähentämiseen voi olla merkittävä.
  • Suomessa tarvittaisiin systemaattisempaa ja kunnianhimoisempaa kansallista suunnitelmaa vähähiilisyyden edistämiseen kiinteistö- ja rakennusalalla. Ilman tehokkaita kannusteita vapaaehtoinen muutos on liian hidas. Esimerkiksi verokannusteista ei ole käyty laajempaa keskustelua Suomessa.

Teollisuus ja muut päästöt

Lisäksi esimerkiksi rakennusmateriaalituotannon hiilidioksidin talteenotossa on paljon potentiaalia sekä päästöjen vähentämiseen että globaaliin vientitoimintaankin. Tämän edistäminen vaatisi kansallista tahtotilaa ja visiota. Ilman panostuksia riskinä on riippuvuus tuonnista ja kotimaisen teollisuuden kilpailukyvyn heikkeneminen. Suomella olisi mahdollisuus ottaa edelläkävijäroolia tässä, mutta tällä hetkellä monet muut Euroopan maat ovat edellä kehityksessä.

Kuntien ja alueiden ilmastotyö

Kuntien ohjaus sekä hankinnat ovat hyvä tapa vauhdittaa vähähiilisten rakennusmateriaalien,
kiertotalousratkaisujen sekä luontopohjaisten, hiilinegatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa rakennetussa ympäristössä. Tätä tulisi vauhdittaa.

Julkiset hankinnat

Julkiset hankinnat ovat hyvä tapa vauhdittaa vähähiilisten rakennusmateriaalien,
kiertotalousratkaisujen sekä luontopohjaisten, hiilinegatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa rakennetussa ympäristössä. Tätä tulisi vauhdittaa.

Muut poikkisektorit

Kiertotalouden Green Dealit ovat hyvä tapa vauhdittaa kiinteistö- ja rakennusalan
tuotesidonnaisten päästöjen vähenemistä. Vaikuttavuutta pitää kuitenkin lisätä.

Muita huomioita

Yleistä lausunnonantajasta: FIGBC on voittoa tavoittelematon kiinteistö- ja rakennusalan järjestö. FIGBC:n yli 300 jäsenyritystä ja -organisaatiota edustaa koko rakennettua ympäristöä, läpi arvoketjun ja elinkaaren. Yhdessä haluamme johtaa kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyssiirtymää. Visiomme on maapallon kantokyvyn rajoissa menestyvä kiinteistö- ja rakennusala.


Lisätietoja

Liina Länsiluoto
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
liina.lansiluoto@figbc.fi
+358 40 835 4900

Tutustu myös näihin julkaisuihimme

Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden kuntotarkastus

Green Building Council Finlandin julkaisema kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden kuntotarkastus paljastaa: kestämättömyys ei kannata.

#BuildingLife pikaoppaat vähähiiliseen rakentamiseen

Green Building Council Finlandin ja A-Insinöörien tuottamat seitsemän pikaopasta vähähiiliseen rakentamiseen kattavat selkeästi hankkeen eri vaiheet. Rakennuttajan, arkkitehdin ja pääsuunnittelijan, rakennesuunnittelijan, taloteknisen suunnittelijan, urakoitsijan, infrarakennuttajan ja rakennustuotevalmistajan tiiviit pikaoppaat voit ladata maksutta käyttöösi.

Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma

Julkaisussa esitetään toimenpiteitä kahdeksalle eri toimijaryhmälle kiinteistö- ja rakennusalalla. Toimenpidetauluihin on koottu keskeiset toimenpiteet, joihin kyseisellä toimijaryhmällä on mahdollisuus vaikuttaa. Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma sisältää konkreettiset välitavoitteet ja askelmerkit kaikille alan toimijoille oman toimintansa kehittämiseksi.

BuildingLife Programme for Carbon Neutrality in the Built Environment

#BuildingLife National Roadmaps demonstrate how FIGBC suggests we adopt whole life carbon targets in Finland.

Kestävyyden kuntotarkastus logo

Kuntotarkastus paljastaa: Kestämättömyys ei kannata.

Lue ja lataa Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden kuntotarkastus

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun