Suomalaisten hiilijalanjäljestä kolmannes syntyy asumisesta. Asukas voi omilla valinnoillaan pienentää hiilijalanjälkeään, mutta merkittävä osa elinkaaripäästöistä syntyy jo kohteen rakentamisen aikana ja siihen valitusta energiamuodosta.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa rakennusalan yritykset ovat myös itse asettaneet itselleen kunnianhimoisia tavoitteita. YIT on puolittanut oman toimintansa päästöt vuoteen 2019 nähden, minkä lisäksi se tulee pienentämään merkittävästi hankkeiden materiaali- ja energiapäästöjä.
”Maalämpö on yksi merkittävä keino YIT:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa,” kertoo YIT:n vastuullisuusjohtaja Ismo Tiittanen.
Energiamuotona maalämpö on CO₂-vapaa. Sen tuottamisesta ei synny juuri mitään päästöjä. Ja jos kiinteistön sähköksi valitaan vihreä vaihtoehto, kiinteistö on aidosti CO₂-vapaa.
Viime vuonna YIT varmisti asumisessa 12 maalämpökohdetta. Niissä lämmityksestä, jäähdytyksestä ja lämpimästä vedestä aiheutuvat kasvihuonepäästöt ovat 49 % pienemmät kuin tavanomaisessa kaukolämpökohteessa.
”Tulevaisuudessa tuomme maalämmön yhä useampiin hankkeisiimme. Tänä vuonna tavoitteena on kasvattaa maalämmön osuutta alkavissa kohteissamme viime vuodesta merkittävästi”, Tiittanen kertoo.
Kaikesta EU-alueella kulutetusta energiasta 40 % käytetään rakennusten lämmittämiseen tai viilentämiseen. Maalämmön valitseminen energiamuodoksi pienentää rakennuksen energian kulutuksesta syntyviä hiilidioksidipäästöjä koko sen elinkaaren ajan.
Otollinen maaperä geoenergialle
Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vaatii yhteistyötä kumppanien kanssa rakentamisen eri vaiheissa. Maalämmön osalta YIT:n kumppani Rototec kartoittaa projektin alkuvaiheessa maalämmön mahdollisuudet rakennuskohteessa. Raksystems puolestaan ohjaa energian kulutusta rakennusvaiheessa.
Geoenergia, tuttavallisemmin maalämpö ja maaviileä, on uusiutuvaa maahan varastoitunutta auringon energiaa, jota saadaan kallioperästä.
Maalämpöä on varastoituna maaperämme ylimpiin kerroksiin ainakin tuhat kertaa koko maan energiatuotannon verran, joten siitä hyödynnetään vain murto-osa. Maalämpö soveltuu käytettäväksi ympäri vuoden, ja Suomen maaperä on varsin otollista maalämmön hyödyntämiseen.
”Maaperämme on kovaa kalliota, mikä on porauksellisesti erittäin sopivaa geoenergiajärjestelmien rakentamiseen. Siitä saadaan hyvin lämpöä ylös”, Rototecin kaupallinen johtaja Tuomas Nikkinen sanoo.
Tekniikkana maalämmön talteen ottaminen on varmaa. Energiakaivot itsessään kestävät periaatteessa ikuisesti, ja maalämpölaitteiston elinkaari on noin 20 vuotta.
”Järjestelmät kestävät pitkään. Maalämpökenttiä on mahdollisuus rakentaa käyttäen uusiutuvia polttoaineita ja muutenkin toiminnassa huomioidaan ympäristöystävällisyys”, Nikkinen kertoo.
Maalämpöä voidaan hyödyntää jo rakennusaikana
Energiantarve rakenteiden kuivattamiseksi sekä oikean olosuhteen luomiseksi lämmittämällä on rakennusvaiheessa kaksi-nelinkertainen verrattuna valmiin kiinteistön tunti- tai vuorokausikulutukseen. Maalämmön hyödyntäminen uuden Geolo-teknologian avulla jo rakennusaikana pienentää merkittävästi energiankulutusta, hiilidioksidipäästöjä ja kustannuksia. YIT pilotoi kohteissaan yhteistyökumppaninsa Raksystems Climate Solutionsin Geolo-järjestelmänohjaus ja -hallintaratkaisua.
”Geolo ohjaa energiaratkaisuja rakennusaikana ja käyttää maalämpökenttää hallitusti. Tällä poistetaan maalämpökentän ylikuormitukseen liittyviä riskejä, joita syntyy, jos käytetään esimerkiksi kiinteistöön jäävää tekniikkaa rakennusaikana”, Raksystems Climate Solutionsin toimitusjohtaja Janne Vanhanen kertoo.
Geolo-järjestelmä mahdollistaa myös rakenteiden kuivatuksen ja viilennyksen kesäaikana, mikä puolestaan takaa ihanteelliset työskentely- ja rakenteiden kuivumisolosuhteet ympäri vuoden.
”Kesäaikana viilennyksen hukkalämpöä hyödynnetään lataamalla kaivokenttää lämpöenergialla.”
Geolo-järjestelmän avulla pystytään optimoimaan rakennustyömaan tuotanto-olosuhteita päästöttömästi ympäri vuoden. Sen avulla voidaan saavuttaa huomattavia päästö- ja energiankulutussäästöjä, kun rakennusaikana saadaan tuotettua energiaa maalämmön ja teknologian avulla, mikä pienentää merkittävästi tarvetta ostaa ulkoista energiaa.
Optimaalisten työolosuhteiden saavuttaminen lisää työntekijöiden viihtyvyyttä. Samalla tuotanto- ja aikataulutehokkuus paranevat, kun päällekkäisiä työvaiheita saadaan vähennettyä. Oikea-aikainen toiminta ja järjestelmän kautta suoritettava etäohjaus kohteessa varmistavat myös sen, ettei energiaa kulu turhaan rakenteiden lämmittämiseen.
Myös rakentamisen laatu nousee merkittävästi, kun se toteutetaan oikeissa olosuhteissa. Rakenteiden osalta kosteustasapainon ja lämpötilan säätely takaavat edellytykset hyvälle sisäilmalle. Tämä tarkoittaa turvallista ja terveellistä kotia asukkaille. Myös rakentamisen aikataulussa ja budjetissa pysytään varmemmin, kun suunnitteluvaiheessa otetaan asia riittävän varhain huomioon.
Maalämpö tulevaisuudessa
Uusiutuvana energiamuotona maalämpö on yhä useammalle asukkaalle arvovalinta, mutta tuo myös taloudellisia hyötyjä.
”Maalämmöllä lämpiävän kiinteistön jälleenmyyntiarvo ja houkuttelevuus nousevat, vaikka se lisääkin jonkin verran rakentamisen kustannuksia”, Tiittanen kertoo.
Maalämpö nostaa asumismukavuutta, kun se toteutetaan lattialämmityksenä. Sitä voidaan hyödyntää myös kiinteistön viilennyksessä, jossa se toimii energiatehokkaana viilennysmuotona. Geoenegia on omavaraista, sen tuotto tasaista eikä saatavuus riipu esimerkiksi keliolosuhteista.
”Tavoitteenamme on saada uusiutuva maalämpö mahdollisimman monen asukkaan ulottuville”, Tiittanen summaa.
Maalämmön hyötyjä lukuina
Oikeissa olosuhteissa toteutetussa n. 5000 m² kerrostalohankkeessa Geolo vähentää lämmitys- ja kuivatuskauden CO₂-päästöjä verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin n. 263 t CO₂.
- Määrä vastaa 1 787 899 km ajoa keskipäästöisellä henkilöautolla (147,1 g/ km)
- Säästyvällä polttoainemäärällä ajaa lähes 45 kertaa maailman ympäri.
Geolon käyttö vähentää rakennusaikana rakenteiden lämmitykseen ja kuivaukseen tarvittavaa ostoenergian määrää jopa 70 %.
Maalämmön CO₂-päästöt yhdistettynä vihreään energiaan ovat käytännössä 0.
YIT on mukana World Green Building Weekissä 12.-16.9.2022. Kaiken, mitä nyt suunnittelemme, tuotamme tai rakennamme, on oltava tulevaisuuden kestävää. We are #BuildingforEveryone.
