Vuonna 2026 voimaan astuva rakentamislain ilmastoselvitys tuo päästölaskennan osaksi uudisrakentamisen arkea. Samalla EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) uudistus laajentaa päästöjen raportointia. Suunnittelijoiden on nyt tärkeämpää kuin koskaan ymmärtää, miten päästövaikutukset syntyvät – ja miten niihin voidaan vaikuttaa jo suunnittelupöydällä.
Miksi päästölaskenta korostuu juuri nyt?
EU:n ilmastotavoitteet – 55 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä ja ilmastoneutraalius vuoteen 2050 – ohjaavat koko rakennusalaa. Suomessa energiantuotannon päästöt ovat jo laskeneet merkittävästi, joten huomio kohdistuu nyt rakentamisen tuotesidonnaisiin päästöihin. Näiden vähentämisessä suunnitteluratkaisuilla on ratkaiseva merkitys.
Ilmastoselvitys ja raja-arvot ohjaavat suunnittelua
Vuodesta 2026 alkaen uudisrakennushankkeissa on laskettava hiilijalanjälki ja -kädenjälki koko elinkaaren ajalta. Tulokset raportoidaan osana ilmastoselvitystä käyttöönoton yhteydessä. Tätä varten on julkaistu myös Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä, joka selkeyttää ja yhdenmukaistaa rakentamislupaa varten tarvittavan ilmastoselvityksen eli rakennuksen ja rakennuspaikan hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen laskentaa.
Rakennuksen hiilijalanjäljelle on asetettu raja-arvot, jotka tiukentuvat vaiheittain. Esimerkiksi asuinkerrostalojen raja-arvo on 16 kgCO₂e/m²/vuosi vuonna 2026 ja 12 kgCO₂e/m²/vuosi vuonna 2028.
Monilla rakennusliikkeillä on jo omia, merkittävästi tätä kunnianhimoisempia tavoitteita. Kansalliset raja-arvot ohjaavat siis koko alaa siihen suuntaan, mihin monet isot toimijat ja edelläkävijät ovat jo menossa. Merkittävää oli, että kansallisia raja-arvoja asetettaessa monet alan toimijat kannattivat raja-arvojen pienentämistä – eli kireämpää sääntelyä, jotta vähähiilisyyden suunta olisi selkeä kaikille.
Suunnittelun vaikutus on ratkaiseva
Päästölaskenta ei ole vain hallinnollinen velvoite – se on työkalu, joka auttaa tekemään parempia päätöksiä. Materiaalivalinnat, rakenneratkaisut ja energiatehokkuus vaikuttavat suoraan rakennuksen ilmastovaikutuksiin. Mitä aikaisemmin päästöt huomioidaan, sitä vaikuttavampia ratkaisuja voidaan tehdä.
Suunnittelijat ovat nyt avainasemassa ohjaamassa rakennusalaa kohti vähähiilistä tulevaisuutta. On aika ottaa laskenta haltuun – ja käyttää sitä vaikuttavasti.
Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä julkaistiin koekäyttöön lokakuussa.
Lue lisää: Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä on julkaistu koekäyttöön.
Kirjoittaja Liina Länsiluoto on Green Building Council Finlandin yhteiskuntasuhdepäällikkö.
Artikkeli on julkaistu 19.11.2025 Kiinteistö- ja talotekniikkamedia KITA-lehdessä.
