Energiatehokkuus ja uusiutuva energia kiinteistö- ja rakennusalalla

Kompakti, yksinkertainen massoittelu sekä rakennuksen sijoittelu auringon ja tuulensuuntien mukaan vähentävät energiantarvetta.

Hyvin eristetyt, ilmatiiviit ulkoseinät, yläpohjat ja alapohjat minimoivat lämpöhäviöt sekä pienentävät lämmityksen ja viilennyksen tarvetta.

Ikkunoiden ja ovien oikea sijoittelu, koko ja eristävyys tukevat lämmönhallintaa ja käyttömukavuutta.

Ilmanvaihdon ja jäteveden lämmöntalteenottojärjestelmät vähentävät energiantarvetta etenkin talvikaudella. Myös kiinteistön sisäiset hukkaenergian kierrätysratkaisut voivat olla erittäin tehokkaita energiatehokkuuden parantamisessa.

Nykyaikaiset energiajärjestelmät mahdollistavat vähäpäästöisen tai uusiutuvan energian käytön tai tuotannon. Valinnassa on tärkeää huomioida alueelliset mahdollisuudet, kuten kaukolämpöverkko tai hajautetut ratkaisut.

Vettä säästävät kalusteet ja energiatehokkaat laitteet tukevat kokonaiskulutuksen hallintaa, erityisesti asuinrakennuksissa.

Taloautomaatio mahdollistaa energiankäytön sovittamisen todelliseen tarpeeseen ja käyttöasteeseen. Erilaiset akkuratkaisut, kulutusjousto ja ylijäämäenergian myynti verkkoon voivat myös olla tehokkaita toimia yhdistettynä uusiutuvan energian tuotantoon.

Julkisivuremontin yhteydessä voi esimerkiksi laittaa lisälämmöneristystä, vaihtaa ikkunat tai asentaa lisälasia.

Putkiremontin yhteydessä voi esimerkiksi uudistaa ilmanvaihdon, ottaa käyttöön huoneistokohtaiset vesimittarit tai eristää lämpöjohdot.

Kattoremontin yhteydessä voi esimerkiksi ottaa käyttöön uusiutuvan energian tuotantoratkaisut tai laittaa lisäeritystä yläpohjaan.

Ikkunoiden uusiminen voi vähentää lämmitysenergiankulutusta jopa 15 %.

Ilmanvaihdon modernisointi ja lämmöntalteenoton lisääminen voivat säästää energiaa jopa 30 %.

Talotekniikan säätäminen ja optimointi voivat säästää energiaa 25–40 %, kun järjestelmät toimivat tehokkaammin ja tarpeen mukaan.

Valaistuksen vaihto LED-teknologiaan voi vähentää valaistussähkön kulutusta jopa 50–80 %.

Lämmitysjärjestelmän säätö ja huolto voivat vähentää lämmityskuluja jopa 10–15 %.

Ilmanvaihdon ajastus ja tehonsäätö voivat vähentää ilmanvaihdon sähkönkulutusta 15–30 %.

Energiansäästöhanat ja suihkut voivat vähentää vedenkulutusta jopa 30 %.

Tiivisteiden ja lämpövuotojen tarkastus parantavat energiatehokkuutta ja käyttömukavuutta.

Huonelämpötilojen lasku voi vähentää lämmitysenergiankulutusta 5 % per laskettu aste.

Käyttäjien opastus ja viestintä motivoivat energiatehokkaaseen käyttöön.

Sähkönkulutuksen tarkkailu kulutuspisteittäin auttaa kohdistamaan energiatehokkuustoimet oikein.

Monet sähköyhtiöt tarjoavat vihreäksi tai uusiutuvaksi merkittyjä sähkösopimuksia, joissa käytetty sähkö tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä. Näissä sopimuksissa sähkö voi olla peräisin esimerkiksi tuuli- tai vesivoimaloista, ja usein mukana on myös alkuperätakuu, joka todentaa tuotantotavan.

Alkuperätakuu (Guarantee of Origin) on virallinen järjestelmä, joka todentaa, että sähkö on tuotettu uusiutuvilla tai päästöttömillä tavoilla.

• Tuottaja saa takuun jokaisesta tuotetusta megawattitunnista.
• Sähkönmyyjä liittää takuut sähkösopimuksiin.
• Takuu ei muuta fyysistä sähköä, mutta osoittaa, että kulutus katetaan uusiutuvalla tuotannolla.

Alkuperätakuulla varmennettu sähkösopimus on nopein ja helpoin tapa vähentää kiinteistön ostoenergian päästöjä.

Lämpöenergian ostaminen uusiutuvana on myös mahdollista, etenkin kaukolämpöverkkoon liitetyissä kiinteistöissä. Useat lämpöyhtiöt tarjoavat nykyään erilaisia vähäpäästöisiä tai päästöttömiä kaukolämpötuotteita, joiden lämmönlähteenä on käytetty:

• Biopolttoaineita tai teollisuuden hukkalämpöä
• Lämpöpumppuja tai geotermistä energiaa
• Päästövähennystodistuksia tai alkuperätakuun kaltaisia järjestelmiä

Kiinteistönomistajan kannattaa tarkistaa oma paikallinen lämpöyhtiö ja selvittää, onko tarjolla uusiutuvaa lämpösopimusta tai päästökompensoitua lämpöä.

PPA (Power Purchase Agreement) on pitkäaikainen sähkönostosopimus, jossa kiinteistönomistaja ostaa uusiutuvaa sähköä suoraan tuottajalta.

• Sopimuksen kesto on tyypillisesti 10–20 vuotta.
• Hinta on usein kiinteä, mikä vakauttaa kustannuksia.
• PPA voi mahdollistaa uuden tuulivoima- tai aurinkohankkeen rakentamisen.

PPA-sopimukset ovat erityisen hyödyllisiä isoille toimijoille (esim. kunnat, kauppakeskukset), jotka haluavat sekä hillitä päästöjä että suojautua energian hintavaihteluilta pitkällä aikavälillä.

Aurinkopaneelit ovat helposti toteutettava ja skaalautuva ratkaisu omaan sähköntuotantoon. Ne sopivat useimpiin kiinteistötyyppeihin, ja järjestelmä voidaan mitoittaa kulutuksen tai katon ominaisuuksien mukaan.

• Tuottoennusteet voidaan laatia jo suunnitteluvaiheessa luotettavasti.
• Suurin tuotanto ajoittuu kevääseen ja kesään – tuotantoon vaikuttavat erityisesti kattokulma, ilmansuunta, sijainti ja varjostukset.
• Ylijäämäsähkö voidaan varastoida akkuun tai myydä verkkoon (myyntihinta tyypillisesti alhainen).
• Järjestelmien käyttöikä on noin 25–30 vuotta, ja huoltotarve on vähäinen.

Aurinkopaneelit ovat näkyvä ja konkreettinen investointi vastuullisuuteen. Ne pienentävät kiinteistön sähkölaskua ja päästöjä, ja voivat näin samalla vahvistaa kiinteistön houkuttelevuutta ja arvoa.

Maalämpö hyödyntää maaperän tai kallion tasaista lämpötilaa kiinteistön lämmitykseen – ja joskus myös viilennykseen. Järjestelmä koostuu lämpöpumpusta ja maahan porattavista energiakaivoista.

• Soveltuu erityisesti omakoti- ja rivitaloihin, mutta yhä useammin myös suurempiin kiinteistöihin.
• Syvälämpö (syvät energiakaivot >300 m) mahdollistaa tehokkaan käytön myös suurissa rakennuksissa ja tiiviissä kaupunkiympäristössä.
• Lämpökaivon poraus vaatii tilaa ja rakennusluvan, ja voi rajoittua pohjavesialueilla.

Maalämpö on kustannustehokas ja vakaa lämmitysratkaisu, joka vähentää ostoenergian tarvetta pitkällä aikavälillä ja pienentää rakennuksen hiilijalanjälkeä. Investointi on suurehko, mutta käyttö- ja huoltokustannukset ovat alhaiset.

Lämpöpumput siirtävät energiaa ulkoilmasta, maaperästä tai poistoilmasta kiinteistön lämmitys- tai viilennystarpeisiin. Ne ovat monipuolisia ja tehokkaita ratkaisuja olemassa oleviin ja uusiin rakennuksiin.

• Ilma–vesilämpöpumput sopivat erityisesti rakennuksiin, joissa ei ole kaukolämpöä tai maalämpöä.
• Poistoilmalämpöpumput voivat hyödyntää kiinteistön omaa jäteilmaa erityisesti kerrostaloissa.
• Järjestelmien mitoitus ja ohjaus on ratkaisevaa energiatehokkuuden kannalta.

Lämpöpumput tarjoavat uusiutuvaa energiaa hyödyntävän, vähän päästöjä tuottavan vaihtoehdon lämmitykseen ja viilennykseen. Ne voivat täydentää muita energiaratkaisuja tai toimia pääasiallisena järjestelmänä.

Akkujärjestelmät mahdollistavat uusiutuvalla tuotetun energian varastoinnin ja käytön silloin, kun kulutus on suurinta tai tuotantoa ei ole. Tämä parantaa omavaraisuutta ja voi pienentää sähkön hankinnan kustannuksia.

• Akkuun voidaan varastoida esimerkiksi aurinkopaneelien ylijäämätuotantoa.
• Energian käyttöä voidaan optimoida esimerkiksi sähkön spot-hintojen mukaan.
• Akku voi tarjota varavoimaa sähkökatkojen aikana.

Vaikka akkujärjestelmien investointikustannukset ovat yhä melko korkeita, niiden hyödyt kasvavat energian hinnanvaihteluiden ja dynaamisen sähkönhinnoittelun myötä. Ne tukevat myös huipputehon hallintaa ja energian käytön älykkäämpää ohjausta.