14.6.2021

Raja-arvojen odottaminen on tarpeetonta

Hiilineutraali rakennettu ympäristö tehdään puristamalla jokaisen hankkeen päästöt mahdollisimman alas. Moni rakennuttaja on turhaan pysähtynyt odottamaan kansallisia ohjausmenetelmiä ja raja-arvoja, vaikka hiilijalanjäljen ohjaaminen on mahdollista jokaisessa hankkeessa jo nyt, kirjoittavat Liisa Jäätvuori, A-Insinöörit ja Lauri Tähtinen, Green Building Council Finland Rakennuslehden Näkökulmassa 14.6.2021. Rakentamisen hiilijalanjäljen ennakoitu säädösohjaus ja vähähiilisten kiinteistöjen kysyntä muuttavat rakennuttamista. RAKLIn ja […]

Hiilineutraali rakennettu ympäristö tehdään puristamalla jokaisen hankkeen päästöt mahdollisimman alas. Moni rakennuttaja on turhaan pysähtynyt odottamaan kansallisia ohjausmenetelmiä ja raja-arvoja, vaikka hiilijalanjäljen ohjaaminen on mahdollista jokaisessa hankkeessa jo nyt, kirjoittavat Liisa Jäätvuori, A-Insinöörit ja Lauri Tähtinen, Green Building Council Finland Rakennuslehden Näkökulmassa 14.6.2021.

Rakentamisen hiilijalanjäljen ennakoitu säädösohjaus ja vähähiilisten kiinteistöjen kysyntä muuttavat rakennuttamista. RAKLIn ja A-Insinöörien vähähiilisen rakennuttamisen klinikka kokosi yhteen 25 rakennuttajaorganisaatiota, jotka kehittävät samanaikaisesti operatiivisia käytäntöjään rakennushankkeiden vähähiilisyyden ohjaamiseksi. Klinikka osoitti huutavan tarpeen rakentamisen hiilijalanjäljen tavoitetasolle ja onnistumiskriteereille.

Useat rakennuttajaorganisaatiot ovat asettaneet itselleen hiilineutraaliustavoitteita ja havainneet jyrkän päästösäästötavoitteen aiheuttavan välittömän ohjauspaineen myös rakennushankkeisiin. Silti hiilijalanjäljen ohjaamista lykätään kansallisesti tai organisaatiokohtaisesti asetettujen raja-arvojen puuttumiseen vedoten.

Vastuullisia edelläkävijärakennuttajia raja-arvojen puutteen ei tulisi hidastaa

Hiilijalanjäljen ohjaaminen ja hankekohtainen minimointi on mahdollista jokaisessa hankkeessa jo nyt. Ajatusmallia voi testata kustannusanalogialla; Rakennushankkeille ei ole asetettu kansallisesti yhtenäistä kustannustavoitetta tai raja-arvoa, mutta kustannusten ohjaaminen onnistuu hankekohtaista kustannusoptimia hakemalla. Senaatti-kiinteistöt on ilahduttava esimerkki toimijasta, joka on määrittänyt hiilijalanjäljen ohjaamisen osaksi jokaista rakennushankettaan. Alustavasti ohjaaviksi tavoitteiksi Senaatti-kiinteistöillä on asetettu 25 % säästö uudisrakennushankkeiden ja 15 % säästö perusparannushankkeiden hiilijalanjäljestä. Säästö lasketaan elinkaariasiantuntijan määrittämästä hankekohtaisesta hiilijalanjäljen vertailuarvosta.

Hankekohtainen hiilijalanjäljen vertailuarvo tekee säästöt näkyviksi

Jokaisen rakennushankkeen hiilijalanjälkeen vaikuttavat hankekohtaiset tekijät kuten rakennuspaikka, toiminnallisuus ja käytettävissä olevat uusiutuvan energian tuotantovaihtoehdot. Siksi jokaisen hankkeen hiilijalanjälkitavoite kannattaa asettaa hankkeen erityispiirteet tuntien. Tavoitteiden kunnianhimoisuus ja niissä onnistuminen voidaan määrittää suhteessa hankekohtaiseen potentiaaliin, kun tunnetaan hankekohtainen hiilijalanjäljen vertailuarvo.

Hankekohtaisen hiilijalanjälkisäästön määrittäminen:

  1. Lasketaan hankekohtainen hiilijalanjäljen vertailuarvo eli vastaavan rakennushankkeen toteuttaminen tavanomaisella, määräysten mukaisella rakentamistavalla
  2. Uudisrakentamisessa arvio tehdään vastaavan rakennusmassan perusteella
  3. Korjausrakentamisessa arvio tehdään nykyisen energiakulutuksen, korjausasteen ja -laajuuden perusteella
  4. Arvioidaan hankkeessa toteutettavissa olevat hiilijalanjälkisäästötoimenpiteet
  5. Määritetään säästötoimenpiteillä saatava hiilijalanjäljen säästöprosentti

Mihin vielä tarvitaan ohjaavaa raja-arvoa?

Kansallisten raja-arvojen rooli tulee olemaan pelikentän tasoittaminen ja vähemmän kunnianhimoisten hankkeiden saattaminen hyväksyttävälle tasolle ilmastovaikutusten näkökulmasta. Lisäksi tulevan sääntelyn ennakointi on jo kasvattanut asian painoarvoa organisaatioiden kehitystyössä ja paljastanut osaamisvajetta.

FIGBC:n julkaisema katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan osoittaa, että sääntelyn vaikutuksesta energiatehokkuus on alalla parantunut merkittävästi ja seuraavaksi sama vaikutus tulisi saavuttaa erityisesti rakennustuotteiden hiilijalanjälkeen. Se on tärkeää, sillä tuotesidonnaiset päästöt ajoittuvat hiilipiikiksi elinkaaren alkuun.

Vähähiilisyyden säännösohjauksen myötä, jokaisessa rakennushankkeessa joudutaan arvioimaan ilmastovaikutukset ja pohtimaan miten niitä saadaan pienennettyä. Hiilijalanjäljen optimoinnin muuttuessa edelläkävijöiden piloteista jokapäiväiseksi tekemiseksi, lisääntyy kysyntä ja siten toivottavasti myös tarjonta, vähähiilisille ratkaisuille ja osaajille.

Raja-arvoja tai ei, vastuullinen rakennuttaja optimoi oman hankkeensa hiilijalanjäljen tänään ja myös kymmenen vuoden päästä niin alas kuin suinkin mahdollista. Raja-arvot asettavat päästöjen enimmäistason, jolla saa rakentaa. Sen ei tule olla maali vaan lähtöviiva!

Hiilijalanjäljen ohjaamisessa tärkeintä on aloittaminen.

Liisa Jäätvuori, kestävän kehityksen ja uusien palvelujen johtaja, A-Insinöörit

Lauri Tähtinen, kehityspäällikkö, Green Building Council Finland

Muita julkaisuja ja oppaita

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohje

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohjeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta tilamuutosten hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista, tunnistaa miten vaikutuksia voitaisiin rajoittaa, lisätä vertailumahdollisuuksia hankkeiden välillä sekä auttaa viestimään valintojen vaikutuksista myös alan ulkopuolisille.  Ohje sisältää määritelmiä hiilijalanjäljen laskennan rajaamiselle, lähtötietojen käyttämiselle ja tulosten raportoinnille. Ohje on suunniteltu toimitilahankkeille, mutta sitä voi rajoitetusti soveltaa myös muunlaisille tilamuutoshankkeille. 

Vähähiilisyyden sanakirja

Tämä vähähiilisyyden sanasto on koottu FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen ja Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikuntien yhteistyönä keväällä 2020. Sanasto sisältää kaikki yleisimmät vähähiiliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvät termit.

Kiertotalouden nykytila – mikä muuttuu seuraavaksi?

Sekä kansallisten että kansainvälisten projektien myötä olemme Green Building Council Finlandilla saaneet sukeltaa syvälle rakentamisen kiertotalouteen. Kertyneen kokemuksen myötä syntyy näkemys: mihin tähän mennessä on päästy ja millaisiin kehitysaihioihin pitäisi seuraavaksi keskittyä?

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma

Julkaisussa esitetään toimenpiteitä kahdeksalle eri toimijaryhmälle kiinteistö- ja rakennusalalla. Toimenpidetauluihin on koottu keskeiset toimenpiteet, joihin kyseisellä toimijaryhmällä on mahdollisuus vaikuttaa. Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma sisältää konkreettiset välitavoitteet ja askelmerkit kaikille alan toimijoille oman toimintansa kehittämiseksi.

Vapaaehtoiset kompensaatiot kiinteistö- ja rakennusalalla

Opas tarjoaa konkreettisia työkaluja ja vinkkejä laadukkaiden ja vastuullisesti tuotettujen vapaaehtoisten päästökompensaatioiden hankintaan.

Kiertotalouden edistäminen kuntien hankinnoissa

Rakennetun ympäristön toimialan kiertotalouden markkinakatsaus sisältää myös alueittaisia suosituksia pääkaupunkiseudulle, Tampereen, Turun ja Oulun seuduille, siitä kuinka kuntien hankinnoissa voi edistää kiertotaloutta.

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun