Green Building Council Finland

Liity jäseneksi

Päästöongelma muhii tuotesidonnaisissa päästöissä

Rakennetun ympäristön helpoimmat päästövähennykset on jo tehty ja tulevat vähennykset vaikeutuvat. Ilman radikaaleja rakennusmateriaalien päästövähennyksiä, innovaatioita ja positiivisia vaikutuksia ala ei pysty saavuttamaan ilmastotavoitteita ja Pariisin 1,5 asteen hiilibudjetti ylittyy reilusti.

Hyppää sisältöön:

Ala on sivuraiteella ja 1,5 asteen tavoite karkaa

Rakennetun ympäristön päästöt muodostuvat energiasta ja tuotesidonnaisista päästöistä. Päästöt ovat laskeneet huimaa vauhtia jo vuosikymmenen, mutta käytännössä vain energian päästöjen osalta.

Syvempi kuntotutkimus tuo esiin epämiellyttävän totuuden. Energian päästöt näyttävät jatkavan jyrkkää laskuaan myös seuraavan viiden vuoden aikana, mutta tuotesidonnaiset päästöt ovat este hyvän kokonaiskehityksen tiellä.

Tuotesidonnaiset päästöt syntyvät tuotteiden ja materiaalien koko elinkaaren aikana. Ne kattavat esimerkiksi raaka-aineiden hankinnan, valmistusprosessit, kuljetukset, käytön ja loppukäsittelyn, kuten kierrätyksen tai hävittämisen.

Tuotesidonnaisten päästöjen vähentämiseksi on laadittu suunnitelmia kovilla tavoitteilla. Suunnitelmien muuttaminen todeksi vaatii yhtä kovia toimia ja vähähiilisyystyön ottamista tosissaan. Tällä hetkellä tavoitteiden yhteenlaskettu vaikutus ylittää 1,5 asteen hiilibudjetin reilusti.

Päästöt vähentyneet energiayhtiöiden ansiosta

Energian päästöt muodostuvat energian tuottamisen päästöistä ja kulutetun energian määrästä. Valtaosa viime vuosien hyvästä päästökehityksestä on pitkälti energiayhtiöiden ansiota.

Viidessätoista vuodessa energian tuotannon elinkaaripäästöt ovat pienentyneet; kaukolämmön osalta 65 prosenttia ja sähkön osalta jopa 80 prosenttia. Niiden oletetaan edelleen puolittuvan vuoteen 2050 mennessä. Toisin sanoen tilanne näyttää erinomaiselta, ja energiankäytön päästöt pienentyvät kovaa vauhtia.

Kiinteistö- ja rakennusalan tehtäväksi jää vähentää ja ajoittaa energiankulutusta. Tästä aiheesta kerromme lisää tämän julkaisun Energiamurros-osiossa.

Energian elinkaaripäästöt ovat jääneet laskelmista

Se, millaista energiaa käytämme, on tarkkaan seurattua. Teollisuuden ja kansallisen tason laskelmissa ei kuitenkaan huomioida energiantuotantoon liittyviä elinkaaripäästöjä, eli esimerkiksi polttoaineiden kuljetusta, siirtolinjojen rakentamista tai voimalaitosten perustuksia.

Toisin sanoen: sähkö ei ilmesty pistorasiaan itsestään, eikä lämpö tupsahda patteriin tyhjästä. Voimalaitokset ja energiaverkot on ensin rakennettava sen tuottamiseksi – siksi päästöt eivät koskaan voi täysin pudota nollaan.

Esimerkiksi aurinkopaneelien osalta valmistuksen ja asennuksen päästöt sisällytetään rakennuksen päästölaskentaan. Siksi on loogista, että myös pistorasiasta ja lämpöpatterista tulevan energian kohdalla toimitaan samalla tavalla.

Sähkö ei ilmesty pistorasiaan itsestään – päästöt eivät koskaan voi täysin pudota nollaan.

Tuotesidonnaiset päästöt kirivät pian ykköseksi

Tällä hetkellä rakennetun ympäristön vuotuisista kokonaispäästöistä noin kolmannes syntyy rakennusmateriaaleista, rakentamisesta ja kuljetuksista, eli niin kutsutuista tuotesidonnaisista päästöistä.

Koska energiasektorin päästöt ovat pienentyneet rajusti, tilanne on muuttumassa. Tulevan viiden vuoden aikana tuotesidonnaisten päästöjen osuus kokonaisuudesta tulee olemaan 50 prosenttia.

Tuotesidonnaisia päästöjä syntyy uusien talojen rakentamisesta, infrarakentamisesta sekä korjausrakentamisesta, tilamuutoksista ja purkamisesta.

Sekä Rakennusteollisuus RT:n tiekartassa että Green Building Council Finlandin #BuildingLife-toimintaohjelmassa tavoitteeksi on määritetty vähentää tuotesidonnaisia päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteiden toteutumista on vaikea ennustaa, sillä historiatiedot ovat puutteellisia.

Tuotesidonnaiset päästöt alas kahdella tapaa

Kiinteistö- ja rakennusala voi pienentää tuotesidonnaisia päästöjä joko käyttämällä vähähiilisiä rakennusmateriaaleja ja -tekniikoita tai vähentämällä rakentamisen määrää.

Yksi konkreettinen ratkaisu on panostaa uudisrakentamisen sijaan korjaamiseen, sillä korjaamiseen tarvitaan vähemmän materiaaleja. Toinen puoli ratkaisua lepää vähähiilisten tuotteiden ja rakennustapojen varassa, jotta korjaamisestakin syntyviä päästöjä voidaan pienentää.

Vähähiiliset innovaatiot ovat ratkaisu

Viiden vuoden sisällä tuotesidonnaisten päästöjen osuus kokonaispäästöistä ohittaa energiankulutuksesta aiheutuvat päästöt. Tuotesidonnaiset päästöt jakautuvat edelleen uudis- ja infrarakentamiseen, sekä korjausrakentamisen ja tilamuutosten päästöihin.

Onko ratkaisu siis lopettaa rakentaminen ja korjaaminen? Ei tietenkään. Ratkaisu on vähentää tuotesidonnaisia päästöjä kehittämällä ja käyttämällä vähähiilisiä tuotteita, kuten lisäämällä rakennusosien ja -materiaalien uudelleenkäyttöä sekä hyödyntämällä kierrätystuotteita ja uusiomateriaaleja. Tästä aiheesta kerrotaan lisää tämän julkaisun Kiertotalous-osiossa.

Tilaajien ja suunnittelijoiden rooli on muutoksessa keskeinen. Ilman tilaajien selkeää tahtoa mitään ei tapahdu. Suunnittelijoilta taas vaaditaan suunnittelua, koska vähähiilisyys edellyttää asioiden uudelleen ajattelua.

Kaikki tämä vaatii perinteistä mallia enemmän aikaa ja panostusta, joka maksaa itsensä takaisin. Ympäristöominaisuuksiltaan erinomaiset kiinteistöt houkuttelevat parhaat vuokralaiset sekä mahdollistavat vihreän rahoituksen, korkeammat tuotot ja kiinteistöjen arvot. Näiden hyötyjen valjastaminen vaatii kuitenkin koko arvoketjun uudenlaista yhteistyötä – lakimiehistä rahoitusalaan ja hankinnasta työmaan työntekijöihin.

Tarvitsemme myös positiivisia ilmastovaikutuksia

Kaikkia energiantuotannosta syntyviä elinkaaripäästöjä ja tuotesidonnaisia päästöjä ei voi täysin ”nollata”. Jotta pysymme Pariisin ilmastosopimuksen mukaisessa 1,5 asteen hiilibudjetissa, tarvitaan vastapainoksi positiivisia ilmastovaikutuksia.

Positiiviset ilmastovaikutukset tarkoittavat esimerkiksi sitä, että rakennushankkeen yhteydessä syntyy ilmastolle hyötyjä, joita ei muuten tapahtuisi. Ne ovat tekoja, jotka joko vähentävät suoraan päästöjä ilmakehästä tai tuottavat mitattavia ja todennettavia päästövähennyksiä jossain muualla. Tällaisia vaikutuksia voi tulevaisuudessa saavuttaa esimerkiksi tuottamalla ylimääräistä uusiutuvaa energiaa tai käyttämällä rakennusmateriaaleja, jotka ovat varastoineet hiiltä itseensä.

Kuntotarkastuksen havainnot

  1. Rakennetun ympäristön päästöt ovat vähentyneet voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lähes kaikki päästövähenemät ovat tulleet energiantuotannon puhdistumisesta.
  2. Lainsäädäntö ja rahoitus ohjaavat kohti päästötöntä uudisrakentamista.
  3. Korjausrakentamisen tuotesidonnaiset päästöt täytyy saada pienenemään. Lainsäädäntö ohjaa tähän vain löyhästi, joten tilaajilla on iso vastuu.
  4. Korjausrakentamisen, tilamuutosten ja uudisrakentamisen päästöjen tilastointi on puutteellista kansallisella tasolla, mikä tekee kokonaiskuvan seuraamisesta hankalaa.
  5. Suomalaiselle kiinteistö- ja rakennusalalle laskettavan hiilibudjetin osuus ylittyy, ellemme pysty innovoimaan ja kehittämään vähähiilisiä tuotteita ja positiivisia vaikutuksia.

Case-esimerkit

Kuinka päästöjä pienennetään?

Uudisrakentamiseen verraten peruskorjaamisen päästöt voivat olla merkittävästi pienempiä. Myös uudisrakentamisen päästöjä voidaan vähentää korvaamalla kaikkein eniten tupruttelevat materiaalit vähähiilisillä ratkaisuilla. Päästöt pienenevät myös käyttämällä kiinteistöissä päästöttömästi tuotettua energiaa ja käyttämällä tiloja tehokkaammin.

Hiilijalanjälkivertailun tulokset puhuvat vanhan rakennuksen säilyttämisen puolesta

NCC:n Kulma21-toimistotalon laajasta peruskorjauksesta tehtiin hiilijalanjälkilaskenta, jota verrattiin uuden, määräystason mukaisen ja ulkoarkkitehtuuriltaan sekä laajuudeltaan vastaavan toimistorakennuksen rakentamiseen. Laskelmassa huomioitiin myös vanhan rakennuksen purkaminen.

Peruskorjatun Kulma21:n päästöt olivat noin 40 prosenttia uudisrakennuksen päästöistä lyhyellä aikavälillä. Viidenkymmenen vuoden elinkaaritarkastelujakson aikana Kulma21:n kumulatiivinen hiilijalanjälki on noin 15 prosenttia uudisrakennusta pienempi. Itse peruskorjauksen päästövaikutukset ovat noin 44 prosenttia pienemmät kuin uuden rakentamisen.

Kulma21 toteutettiin BREEAM-ympäristöluokituksen Excellent-tason uusimpien korjausrakentamisen kriteerien mukaisesti ensimmäisten korjaushankkeiden joukossa Suomessa, ja rakennus on myös EU-taksonomiakelpoinen.

Lue lisää NCC:n sivuilta

Uudiskohteessa päästöjä alas viidenneksen verran

Bonavan rakennuttamassa kahden asuinkerrostalon uudiskohteessa käytettiin vähähiilisiä betonielementtejä, joiden avulla kasvihuonekaasupäästöjä pystyttiin vähentämään viidenneksellä (200 000 kg CO2e) verrattuna vastaaviin vakiotuotteisiin.

Vähähiilisiä betonielementtejä käytettiin asuntokohteessa näin laajasti ensimmäistä kertaa Suomessa. Vähähiilistä betonia käytettiin rakennusten välipohjissa, kantavissa väliseinissä ja hissikuiluissa. Päästövaikutuksia vertailtiin tekemällä hiilijalanjälkilaskenta vaihtoehtoisilla ratkaisuilla. EU-taksonomian kriteerit täyttävän kohteen tilaaja oli Taaleri Asuntorahasto VIII.

Lue lisää Bonavan sivuilta

Päästöttömät ja yhteiskäyttöiset toimitilat

Kiinteistösijoitusyhtiö Antiloopin mittavassa korjaushankkeessa entinen Elannon tavaratalo ja kaksi sen viereistä kiinteistöä yhdistettiin kokonaisuudeksi ja monikäyttöiseksi Siltasaari 10:ksi.

Kiinteistöä kehitettiin historiaa kunnioittaen ja tiukoin vastuullisuuskriteerein. Kunkin rakennuksen osalta selvitettiin, mitä rakennusosia voidaan säästää. Elannon talon julkisivu ja vesikatto ovat suojeltuja. Ne korjattiin alkuperäistä toteutusta vastaaviksi. Runkorakenteita vahvistettiin uusilla teräsrakenteilla ja paikallavaluilla, ikkunat säästettiin. Paasivuorenkatu 4:ssä säästettiin muun muassa julkisivu sekä pääosa ikkunoista ja runkorakenteista.

Peruskorjaushanke antoi kiinteistöille uuden elinkaaren. Materiaalivalinnat ovat pitkäikäisiä ja vähähiilisiä. Siltasaari 10 saavutti LEED Platinum -ympäristösertifioinnin Suomen korkeimmalla korjausrakennushankkeen pistemäärällä. Kiinteistössä on toimitilojen, päivittäiskaupan ja ravintoloiden lisäksi POOL-joustotilat, ja koko kiinteistön energiankäytön hiilijalanjälki on pyöreä nolla. Kiinteistöissä käytetään 100-prosenttisesti kotimaista tuulisähköä, ja lisäksi Siltasaari 10:ssä on oma aurinkovoimala.

Lue lisää Antiloopin sivuilta

Lataa kestävyyden kuntotarkastus tästä

Lataa raportti

Taustamuistiot

Tälle osiolle on julkaistu myös erillinen taustamuistiot, joka avaa tutkittua dataa tarkemmalla tasolla.

Lataa taustamuistio 1 (pdf) ja Lataa taustamuistio 2 (pdf)

Ota yhteyttä

Antti johtaa Green Building Council Finlandin toimintaa ja hallintoa yhteistyössä FIGBC:n hallituksen kanssa ja toimii toimiston esihenkilönä. Hän vastaa yhdistyksen sidosryhmäsuhteista ja edustaa yhdistystä julkisessa keskustelussa.

Anne Valkama

Viestintäpäällikkö

anne.valkama@figbc.fi

+358 40 588 9911

Anne johtaa ja koordinoi Green Building Council Finlandin viestintää ja vaikuttamista, vastaa järjestön brändistä, mediasuhteista ja palveluiden markkinoinnista. Hän toimii yhteistyössä jäsenorganisaatioiden ja yhteistyökumppaneiden viestijöiden kanssa.

Liina Länsiluoto

Yhteiskuntasuhdepäällikkö

liina.lansiluoto@figbc.fi

+358 40 835 4900

Liina vastaa Green Building Council Finlandin vaikuttavuustyöstä kestävyyssiirtymän edistämiseksi.

Kuntotarkastus paljastaa: Kestämättömyys ei kannata.

Lue ja lataa Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden kuntotarkastus

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun