Purkumateriaalien synnyn hillitseminen ja rakennusten elinkaaren pidentäminen on kiertotaloutta parhaimmillaan, mutta aikanaan osa rakennuksista saavuttaa elinkaarensa pään ja purkumateriaaleja syntyy väistämättä. Purkuhankkeissa on yhä valtavasti potentiaalia kehittää rakennusten osien ja rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä, ja ala kehittyy jatkuvasti. Kiertotaloudesta purkuhankkeissa kuultiin Green Building Council Finlandin 26.3.2021 järjestämässä ”Kiertotalous purkamisessa” -teematapaamisessa, jossa oli paikalla keskustelemassa yli 60 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijaa.
Rakennusjätettä syntyy vuosittain valtavasti ja valtaosa siitä syntyy purkamisessa ja rakennusten korjauksissa. Purkumateriaalien hyödyntämisen huomioiminen purkuhankkeissa on kiertotalouden kehittämisen näkökulmasta erittäin tärkeää ja niiden uudelleenkäytön ja kierrätyksen osalta rakennusalalla ollaan vasta alkutaipaleella siirtymässä kohti kiertotaloutta. Uudelleenkäyttöä ja kierrätystä on mahdollista tehostaa nykyisilläkin ratkaisuilla merkittävästi.
Purkukartoitus kertoo, kuinka rakennuksen osat ja materiaalit saadaan kiertoon
Teematapaamisen ensimmäisessä puheenvuorossa Katja Lehtonen Ytekki Oy:stä kertoi, missä purkukartoituksen hyödyntämisessä mennään Suomessa. Purkukartoituksen hyödyntämisestä onkin saatu jo paljon hyviä kokemuksia purkuhankkeiden kiertotalouskysymysten ratkomisessa. Purkukartoituksesta on kuitenkin hyötyä vain, mikäli sen tuloksia hyödynnetään mm. purku-urakan suunnittelussa ja kilpailutuksessa. Purkukartoituksen hyödyntäminen on myös sitä helpompaa, mitä aikaisemmassa vaiheessa se teetetään.
Ongelmaksi kiertotalouden edistämisessä purkuhankkeissa saattaa muodostua, että purkuhanke kilpailutetaan puhtaasti pienimmän kustannuksen löytämiseksi. Tällöin purkutoimijat eivät saa välttämättä tarpeeksi tilaa keskittyä kiertotalouden edistämiseen täysimääräisesti. Pelkkä viittaus jätelainsäädäntöön ei riitä kierrätyksen ja uudelleenkäytön maksimoimiseksi, vaan purkuhankkeelle tulee asettaa materiaalikohtaisia kierrätys- ja uudelleenkäyttötavoitteita.
Esimerkkejä materiaalien uudelleen käytöstä ja kierrätyksen edistämisestä
Tapahtumassa kuultiin esitykset Helsingin kaupungilta sekä YLVAlta ajankohtaisista purkuhankkeista. Esitykset antoivat runsaasti konkreettisia esimerkkejä ja vinkkejä siitä, kuinka kiertotaloutta purkuhankkeissa voidaan edistää.
Annukka Eriksson Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta esitteli puheenvuorossaan muutamaa kaupungin purkupilottia. Pohjustuksena hän kertoi Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekartasta, johon on listattu myös purku-urakoihin liittyviä toimenpiteitä, sekä kaupungin sisäisistä ohjeista purku-urakoiden laadukkaaseen toteuttamiseen. Kaupunki onkin pilotoinut uusia käytäntöjä kahdessa pilottikohteessa. Pilotoinnissa on kokeiltu muun muassa kaupungin omia resursseja purkukohteiden rakennusosien ja irtaimiston uudelleenkäytön selvittämiseen sekä erilaisten purkumateriaaliselvitysten hyödyntämistä. Lisäksi on selvitetty mahdollisuuksia asettaa erilaisia kiertotalousvaatimuksia purku-urakoille ja kehitetty kaupungin sisäisiä toimintamalleja ja ohjeistuksia. Konkreettisena esimerkkinä tapahtumassa kuultiin, kuinka pilottikohteista oli kartoitettu uudelleenkäytettävät osat ja irtaimisto, ja kuinka ne oli irrotettu ehjinä ja löytäneet uuden käyttökohteen esimerkiksi Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen välityksellä. Onnistumisten lisäksi Annukka Eriksson esitteli tunnistettuja haasteita, joiden ratkaiseminen auttaisi skaalaamaan hyvät käytännöt laajemmin ja nopeammin alalle.
Lyyra-korttelin kiertotaloustavoitteet
Lyyra-korttelin kiertotaloustavoitteista ja toimenpiteistä kuultiin kattava esittely YLVAn Chief Sustainability Officer Antti Ruuskalta. Helsingin Hakaniemeen rakentuvan korttelin tilalta purettiin elinkaarensa pään saavuttaneet rakennukset. Vanhojen rakennusten purkamiseen johti muun muassa sisäilmaongelmat sekä haasteet muokata rakennukset palvelemaan nykypäivän tarpeita tehokkaasti. Uusia rakennuksia suunniteltaessa on otettu tavoitteeksi, että uusi kortteli palvelee käyttäjiään joustavasti (muunneltavasti) ja tehokkaasti (monikäyttöisesti) mahdollisimman pitkään. Purkaminen on siten ollut vain osa kokonaisvaltaista kiertotalouden periaatteiden mukaan toteutettavaa hanketta, joskin tärkeä sellainen.
YLVA on allekirjoittanut Ympäristöministeriön ja RAKLIn vapaaehtoisen kestävän purkamisen Green Dealin, jonka allekirjoittaneet osapuolet sitoutuvat edistämään kiertotaloutta purkuhankkeissa. Antti Ruuska toivottikin kaikki kaupungit ja yritykset mukaan allekirjoittaneiden joukkoon viemään alaa eteenpäin yhteistyössä.
Puheenvuorossa kuultiin hyvistä kokemuksista ottaa purku-urakoitsijat mukaan kiertotaloustavoitteiden saavuttamiseen hankkeen kilpailutuksessa. Purkuhankkeen tarjouksissa urakoitsijoiden tuli kattavasti ilmoittaa muun muassa, mitä purkumateriaaleja purussa syntyy, mihin ne viedään ja kuinka ne kierrätetään. Menettely johti lopulta toivottuun lopputulokseen ja purkumateriaalit saatiin tehokkaasti lajiteltua ilman, että purkuhankkeen kustannukset kasvoivat.
Nykypäivän standardien mukaan purkumateriaalien hyödyntämisaste oli hyvin korkea Lyyrassa. Antti Ruuska muistutti kuulijoita kuitenkin Katja Lehtosen tapaan, että korkeaan hyödyntämisasteeseen päästään jo hyödyntämällä kaikki purussa syntyvä betonimateriaali sen korkean massan vuoksi. On kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota myös muihin materiaaleihin ja Antti Ruuska kehotti pohtimaan materiaalikohtaisia hyödyntämistavoitteita ohjaamaan purkuhankkeen kiertotaloutta. Kokonaisten rakennusosien uudelleenkäytön suhteen haasteena on, että niiden irrottaminen on vaivalloista, eikä kysynnästä ja käyttökohteista niille ole vielä varmuutta.
Purkuyritys toivoo kiertotaloustavoitteita kilpailutuksiin
Virpi Liukkonen Purkupihalta toi tapaamisessa purkuyrityksen näkökulman esiin ja oli kiertotalouden kehittämisestä purkuhankkeissa hyvin samoilla linjoilla Katja Lehtosen kanssa. Tilaaja asettaa tarjouspyynnössä tavoitteet kiertotalouden toteuttamiselle ja urakoitsijat etsivät tarjouksissaan parhaat tavat toteuttaa kiertotalous käytännössä. Hienoa olikin kuulla, että kiertotaloustavoitteet näkyvät aiempaa enemmän purku-urakoiden tarjouspyynnöissä.
Esityksessä kuultiin myös, kuinka Purkupiha vie kiertotaloutta eteenpäin markkinaehtoisestikin. Jokainen purkukohde kartoitetaan esimerkiksi uudelleenkäytettävien koneiden osalta, eikä purkumateriaaleja suinkaan viedä yhdessä kasassa kaatopaikalle, vaan osittain ne lajitellaan ja toimitetaan hyötykäyttöön ilman erillisiä kiertotalousvaatimuksiakin. Tilaajan ja urakoitsijan yhteispeliä kuitenkin tarvitaan, jotta kiertotaloutta saadaan alalla kehitettyä ja vietyä eteenpäin. Tilaaja määrittelee, kuinka paljon kiertotaloutta halutaan toteuttaa purkuhankkeissa. Virpi Liukkonen kertoi puheenvuorossaan konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka tilaaja voi kilpailutuksissa huomioida kiertotalouden.
Hyvin lajitellut purkumateriaalit ovat raaka-ainetta uusille tuotteille
Tilaisuuden lopuksi kuultiin kannustavat puheenvuorot materiaalinhyödyntäjiltä purkumateriaalien laadukkaaseen lajitteluun. Martti Hintikka Tarpaper Recycling Finlandista kertoi, kuinka rakennusten bitumikattohuovat kierrätetään asfaltin raaka-aineeksi. Bitumikattohuovista valmistetaan Lahdessa bitumirouhetta, jolla voidaan korvata neitseellisiä raaka-aineita asfaltin tuotannossa. Valmista asfalttia voidaan myös yhä kierrättää uudeksi asfaltiksi aikanaan, kun bitumirouheen avulla valmistettu asfalttirakenne tulee tiensä päähän.
Tero Peltomäki Revisol Oy:stä piti puolustuspuheenvuoron ikkunoiden irrottamiseksi ehjänä rakennusten puruissa. Kun ikkunat irrotetaan ehjänä, niissä olevat materiaalit saadaan kierrätettyä tai hyötykäytettyä tehokkaasti. Mikäli ikkunat murskautuvat sekalaisen rakennusjätteen sekaan, ei materiaaleja ole mahdollista enää kierrättää. Revisol erottelee ikkunoiden materiaalit (mm. lasi, metalli, puu) toisistaan ja toimittaa ne jatkohyödynnettäväksi. Ikkunat kannattaa toimittaa laitokselle pitkienkin matkojen takaa.
Kootut vinkit kiertotalouden edistämiseen purkuhankkeissa
- Purkukohde on syytä kartoittaa kattavasti varhaisessa vaiheessa, jotta irtaimisto ja rakennusosia saadaan ohjattua uudelleenkäyttöön ja purkumateriaalit kierrätykseen ja hyötykäyttöön. Lisäksi on tärkeää saada haitallisia aineita sisältävät materiaalit pois kierrosta.
- Rakennusosien ja irtaimiston uudelleenkäyttö on oma työvaiheensa (irroitus, varastointi, myynti), jonka järjestämiseen tulee varata aikaa ja resursseja.
- Purkumateriaalien osalta on tärkeää seurata eri materiaalien hyötykäyttöastetta. Kierrättämällä kaikki betoni saavutetaan usein korkea hyötykäyttöaste purkuhankkeelle, mutta myös massamääriltään pienempien materiaalien, kuten kipsilevyjen, ikkunoiden ja bitumikattohuopien, lajittelu on tärkeää!
- Aseta konkreettisia tavoitteita kiertotaloudelle purkuhankkeen kilpailutuksessa viedäksesi alaa eteenpäin. Tarjouspyynnöissä voi myös pyytää purku-urakoitsijoita esittämään omia ideoita kiertotalouden kehittämiseksi hankkeessa!
- Pilotoi uusia tapoja saattaa rakennuksen irtaimistoa tai rakennusten osia uudelleenkäyttöön yhteistyössä alan toimijoiden (kuten kierrätyskeskukset ja digitaaliset markkinapaikat) kanssa.
- Seuraa kiertotalouden toteutumista purkuhankkeen aikana ja viesti onnistumisista.
- Allekirjoita kestävän purkamisen Green Deal!
Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä kokoaa KIRA-alan kiertotalousammattilaiset yhteen kiertotaloustapahtumissa.
Liity KIRA-alan kiertotalouden alueelliseen tai yksittäisen teeman ympärille rakennettavaan verkostoon.
