Sota ja pandemia. Kuulostaako jo liiankin tutulta? 1910-luvulla maailmantilanne näytti samanlaiselta kuin tänäkin päivänä: sota ja pandemia. Tämän jälkeen alkoi aikakausi, jota kutsuttiin nimellä ”The Roaring Twenties,” joskus kuohuvaksi 20-luvuksikin käännetty. Se oli kukoistavan kulttuurin ja talouskasvun aikaa. Olisiko meidänkin jo kääntää katse tulevaan, kohti tämän vuosisadan kuohuvaa 20-lukua?
Pari viimeistä vuotta ovat olleet hankalia TKI-toimintaan tehtyjen investointien näkökulmasta, kun yritykset ja sijoittajat ovat olleet varovaisia. Maailmantilanne, kiristyvät raaka-ainemarkkinat, kallistuva energia ja muuttuva ilmasto asettavat paineita yritystoiminnalle. Kuitenkin juuri nämä TKI-investoinnit takaavat yrityksen kestokyvyn muutoksen edessä.
Uudistumisvoimaa tarvitaan nyt
Investoimme nyt kestävämpään tulevaisuuteen: että rakennettu ympäristö on terveellinen ja turvallinen niin ihmisille, monimuotoisuudelle kuin planeetallekin. Rakennetun ympäristön parissa toimijoilla on mahdollisuus olla osa ratkaisua kaikilla näillä osa-alueilla. ”Näinhän meillä on aina tehty”, on innovaatiotoiminnan vihollinen, ja nyt jos koskaan tarvitsemme uudistumiskykyä.
Pahimmassa tapauksessa yrityksessä ei ole määrätietoista TKI-toimintaa, tai tämä on sysätty yhden ihmisen vastuulle. Väärin, sillä TKI on kaikkien vastuulla, kaikkien asia. TKI-toiminnan ei myöskään tarvitse pysähtyä oman yrityksen seinien sisälle, vaan parempia tuotteita ja palveluita voidaan kehittää myös yhdessä. Usein parhaat innovaatiot syntyvät poikkitieteellisen yhteistyön tuloksena. Yritysten kannattaa rohkeasti lähteä hakemaan uusia kumppanuuksia esimerkiksi tuotannossa syntyvien sivuvirtojen ympärille. Parhaimmillaan hedelmälliset yritysekosysteemit tuottavat uusia ideoita ja innovaatioita, ja tästä hyötyy molempien osapuolien liiketoiminta.
Materiaalit viisaammin käyttöön
Voimme yhdessä kääntää uhkan mahdollisuudeksi, niukkuuden voimavaraksi ja muutostarpeet innovaatioiksi, jos meillä vain riittää rohkeutta tehdä asioita toisin ja kokeilla uutta. Suomen kilpailukyvyn kehittäminen tarvitsee nyt nimenomaan uusia avauksia. Yritysten onkin nyt aika tarkastella omaa tuotantoaan, tuotteitaan ja palveluitaan kestävän kehityksen linssien läpi.
On aika ottaa käyttöön materiaaliviisaus. Materiaaliviisaus on kiertotaloutta, joka parantaa kustannustehokkuutta, säästää luonnonvaroja ja lisää tuotteiden turvallisuutta. Se on tapa käyttää erilaisia materiaaleja harkitusti, tehokkaasti sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvointia ja kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Materiaaliviisaus tarkoittaa käytännössä viisaita raaka-ainevalintoja, elinkaariajattelun mukaisia toimintatapoja, sekä vastuullista materiaalien kiertoa.
Tehdään siis yhdessä tuotekehityksestä kaikkien asia, ja otetaan askel kohti kestävämpää rakentamista ja vihreämpää tulevaisuutta.
Maarit Leppänen
Myynti- ja markkinointikoordinaattori
Apila Group Oy
