Miten Suomen sää muuttuu tulevina vuosikymmeninä? Kykeneekö olemassa oleva rakennuskanta suojaamaan meitä myös tulevaisuudessa? Minkälaiset rakenteet ovat erityisen alttiita rasitukselle muuttuneessa ympäristössä? Miten voimme varautua tulevaan uudisrakentamisessa?
Näihin kysymyksiin vastasivat Green Building Council Finlandin 22.9.2021 järjestämässä tapahtumassa professori Jouni Punkki Aalto-yliopistosta, professori Matti Pentti Tampereen yliopistosta, elinkaarikonsultoinnin ryhmäpäällikkö Ulla Nykter Granlundilta sekä meteorologi ja tietokirjailija Kerttu Kotakorpi.
Suomen ilmasto on muuttunut jo, kertoi hiljattain Suomen luonto 2100-kirjan julkaissut Kerttu Kotakorpi. ”Lämpötila on noussut yli kaksi astetta ja talvet ovat muuttuneet. Lumiaika on lyhentynyt, sademäärissä on kasvua ja samaan aikaan kesän kuivuusaika on pidentynyt ja helteet rikkovat lämpöennätyksiä”, Kotakorpi tiivisti. ”Ylipäätään äärevät säätyypit ovat lisääntyneet”.
Samanaikaisesti kykymme vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin on kehittynyt. Erityisesti rakennusmateriaalit ovat kehittyneet huimasti. Vastaavaa kehitystä ei ole tapahtunut rakenneratkaisuissa, muta toisaalta pitkäikäisyys on ollut suunnittelun periaatteena jo kauan – vaikkei rakenteita olekaan aikoinaan suunniteltu ilmastonmuutoksen ehdoilla.
Lämpötilojen nousu vaikuttaakin siksi enemmän asukkaisiin kuin rakennuksiin. ”Eivät rakennukset kärsi lämpötilojen noususta, mutta asukkaat voivat huonosti jo suhteellisen matalissa lämpötiloissa”, totesi professori Jouni Punkki Green Building Council Finlandin webinaarissa. Sen sijaan kosteuden lisääntyminen on haaste rakennuksillekin. Kosteiden säiden lisääntyessä on rakenteiden kuivuminen hidasta.
Säätilat tulevat vaihtelemaan rajusti
Pois lukien kesien kuivat hellejaksot, ilmankosteus tulee siis tulevaisuudessa lisääntymään. Pohjois-Suomessa pakkaset vähenevät ja rännän määrä lisääntyy, mutta tulevina vuosikymmeninä voi ajoittain tulla jopa lumimäärän kasvua, eli pohjoisessa Suomessa rakenteisiin kohdistuva lumikuorma voi hetkellisesti jopa kasvaa. Sen sijaan Etelä-Suomessa lämpötila tulee yhä useammin pysyttelemään nollan yläpuolella. ”Seuraavat kymmenen vuotta ovat muuttuvan ilmaston näkökulmasta hyvin lyhyt aika – vaihtelevuuden kirjo on laajaa”, tiivisti Kerttu Kotakorpi.
Ovatko uudet rakennukset ilmastokestäviä
Monissa rakennushankkeissa tehdään jo myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelmia, kertoi Ulla Nykter. Suunnitelmissa huomioidaan erityisesti hulevesien imeyttämistä tonteilla, läpäiseviä piharakenteita ja viherkattoja. Samoin pohditaan yksittäisten rakennusten vaikutusta koko alueen sopeutumiseen: miten kiinteistöt voivat tukea energiantuotantoa, hulevesien hallintaa tai miten viheralueet, julkisivujen materiaalit ja niiden väritys viilentää ympäristöään.
Sen sijaan kellarirakenteita ei toistaiseksi suunnitella vedenpainetta kestäväksi, totesivat webinaarin keskustelijat. Professori Pentti kehotti suunnittelemaan kellarirakenteet niin, että ne kestäisivät lyhytaikaista vedenpainetta. Ulla Nykter myös kehotti huomioimaan pohjaveden pinnan vaihtelut ja varautumaan vesi-infrassa ns. takalukoilla.
Mitään erityisen riskialtista materiaalia tai rakennustyyppiä ei voi kuitenkaan nimetä. ”Kaikilla materiaaleilla saadaan tehtyä tulevaisuuden ilmaston kestäviä rakennuksia, samoin kuin kaikilla materiaaleilla saadaan tehtyä kestämättömiä rakennuksia”, totesi Matti Pentti. ”Nykyisin olosuhteita voidaan jo mallintaa, sen sijaan että oppisimme aina yrityksen ja erehdyksen kautta”.
Täydellisesti ilmastonmuutokseen sopeutuva rakennus on huolellisesti suunniteltu, kosteusteknisesti varmistettu, ilmatiivis ja hyvin toteutettu kosteusrasitusta kestävistä materiaaleista, tiivisti professori Pentti. Professori Punkki korosti lisäksi yksinkertaisia ratkaisuja. ”Monimutkaiset kikkailut ovat riskialttiita”. Yksinkertaisia ratkaisuja myös todennäköisemmin toteutetaan suunnitellun mukaisesti, täydensi Pentti.
Sopeutumisen lisäksi on rakennuksilla merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kerttu Kotakorpi kannustikin puheenvuorossaan valitsemaan vähäpäästöisiä materiaaleja ja miettimään onko uusi aina parempi – Miten eläminen kyseisessä rakennuksessa voisi olla ympäristöystävällisempää?
Rakennuskantamme uusiutuu hitaasti
Olemassa olevien rakennusten muuttaminen ”moderneiksi” vie aikaa. Rakennuskantamme on kirjavaa, sillä kaikkina aikoina on tehty hyviä ja myös huonoja ratkaisuja. Ongelmallisia rakennuksia ovat esimerkiksi ryömintätilaiset, huonosti tuulettuvat alapohjat, joihin pääsee vajovesiä. Usein ongelmattomia sen sijaan ovat massiiviset kiviulkoseinät, jotka estävät kosteuden pääsyn rakenteisiin, päästävät kertyneen kosteuden ulos ja ovat ilmatiiviitä.
”Korjausrakentaminen painottuu vahvasti sisäolosuhteiden hallintaan tällä hetkellä”, kertoi Ulla Nykter. Sisälämpötilan hallinta ja jäähdytys on siis monen hankkeen listalla. Vastaavasti kaukolämmön hintojen nousun myötä myös lämmitystapamuutokset ovat yleistyneet.
Olemassa olevan rakennuskannan haasteeksi muodostunee epätoivotut kasvustot julkisivujen pinnoissa, arveli professori Punkki. Pitkät kosteat kaudet, jäätymissulamissyklit talvella ja tulvariskit lisäävät mikrobikasvulle otollisia olosuhteita. Huolto ja kunnossapito on siis yhä tärkeämpää. Vaikka julkisivut olisivat kunnossa, ongelmia syntyy, jos rakennuksen rännit ovat tukossa ja vesi vuotaa seinään.
Mitä asioita taloyhtiön hallituksissa pitäisi huomioida nyt
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen pitäisi ottaa osaksi kiinteistön pitkän tähtäimen suunnitelmia (PTS). Tästä kaikki keskustelijat olivat yhtä mieltä ja näkivät sen myös tärkeänä bisnesmahdollisuutena. Sekä rakennuttamisen että talotekniikan suunnittelupalveluissa on runsaasti kehittämisen varaa, erityisesti, koska talotekniikalla on erittäin suuri rooli päästöjen vähentämisessä parantuneen energiatehokkuuden kautta.
Kiinteistön kuumentumista voi ehkäistä erilaisilla aurinkosuojausratkaisuilla. Myös rakenteiden värityksellä on merkitystä: tummat pinnat imevät lämpöä. Viheralueet antavat suojaa auringolta ja tuulelta ja toisaalta myös viilentävät ympäristöään.
Kaikkien ilmansuuntien rakenteet suunnitellaan yhtä kestäviksi, mutta käytännössä muuttuva sateiden suunta tarkoittaa sitä, että etenkin julkisivujen korjauksissa myös idän ja pohjoisen suunnan korjaukset tulevat lisääntymään.
”Erityisesti viivytys ja imeyttäminen alkavat olla iso kysymys tässä tiivistyvässä kaupunkisuunnittelussa, ja jokaisen rakennuksen on tässä kortensa kekoon kannettava”, kehotti Nykter.
Myös asunnon ostamista harkitsevien kannattaa varmistaa, että taloyhtiössä on realistinen PTS -dokumentaatio, jonka laadinta on perustunut faktoihin ja kuntotutkimuksiin. Myös rakennuksen sijaintiin ja viheralueiden tai puuston määrään kannattaa kiinnittää huomiota.
