Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä on julkaistu koekäyttöön

Ympäristöministeriö on julkaissut Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmän koekäyttöön kiinteistö- ja rakennusalalle. Menetelmä selkeyttää ja yhdenmukaistaa rakentamislupaa varten tarvittavan ilmastoselvityksen eli rakennuksen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen laskentaa.

Rakentamislaki ohjaa rakentamaan vähähiilisesti. Käytännössä tämä tapahtuu uuden lain nojalla annettavilla asetuksilla rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta sekä hiilijalanjäljen raja-arvoista. Asetukset tulevat voimaan 1.1.2026.

Ilmastoselvitys täytyy laatia osalle uudisrakennuksia. Niitä koskee myös asetus hiilijalanjäljen raja-arvosta.

Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä tarjoaa selkeän ja yhdenmukaisen laskentatavan, joka tukee lain ja sen asetusten noudattamista. Se toimii käytännön työkaluna rakennushankkeille, viranomaisille ja muille alan toimijoille.

Menetelmä on käytössä vuosina 2026–2027, ja sitä tullaan päivittämään, kun EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) delegoitu säädös ilmastovaikutusten laskennasta on annettu ja otettu käyttöön Suomessa.

Lue lisää ympäristöministeriön sivuilta

Sinua voisivat kiinnostaa myös

ARVO-hanke: Alueellinen viherkerroin 2025

Julkaisu esittelee ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeessa (myöhemmin ARVO-hanke) tehdyn version alueellisesta viherkertoimesta (alueellinen viherkerroin 2025). Julkaisussa ohjeistetaan alueellisen viherkertoimen käyttöönotossa sekä laskentamenetelmässä.

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi arvioi hankkeessa kehitetyn työkalun vaikuttavuutta.

Ohjeistusta alueellisen viherkertoimen 2025 laskentaan paikkatieto-ohjelmilla

Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa

Tämä kooste "Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa" toimii hankkeen loppujulkaisun liitteenä ja kuvaa, miten hyvinvointiarvoja on tutkittu ja määritelty hankkeen aikana, mitä osa-alueita niihin sisältyy ja millä tavoin näitä arvoja voidaan arvioida ja hyödyntää suunnittelun tukena. Kaikille luontotyypeille on määritelty niiden tuottamat hyvinvointihyödyt, jotka on jaettu kolmeen eri hyvinvoinnin osa-alueeseen.

Rakennetun ympäristön luontotyypit ja niiden ekologisen tilan arviointi

Alueellinen viherkerroin -menetelmä sekä Rakennetun ympäristön luontotyypit ovat konkreettisia työkaluja, jotka auttavat hahmottamaan kaupunkiluonnon arvoa suunnittelupöydällä ja päätöksenteossa.

Arvoa viherrakenteelle. Suositukset kasvavien kuntien päätöksentekoon

ARVO-hankkeen tavoite on säilyttää ja vahvistaa viherrakennetta tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sopeutumiseksi.
Hankkeessa laaditaan kaupungeille viherrakenteen vahvistamisen kansalliset suositukset.

Renovation Plan – 10 Solutions for Sustainability in the Real Estate and Construction Sector

Luontopohjaiset ratkaisut käyttöön kaupungeissa

Luontopohjaiset ratkaisut käyttöön kaupungeissa -selvityksen mukaan kaupunkien viherrakennetta ei huomioida ja arvosteta tarpeeksi maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa, vaan lähiluonto jää esimerkiksi liikenteen ja kunnallistekniikan varjoon. Työn tilasi ja rahoitti tulevaisuustalo Sitra.