14.6.2021

Raja-arvojen odottaminen on tarpeetonta

Hiilineutraali rakennettu ympäristö tehdään puristamalla jokaisen hankkeen päästöt mahdollisimman alas. Moni rakennuttaja on turhaan pysähtynyt odottamaan kansallisia ohjausmenetelmiä ja raja-arvoja, vaikka hiilijalanjäljen ohjaaminen on mahdollista jokaisessa hankkeessa jo nyt, kirjoittavat Liisa Jäätvuori, A-Insinöörit ja Lauri Tähtinen, Green Building Council Finland Rakennuslehden Näkökulmassa 14.6.2021. Rakentamisen hiilijalanjäljen ennakoitu säädösohjaus ja vähähiilisten kiinteistöjen kysyntä muuttavat rakennuttamista. RAKLIn ja […]

Hiilineutraali rakennettu ympäristö tehdään puristamalla jokaisen hankkeen päästöt mahdollisimman alas. Moni rakennuttaja on turhaan pysähtynyt odottamaan kansallisia ohjausmenetelmiä ja raja-arvoja, vaikka hiilijalanjäljen ohjaaminen on mahdollista jokaisessa hankkeessa jo nyt, kirjoittavat Liisa Jäätvuori, A-Insinöörit ja Lauri Tähtinen, Green Building Council Finland Rakennuslehden Näkökulmassa 14.6.2021.

Rakentamisen hiilijalanjäljen ennakoitu säädösohjaus ja vähähiilisten kiinteistöjen kysyntä muuttavat rakennuttamista. RAKLIn ja A-Insinöörien vähähiilisen rakennuttamisen klinikka kokosi yhteen 25 rakennuttajaorganisaatiota, jotka kehittävät samanaikaisesti operatiivisia käytäntöjään rakennushankkeiden vähähiilisyyden ohjaamiseksi. Klinikka osoitti huutavan tarpeen rakentamisen hiilijalanjäljen tavoitetasolle ja onnistumiskriteereille.

Useat rakennuttajaorganisaatiot ovat asettaneet itselleen hiilineutraaliustavoitteita ja havainneet jyrkän päästösäästötavoitteen aiheuttavan välittömän ohjauspaineen myös rakennushankkeisiin. Silti hiilijalanjäljen ohjaamista lykätään kansallisesti tai organisaatiokohtaisesti asetettujen raja-arvojen puuttumiseen vedoten.

Vastuullisia edelläkävijärakennuttajia raja-arvojen puutteen ei tulisi hidastaa

Hiilijalanjäljen ohjaaminen ja hankekohtainen minimointi on mahdollista jokaisessa hankkeessa jo nyt. Ajatusmallia voi testata kustannusanalogialla; Rakennushankkeille ei ole asetettu kansallisesti yhtenäistä kustannustavoitetta tai raja-arvoa, mutta kustannusten ohjaaminen onnistuu hankekohtaista kustannusoptimia hakemalla. Senaatti-kiinteistöt on ilahduttava esimerkki toimijasta, joka on määrittänyt hiilijalanjäljen ohjaamisen osaksi jokaista rakennushankettaan. Alustavasti ohjaaviksi tavoitteiksi Senaatti-kiinteistöillä on asetettu 25 % säästö uudisrakennushankkeiden ja 15 % säästö perusparannushankkeiden hiilijalanjäljestä. Säästö lasketaan elinkaariasiantuntijan määrittämästä hankekohtaisesta hiilijalanjäljen vertailuarvosta.

Hankekohtainen hiilijalanjäljen vertailuarvo tekee säästöt näkyviksi

Jokaisen rakennushankkeen hiilijalanjälkeen vaikuttavat hankekohtaiset tekijät kuten rakennuspaikka, toiminnallisuus ja käytettävissä olevat uusiutuvan energian tuotantovaihtoehdot. Siksi jokaisen hankkeen hiilijalanjälkitavoite kannattaa asettaa hankkeen erityispiirteet tuntien. Tavoitteiden kunnianhimoisuus ja niissä onnistuminen voidaan määrittää suhteessa hankekohtaiseen potentiaaliin, kun tunnetaan hankekohtainen hiilijalanjäljen vertailuarvo.

Hankekohtaisen hiilijalanjälkisäästön määrittäminen:

  1. Lasketaan hankekohtainen hiilijalanjäljen vertailuarvo eli vastaavan rakennushankkeen toteuttaminen tavanomaisella, määräysten mukaisella rakentamistavalla
  2. Uudisrakentamisessa arvio tehdään vastaavan rakennusmassan perusteella
  3. Korjausrakentamisessa arvio tehdään nykyisen energiakulutuksen, korjausasteen ja -laajuuden perusteella
  4. Arvioidaan hankkeessa toteutettavissa olevat hiilijalanjälkisäästötoimenpiteet
  5. Määritetään säästötoimenpiteillä saatava hiilijalanjäljen säästöprosentti

Mihin vielä tarvitaan ohjaavaa raja-arvoa?

Kansallisten raja-arvojen rooli tulee olemaan pelikentän tasoittaminen ja vähemmän kunnianhimoisten hankkeiden saattaminen hyväksyttävälle tasolle ilmastovaikutusten näkökulmasta. Lisäksi tulevan sääntelyn ennakointi on jo kasvattanut asian painoarvoa organisaatioiden kehitystyössä ja paljastanut osaamisvajetta.

FIGBC:n julkaisema katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan osoittaa, että sääntelyn vaikutuksesta energiatehokkuus on alalla parantunut merkittävästi ja seuraavaksi sama vaikutus tulisi saavuttaa erityisesti rakennustuotteiden hiilijalanjälkeen. Se on tärkeää, sillä tuotesidonnaiset päästöt ajoittuvat hiilipiikiksi elinkaaren alkuun.

Vähähiilisyyden säännösohjauksen myötä, jokaisessa rakennushankkeessa joudutaan arvioimaan ilmastovaikutukset ja pohtimaan miten niitä saadaan pienennettyä. Hiilijalanjäljen optimoinnin muuttuessa edelläkävijöiden piloteista jokapäiväiseksi tekemiseksi, lisääntyy kysyntä ja siten toivottavasti myös tarjonta, vähähiilisille ratkaisuille ja osaajille.

Raja-arvoja tai ei, vastuullinen rakennuttaja optimoi oman hankkeensa hiilijalanjäljen tänään ja myös kymmenen vuoden päästä niin alas kuin suinkin mahdollista. Raja-arvot asettavat päästöjen enimmäistason, jolla saa rakentaa. Sen ei tule olla maali vaan lähtöviiva!

Hiilijalanjäljen ohjaamisessa tärkeintä on aloittaminen.

Liisa Jäätvuori, kestävän kehityksen ja uusien palvelujen johtaja, A-Insinöörit

Lauri Tähtinen, kehityspäällikkö, Green Building Council Finland

Muita julkaisuja ja oppaita

Rakennetun ympäristön ilmastovaikutusten kokonaiskuva – Korjausrakentamisen, purkamisen ja tilanmuutoshankkeiden päästöjen arviointi

Granlundin laatima selvitys: Rakennetun ympäristön ilmastovaikutusten kokonaiskuva - Korjausrakentamisen, purkamisen ja tilanmuutoshankkeiden päästöjen arviointi.

Kaupunkien viherrakenteen suunnittelun nykytila 2024

Kaupunkien viherrakenteen suunnittelun nykytilakatsauksessa on tunnistettu viherrakenteen vahvistamisen pullonkauloja maankäytön suunnittelussa sekä hahmotettu alueellisen viherkertoimen merkitystä näille. Katsaus on laadittu osana ARVO – viherrakenteen vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa –hanketta.

Indicator for Circular construction – The role of public procurement

How to include circular construction criteria in public procurement? This study has been conducted using a combination of desk research and interviews.

Policy Pathways for Fostering Circular Transition in Construction in the Nordic Region

Executive Report seeks to synthesise the essential findings from Nordic Networks for Circular Construction (NNCC) -project.

Accelerate Circular Construction – Recommendations for Public Authorities

As a part of a transition to more sustainable, circularity is gaining more and more attention from the Nordic construction sectors.

Metrics for circularity

To establish a common Nordic framework for monitoring circularity in construction, this report suggests new voluntary indicators.

Coverpage for publication, houses and trees.

An Invitation to Be Exceptional

A Nordic interpretation of Baukultur is an opportunity to define what high-quality building culture means in our unique context. This report introduces a new narrative for the Nordic construction culture and how the Nordic built environment could be truly sustainable and work for the best of the planet and people.

Kiertotalouden green deal: Resurssiviisas rakennettu ympäristö

Kiertotalouden green deal koostuu viidestä muutosalueesta, joihin kuhunkin sisältyy 2-5 toimenpidealuetta. Tutustu Resurssiviisas rakennettu ympäristö toimenpidealueiden tavoitteisiin!

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Kuntotarkastus paljastaa: Kestämättömyys ei kannata.

Lue ja lataa Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden kuntotarkastus

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun