Luonto on kokonaisuus – kaikki elolliset ja elottomat ympärillämme. Se on monimuotoinen ja sopeutuva. Olemme osa luontoa, yksi laji muiden joukossa. Lajina olemme kuitenkin onnistuneet ottamaan yliotteen ja nakertaneet pala palalta sitä, josta olemme äärimmäisen riippuvaisia – puhdas vesi, lääkeaineet, ruokaa tuottava hedelmällinen maaperä ja materiaalit.
Yhteys luontoon on ajankohtaisempi kuin koskaan. Pandemiat, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja kestävyyteen liittyvät haasteet pakottavat meidät pohtimaan, miten elinympäristömme tukevat tai horjuttavat hyvinvointiamme.
Tunnistamme jo biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden kiistattoman merkityksen taloudelle, yhteiskunnalle ja ihmiselle. Silti biologisen elämän moninaisuus heikkenee ja luontoa katoaa tällä hetkellä nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa.
Luontokadon ratkaisemisen kiireellisyyteen on herätty
Yrityksiin kohdistuvat raportointivelvoitteet ja esimerkiksi kaksoisolennaisuusanalyysi ovat saaneet yritykset tarkastelemaan sekä oman toimintansa vaikutuksia luontoon että luontoriskejä liiketoiminnalle. Harvalla yrityksellä on vielä kattavaa kuvaa omasta luontojalanjäljestään, mutta monet suunnittelevat oman toiminnan ja arvoketjujen luontovaikutusten arviointia. Hyvin tehdystä ilmastotyöstä on hyötyä, sillä yritysten luontotyön alkuvaiheet nojaavat samoihin prosesseihin.
Mitattavien ja ajallisesti sidottujen luontotavoitteiden asettaminen on vielä suhteellisen uutta, mutta edelläkävijöitäkin löytyy. Ilmastotavoitteiden rinnalla on lähdetty tavoittelemaan luontopositiivisuutta tai luonnon kokonaisheikentymättömyyttä – molemmat käsitteitä, joiden määrittelytyö on vielä kesken. Edelläkävijäyritykset näkevät tavoitteellisen luontotyön keinona vastata asiakkaiden ja sijoittajien odotuksiin, vahvistaa sidosryhmäsuhteita ja brändiarvoa, rakentaa kilpailuetua ja vastata kiristyviin raportointivaatimuksiin. Suomen suurimpien kaupunkien johtajat ovat yhteisesti sitoutuneet luontokadon pysäyttämiseen vuoteen 2030 mennessä ja luontopositiivisuuden tavoittelu halutaan nostaa kaupunkien strategioihin.
Haaste yhteisiin luontotalkoisiin on heitetty myös koko rakennusalalle – eikä suotta, sillä havaitusta luontokadosta 90 % johtuu raaka-aineiden käyttöönotosta, ja tästä puolet ohjautuu rakentamisen tarpeisiin. Green Building Council Finlandin tuore kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden korjaussuunnitelma korostaa, että rakentamisen luonnonvarakulutuksen ja maankäyttövaikutusten pienentäminen on sekä luontokadon että ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä aivan keskeistä.
Luonnon monimuotoisuuden tuominen osaksi päätöksentekoa vaatii lisää mitattavaa tietoa
Mitattu ja todennettu tieto on tärkeää erityisesti niissä tapauksissa, joissa rakentaminen kohdistuu metsäiselle tai muulle luonnontilaiselle alueelle, jonka luonto on melko tavanomaista, ilman erityisiä suojeluarvoja. Myös jo rakennettujen alueiden ja olemassa olevien kiinteistöjen luontoarvojen kehittämiseen tarvitaan uutta näkökulmaa: liian usein kaikki vihreä näyttää harhaanjohtavasti samanarvoiselta. Rakentamisen tieltä katoaa luontoa, jonka monimuotoisuusarvoja ei istuttamisella korvata. Vaikka tontin vihertehokkuusluku saataisiin näyttämään korkealta, ratkaisut eivät väistämättä ole biodiversiteetin kannalta parhaita.
Luontovaikutusten laskentakäytäntöjä kehitetään tällä hetkellä aktiivisesti. Yksi lupaavimmista, erityisesti kaupunkiympäristön kohteisiin soveltuvista mittareista on Biodiversity metric, joka mittaa rakennuskohteen luonnon monimuotoisuuden nykytilaa ja maankäytön muutoksen vaikutusta. Se muuttaa kohteiden biodiversiteettiarvot pisteytykseksi ja auttaa tunnistamaan, mitkä osat kohteesta ovat monimuotoisuudeltaan rikkaimpia. Luonnon monimuotoisuuden laskennallinen tarkastelu on kehitetty alkujaan Englannissa, jossa laki jo velvoittaa rakennushankkeissa parantamaan luontoarvoja 10 % lähtötilaan verrattuna. Rambollin Suomeen tuomaa, paikallisiin olosuhteisiin sovellettua menetelmää on hyödynnetty kaavoituksen, yksittäisen tontin ja kiinteistöjä koskevan päätöksenteon tukena, ja se tulee avaamaan uudenlaista näkökulmaa siihen, miten tehdä aidosti vaikuttavia toimia luontoarvojen parantamiseksi.
Riina Känkänen
Kirjoittaja on Green Building Council Finlandin vaikuttamisen ohjausryhmän jäsen ja Ramboll Finlandin Head of Sustainability, Buildings.
Artikkeli on julkaistu 10.11.2025 prointerior-lehdessä.
