24.11.2021

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivä 17.11.2021

Ympäristöministeriön Pankkisalissa alan parhaat asiantuntijat kokoontuivat jälleen keskustelemaan rakentamisen kiertotalouden nykytilasta Suomessa. Tapahtuma oli sarjassaan neljäs Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivä. Järjestävinä osapuolina toimivat ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö sekä Green Building Council Finland, RAKLI, Rakennusteollisuus RT, RIL, Infra ry, Sitra ja Motiva. Tilaisuuden puheenvuoroissa ja esityksissä luotiin katsaus kiertotalouden tämänhetkiseen tilaan ja tulevaisuuden näkymiin. Aihetta lähestyttiin […]

Ympäristöministeriön Pankkisalissa alan parhaat asiantuntijat kokoontuivat jälleen keskustelemaan rakentamisen kiertotalouden nykytilasta Suomessa. Tapahtuma oli sarjassaan neljäs Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivä. Järjestävinä osapuolina toimivat ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö sekä Green Building Council Finland, RAKLI, Rakennusteollisuus RT, RIL, Infra ry, Sitra ja Motiva.

Tilaisuuden puheenvuoroissa ja esityksissä luotiin katsaus kiertotalouden tämänhetkiseen tilaan ja tulevaisuuden näkymiin. Aihetta lähestyttiin niin lainsäädännön ja sääntelyn, purkamisen ja muunneltavuuden kuin uudelleenkäytönkin osalta. Lisäksi esittelyjen välillä käytiin mielenkiintoisia paneelikeskusteluja.

Ministeri: kiertotalous alkaa konkretisoitua rakennusalalla

Tilaisuuden aloitti ympäristöministeri Krista Mikkosen puheenvuoro. Mikkonen korosti rakennusalan merkittävää asemaa kiertotalouden ja ilmaston kannalta. Alalla on suuria hankkeita ja rakennukset ja rakennettu ympäristö vaikuttavat hyvinvointiin ja ilmastoon hyvin eri tavoin elinkaarensa eri vaiheissa. Mikkosen mukaan kiertotalous alkaa konkretisoitua rakennusalalla, mutta vielä on paljon tekemistä. Edessä on systeemitason muutos, jota eteenpäin vietäessä täytyy olla kärsivällinen ja tehdä työtä pitkäjänteisesti ja yhteistyössä.

Kasper Guldager Jensen: laatua määrän sijaan

Systeemimuutosta peräänkuulutettiin monessa muussakin päivän esityksessä ja keskustelussa. Keynote-puhuja Kasper Guldager Jensen nosti saman esille ja korosti, että yleisessä keskustelussa ja tekemisessä kiertotalouden ja uudelleenkäytön pitäisi alkaa keskittyä laatuun pelkän määrän ja volyymin sijaan. Rakennusjätteestä voidaan hyödyntää jo suuri osa, mutta korkeaa jalostustasoa ja tuotteiden arvoa pitäisi pystyä ylläpitämään kierrossa paremmin eikä sosiaalista näkökulmaa saa missään nimessä unohtaa.

Lainsäädännön vaikutukset kiertotalouteen

Nykyhetken tarkastelun osalta katseita käännettiin KRL- ja jätelakiuudistuksiin ja niiden vaikutuksiin kiertotalouteen sekä EU-tason ohjauksen vaikutukseen Suomen toimintakenttään. Kiertotalous on tulossa tiiviimmin osaksi esimerkiksi rakennuslupaprosessia ainakin hiilibudjetin, hiilijalan- ja kädenjäljen raportoinnin sekä edellytettävän rakennuksissa käytettyjen materiaalien kartoituksen kautta. EU:n vihreän kehityksen ohjelma tulee myös vaikuttamaan Suomeen kansallisella tasolla ja tässä kehityksessä Suomen täytyy olla mukana aktiivisesti ja esimerkiksi uuden vihreän rahoituskehyksen osalta kotimaisten toimijoiden olisi jo nyt hyvä alkaa selvittämään oman toimintansa taksonomianmukaisuutta.

Pakollinen purkukartoitus

Systeemitason muutoksen yhtenä edellytyksenä on kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen ja tästä aiheesta keskusteltiin paljon kestävän purkamisen yhteydessä. Kestävän purkamisen Green Deal ja kaksi vuotta sitten lanseerattu purkukartoitusmenetelmä ovat eräitä työkaluja kestävän purkamisen mukaisen tiedonsaannin ja toimenpiteiden kartoituksessa ja tuonnissa alalle. Purkukartoitus on tulossa jokaiselle hankkeelle pakolliseksi, joten suuri kysymys on, miten tämä tieto saadaan koottua, jalostettua ja tuotua toimijoiden käyttöön. Tästä ja digitaalisuuden mahdollistamista ratkaisuista tähän ongelmaan keskusteltiin paneelikeskustelussa, jossa myös esiteltiin meneillään olevia kehitysprojekteja tämän datan tuomiseksi yhteiselle alustalle koko alan käyttöön. Kuultiin myös tutkimuksesta rakennusmateriaalien kelpoisuudesta ja näiden käyttöön liittyvästä terveysturvallisuudesta sekä käytännön kokemuksia HYPPY-hankkeen kohteista Hämeenlinnasta, kestävän purkamisen Green Dealistä Espoosta ja Helsingin kiertotalousklusterista.

Tuloksia rakennuksen elinkaariominaisuuksien esiselvityksestä

Muunneltavuuden ja uudelleenkäytön osalta kuultiin esiselvityksestä rakennuksen elinkaariominaisuuksiin liittyen. Esiselvityksessä aiheen terminologiaa oli pyritty selventämään ja erilaisten skenaarioiden ja rakennustyyppikohtaisten tarkastelujen ja asiantuntijahaastattelujen perusteella selvitettiin muunneltavuuden nykytilaa Suomessa ja luotiin pohjaa jatkokeskustelulle. Aiheesta käytiin myös mielenkiintoinen paneelikeskustelu, jossa pohdittiin muunneltavuuden haasteita rakentamisessa. Muun muassa sääntelyn rooli toisaalta rajoittavana ja toisaalta mahdollistavana tekijänä herätti keskustelua. Muuntojoustavuus tapahtuu usein naapurusto- tai aluetasolla ennemmin kuin rakennuskohtaisesti, johon nykypäivänä ajaudutaan turhan helposti. Keskustelussa tunnistettiin myös ongelma jo olemassa olevan rakennuskannan muuntojoustavuuteen liittyen. Vaikka keskustelua käydään usein uudisrakentamisen ympärillä vain noin 1 % Suomen rakennuskannasta uudistuu vuosittain, joten olemassa olevat rakennukset ja infra muodostavat merkittävän osan päästövähennyspotentiaalista. Kuitenkin ymmärrettiin jokaisen osa-alueen merkitys kokonaisvaltaisten päästövähennysten edellytyksenä.

Esittelyssä Jätkäsaaren kiertotalouskortteli ja Pikku-Finlandia

Iltapäivällä kuultiin myös kaksi mielenkiintoista kohde-esittelyä suunnitteilla olevasta kiertotalouskorttelista Jätkäsaaressa sekä siirrettäväksi suunnitellusta Pikku-Finlandiasta. Päivän päätteeksi kuultiin vielä tiivis kattaus lyhyitä tietoiskuja tällä hetkellä käynnissä olevista kiertotalouden hankkeista tai projekteista. Hankkeiden joukossa oli niin materiaalien ja rakennusosien parempaan hyödyntämiseen kuin kiertotalousosaamisen kehittämiseen tähtääviä projekteja. Päivän päättivät kiinnostavat kiertotalouteen liittyvät yritysesittelyt.

Monia haasteita on yhä – yhteistyö vauhdittaa muutosta

Kokonaisuudessaan tämän vuoden Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivänä kuultiin erittäin laajalti, mitä alalla tällä hetkellä tapahtuu. Systeemitason muutosta odotetaan ja alan kehitys on oikealla suunnalla, vaikkakin töitä on vielä paljon. Kiertotalous kuitenkin konkretisoituu kaiken aikaa ja se on löytänyt tiensä yksittäisistä pilotoinneista ja kahvipöytäkeskusteluista lainsäädäntöön ja alan organisaatioiden toiminta- ja kehitysstrategioihin. Kiertotalous on vielä vailla selkeää määrittelyä, mutta termien kehittyessä myös aiheesta käytävä keskustelu helpottuu ja täsmentyy. Systeemitason muutos vie aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä. Kiertotaloudessa täytyy alkaa keskittymään laatuun määrän sijaan ja yhteistyö on edellytys alaa eteenpäin vievälle toiminnalle. On myös hyvä muistaa, ettei kiertotaloutta tehdä vain kiertotalouden vuoksi vaan päästöjen vähentämiseksi, luonnonvarojen riittämiseksi ja turvallisen elinympäristön säilyttämiseksi.

Muita julkaisuja ja oppaita

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma

#BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma sisältää konkreettiset välitavoitteet ja askelmerkit kaikille alan toimijoille oman toimintansa kehittämiseksi.

Vapaaehtoiset kompensaatiot kiinteistö- ja rakennusalalla

Opas tarjoaa konkreettisia työkaluja ja vinkkejä laadukkaiden ja vastuullisesti tuotettujen vapaaehtoisten päästökompensaatioiden hankintaan.

Kiertotalouden edistäminen kuntien hankinnoissa

Rakennetun ympäristön toimialan kiertotalouden markkinakatsaus sisältää myös alueittaisia suosituksia pääkaupunkiseudulle, Tampereen, Turun ja Oulun seuduille, siitä kuinka kuntien hankinnoissa voi edistää kiertotaloutta.

Kestävä infra -määritelmä

Määritelmä tarjoaa tukea infra-alan kestävyyden johtamiseen. Se toimii työkaluna kestävän kehityksen huomioimiseen infran kaikissa elinkaaren vaiheissa parhaalla mahdollisella tavalla. Määritelmä on tarkoitettu kaikille infra-alalla työskenteleville helpottamaan kestävän kehityksen näkökulmien tunnistamista.

Kiinteistön Hiilineutraali energiankäyttö

Julkaisu antaa hiilineutraalia energiankäyttöä tavoittelevalle ohjeita siitä, mitä näkökulmia tulee huomioida ja miten hiilineutraaliudesta viestitään avoimesti sekä läpinäkyvästi.

Katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan

Vuonna 2021 toteutettu katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan kokoaa yhteen sääntelyn, järjestöjen tiekarttojen ja edelläkävijäyritysten toimet.

Tilaa FIGBCn jäsenkirje

Jäsenkirje on Green Building Council Finlandin jäsenille suunnattu kooste jäsenverkoston kuulumisista, toimikuntatyöstä, tulevista tapahtumistamme ja projektien tilanteista. Myös alan opiskelijat voivat tilata jäsenkirjeen.

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun