16.2.2026

Luontotiekartta on olennainen osa riskienhallintaa – uusi ohje auttaa KIRA-alan organisaatioita

Nyt julkaistu ohje auttaa kiinteistö- ja rakennusalanorganisaatioita tunnistamaan luontovaikutuksensa ja asettamaan selkeät tavoitteet.

Kiinteistö‑ ja rakennusalalla luonto on pitkään jäänyt ilmastotyön varjoon – vaikka ala on yksi suurimmista luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavista toimialoista. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen näkyy kiinteistö‑ ja rakennusalalla konkreettisesti raaka‑aineiden saatavuudessa, kustannuksissa, sääntelypaineessa ja operatiivisissa riskeissä. Luontotiekartan laatiminen ei ole enää “hyvä lisä”, vaan entistä selkeämmin osa riskienhallintaa ja strategista johtamista.

Nyt julkaistu Ohje kiinteistö- ja rakennusalan luontotiekartan laatimiseen kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen, mitä alan organisaatioiden kannattaa huomioida, kun ne asettavat tavoitteita luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi ja hillitsevät omia negatiivisia luontovaikutuksiaan.

Ohje auttaa kiinteistö- ja rakennusalanorganisaatioita tunnistamaan luontovaikutuksensa ja asettamaan selkeät tavoitteet ja rakentamaan vaikuttavan luontotiekartan. Ohje toimii myös tukena niille, jotka vasta aloittavat luontotyötään. Julkaisu on syntynyt laajan työryhmän yhteistyönä.

Luontotavoitteiden asettaminen on strateginen toimenpide

Kannusteet luototyölle ja tavoitteiden asettamiselle ovat sekä strategisia että liiketoiminnallisia:

1. Ala on vahvasti riippuvainen luonnosta – rakentamisen materiaalit, veden ja energian saatavuus sekä ekosysteemien toimivuus vaikuttavat suoraan liiketoiminnan jatkuvuuteen. Luonnon huomiointi liiketoiminnassa on riskienhallintaa ja turvaa toimitusketjut. Viherrakenne ja ekosysteemipalvelut luovat kiinteistöille arvoa myös paikallisesti.

2. Sääntely kiristyy – EU:n ennallistamisasetus, taksonomia ja kansallinen luonnonsuojelulaki ohjaavat luontovaikutusten parempaan huomiointiin hankkeissa. Nyt on tarve ennakoida sääntelyä ja pysyä kilpailukykyisenä. Myös kestävyysraportointi vaatii huomaamaan luontovaikutukset.

3. Sidosryhmät vaativat läpinäkyvyyttä – rahoittajat, asiakkaat ja kaupungit odottavat organisaatioilta konkreettisia toimenpiteitä luonnon hyväksi. Paikallisluonnon huomioiva sidosryhmätyö voi sujuvoittaa hankkeiden lupaprosesseja.

4. Luontotyö tukee kaikkea vastuullisuustyötä – monilla ratkaisuilla voidaan samanaikaisesti edistää ilmasto‑ ja kiertotaloustavoitteita sekä sosiaalista vastuullisuutta.

Selkeä prosessi: näin laadit luontotiekartan organisaatiollesi

Uuden ohjeen keskiössä on selkeä ja käytännönläheinen prosessi luontotiekartan laatimiseen. Se tarjoaa:

  • Rakenteen ja työkalut: Ohje avaa vaiheet nykytilan kartoituksesta tavoitteiden määrittelyyn, mittareihin ja seurannan käytäntöihin. Prosessi on skaalautuva, ja sen voi tehdä sekä kevyesti että laajasti.
  • Tavoitteiden asettamisen periaatteet: Julkaisussa ehdotetaan kymmeniä erilaisia luontotavoitteita alan organisaatioille – sekä paikallisista luontovaikutuksista (esim. viherkerroin, ennallistaminen) että arvoketjun vaikutuksista (materiaalivalinnat, kiertotalous).
  • Selkeyttä viitekehyksiin: Ohje kokoaa yhteen alan keskeiset viitekehykset kuten GBF, SBTN, TNFD, luontojalanjälkilaskennan menetelmät ja viherkertoimen, joita voi käyttää luontotiekartan laatimisen tukena.
  • Vältettävät sudenkuopat: Julkaisussa annetaan selkeä vinkkilista, jolla luontotiekarttatyö ei lipsahda viherpesuksi.

Luontotiekartta tukee sääntelyyn varautumista ja kustannusten hallintaa

Luontotiekartta auttaa vähentämään riskejä ja kustannuksia, varautumaan tuleviin sääntelyvelvoitteisiin, ohjaamaan hankkeita ja investointeja kohti luontopositiivisia ratkaisuja, rakentamaan yhteistä kieltä ja ymmärrystä organisaation sisällä sekä tunnistamaan konkreettiset seuraavat askeleet.

Ohjeen tavoitteena on tehdä tavoitteiden asettamisesta systemaattista ja läpinäkyvää koko alalla.

Laaja työryhmä rakensi ohjeen – kiitos osallistujille

Julkaisu syntyi kiinteistö‑ ja rakennusalan organisaatioiden, kaupunkien, suunnittelutoimistojen, materiaalivalmistajien ja asiantuntijoiden yhteistyössä.

Haluamme kiittää lämpimästi kaikkia työskentelyyn osallistuneita jäseniä – ilman teidän panostanne yhteistä ohjeistusta ei olisi syntynyt.

Työryhmän kokoonpano:

Leena Oiva, A-Kruunu Oy
Anna Rannisto, CapMan Real Estate Oy
Hanna Malinen, Fira Rakennus Oy
Charlotte Nyholm, Granlund Oy
Julia Brunfeldt, Hartela
Viivi Kettula, Kiilto
Mia Andelin, Ramboll Finland Oy
Anne Kaiser, Saint-Gobain Finland Oy
Reetta Leivo, Senaatti-konserni
Essi Lahti, Sitowise
Laura Eklund, Skanska Oy
Johanna Mero-Petit, Sponda Oy
Lotta Toivonen, SRV Rakennus Oy
Niina Ruuska, Turun kaupunki
Miia Veltheim,  VAV-konserni
Heini Hirvonen, WSP Finland Oy

Työryhmätyöskentely jatkuu: rakennamme yhdessä selkeämmät käytännöt KIRA‑alan luontotyöhön

Vuoden 2026 aikana perustamme uuden luontotyöryhmän, joka syventyy oppimaan toimialan luontotavoitteista ja -mittareista ja niiden parhaista käytännöstä.

Yhdessä rakennamme kiinteistö‑ ja rakennusalalle selkeämmät käytännöt luontotyöhön – ja ennen kaikkea vaikutamme siihen, että ala pystyy tukemaan luonnon monimuotoisuuden palautumista.


Ella Lahtinen
Johtava asiantuntija

Tutustu myös näihin julkaisuihin!

Rakentamisen luontosanakirja

Rakentamisen luontosanakirjan tavoitteena selkeyttää rakennusalan luontosanastoa, tehdä tunnetuksi luonto- ja biodiversiteettiteeman konsepteja, ja karsia pois mahdollisia väärinymmärryksiä.

Luontopohjaiset ratkaisut käyttöön kaupungeissa

Luontopohjaiset ratkaisut käyttöön kaupungeissa -selvityksen mukaan kaupunkien viherrakennetta ei huomioida ja arvosteta tarpeeksi maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa, vaan lähiluonto jää esimerkiksi liikenteen ja kunnallistekniikan varjoon. Työn tilasi ja rahoitti tulevaisuustalo Sitra.

ARVO-hanke: Alueellinen viherkerroin 2025

Julkaisu esittelee ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeessa (myöhemmin ARVO-hanke) tehdyn version alueellisesta viherkertoimesta (alueellinen viherkerroin 2025). Julkaisussa ohjeistetaan alueellisen viherkertoimen käyttöönotossa sekä laskentamenetelmässä.

Biodiversiteetin huomioiminen rakentamisessa

On arvioitu, että biodiversiteettikato on yhtä vakava uhka kuin ilmastonmuutos ja yksi niistä planetaarisista ympäristörajoista, joiden osalta kriittinen raja on jo ylitetty. Rakennusalan merkittävimmät vaikutukset liittyvät rakennuspaikkaan, rakennusmateriaalien tuotantoon liittyvään luonnonvarojen kulutukseen sekä rakennusalan tuottamiin päästöihin.
Green Building Council Finlandin Rakentaminen -toimikunta on koonnut kattavan linkkilistan ja lähtötiedot biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen rakennus- ja kiinteistöalalla.

10 ratkaisua kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen

Lue keinot, joilla kestävyysmurros
lähtee vauhtiin.

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun