24.11.2021

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivä 17.11.2021

Ympäristöministeriön Pankkisalissa alan parhaat asiantuntijat kokoontuivat jälleen keskustelemaan rakentamisen kiertotalouden nykytilasta Suomessa. Tapahtuma oli sarjassaan neljäs Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivä. Järjestävinä osapuolina toimivat ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö sekä Green Building Council Finland, RAKLI, Rakennusteollisuus RT, RIL, Infra ry, Sitra ja Motiva. Tilaisuuden puheenvuoroissa ja esityksissä luotiin katsaus kiertotalouden tämänhetkiseen tilaan ja tulevaisuuden näkymiin. Aihetta lähestyttiin […]

Ympäristöministeriön Pankkisalissa alan parhaat asiantuntijat kokoontuivat jälleen keskustelemaan rakentamisen kiertotalouden nykytilasta Suomessa. Tapahtuma oli sarjassaan neljäs Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivä. Järjestävinä osapuolina toimivat ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö sekä Green Building Council Finland, RAKLI, Rakennusteollisuus RT, RIL, Infra ry, Sitra ja Motiva.

Tilaisuuden puheenvuoroissa ja esityksissä luotiin katsaus kiertotalouden tämänhetkiseen tilaan ja tulevaisuuden näkymiin. Aihetta lähestyttiin niin lainsäädännön ja sääntelyn, purkamisen ja muunneltavuuden kuin uudelleenkäytönkin osalta. Lisäksi esittelyjen välillä käytiin mielenkiintoisia paneelikeskusteluja.

Ministeri: kiertotalous alkaa konkretisoitua rakennusalalla

Tilaisuuden aloitti ympäristöministeri Krista Mikkosen puheenvuoro. Mikkonen korosti rakennusalan merkittävää asemaa kiertotalouden ja ilmaston kannalta. Alalla on suuria hankkeita ja rakennukset ja rakennettu ympäristö vaikuttavat hyvinvointiin ja ilmastoon hyvin eri tavoin elinkaarensa eri vaiheissa. Mikkosen mukaan kiertotalous alkaa konkretisoitua rakennusalalla, mutta vielä on paljon tekemistä. Edessä on systeemitason muutos, jota eteenpäin vietäessä täytyy olla kärsivällinen ja tehdä työtä pitkäjänteisesti ja yhteistyössä.

Kasper Guldager Jensen: laatua määrän sijaan

Systeemimuutosta peräänkuulutettiin monessa muussakin päivän esityksessä ja keskustelussa. Keynote-puhuja Kasper Guldager Jensen nosti saman esille ja korosti, että yleisessä keskustelussa ja tekemisessä kiertotalouden ja uudelleenkäytön pitäisi alkaa keskittyä laatuun pelkän määrän ja volyymin sijaan. Rakennusjätteestä voidaan hyödyntää jo suuri osa, mutta korkeaa jalostustasoa ja tuotteiden arvoa pitäisi pystyä ylläpitämään kierrossa paremmin eikä sosiaalista näkökulmaa saa missään nimessä unohtaa.

Lainsäädännön vaikutukset kiertotalouteen

Nykyhetken tarkastelun osalta katseita käännettiin KRL- ja jätelakiuudistuksiin ja niiden vaikutuksiin kiertotalouteen sekä EU-tason ohjauksen vaikutukseen Suomen toimintakenttään. Kiertotalous on tulossa tiiviimmin osaksi esimerkiksi rakennuslupaprosessia ainakin hiilibudjetin, hiilijalan- ja kädenjäljen raportoinnin sekä edellytettävän rakennuksissa käytettyjen materiaalien kartoituksen kautta. EU:n vihreän kehityksen ohjelma tulee myös vaikuttamaan Suomeen kansallisella tasolla ja tässä kehityksessä Suomen täytyy olla mukana aktiivisesti ja esimerkiksi uuden vihreän rahoituskehyksen osalta kotimaisten toimijoiden olisi jo nyt hyvä alkaa selvittämään oman toimintansa taksonomianmukaisuutta.

Pakollinen purkukartoitus

Systeemitason muutoksen yhtenä edellytyksenä on kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen ja tästä aiheesta keskusteltiin paljon kestävän purkamisen yhteydessä. Kestävän purkamisen Green Deal ja kaksi vuotta sitten lanseerattu purkukartoitusmenetelmä ovat eräitä työkaluja kestävän purkamisen mukaisen tiedonsaannin ja toimenpiteiden kartoituksessa ja tuonnissa alalle. Purkukartoitus on tulossa jokaiselle hankkeelle pakolliseksi, joten suuri kysymys on, miten tämä tieto saadaan koottua, jalostettua ja tuotua toimijoiden käyttöön. Tästä ja digitaalisuuden mahdollistamista ratkaisuista tähän ongelmaan keskusteltiin paneelikeskustelussa, jossa myös esiteltiin meneillään olevia kehitysprojekteja tämän datan tuomiseksi yhteiselle alustalle koko alan käyttöön. Kuultiin myös tutkimuksesta rakennusmateriaalien kelpoisuudesta ja näiden käyttöön liittyvästä terveysturvallisuudesta sekä käytännön kokemuksia HYPPY-hankkeen kohteista Hämeenlinnasta, kestävän purkamisen Green Dealistä Espoosta ja Helsingin kiertotalousklusterista.

Tuloksia rakennuksen elinkaariominaisuuksien esiselvityksestä

Muunneltavuuden ja uudelleenkäytön osalta kuultiin esiselvityksestä rakennuksen elinkaariominaisuuksiin liittyen. Esiselvityksessä aiheen terminologiaa oli pyritty selventämään ja erilaisten skenaarioiden ja rakennustyyppikohtaisten tarkastelujen ja asiantuntijahaastattelujen perusteella selvitettiin muunneltavuuden nykytilaa Suomessa ja luotiin pohjaa jatkokeskustelulle. Aiheesta käytiin myös mielenkiintoinen paneelikeskustelu, jossa pohdittiin muunneltavuuden haasteita rakentamisessa. Muun muassa sääntelyn rooli toisaalta rajoittavana ja toisaalta mahdollistavana tekijänä herätti keskustelua. Muuntojoustavuus tapahtuu usein naapurusto- tai aluetasolla ennemmin kuin rakennuskohtaisesti, johon nykypäivänä ajaudutaan turhan helposti. Keskustelussa tunnistettiin myös ongelma jo olemassa olevan rakennuskannan muuntojoustavuuteen liittyen. Vaikka keskustelua käydään usein uudisrakentamisen ympärillä vain noin 1 % Suomen rakennuskannasta uudistuu vuosittain, joten olemassa olevat rakennukset ja infra muodostavat merkittävän osan päästövähennyspotentiaalista. Kuitenkin ymmärrettiin jokaisen osa-alueen merkitys kokonaisvaltaisten päästövähennysten edellytyksenä.

Esittelyssä Jätkäsaaren kiertotalouskortteli ja Pikku-Finlandia

Iltapäivällä kuultiin myös kaksi mielenkiintoista kohde-esittelyä suunnitteilla olevasta kiertotalouskorttelista Jätkäsaaressa sekä siirrettäväksi suunnitellusta Pikku-Finlandiasta. Päivän päätteeksi kuultiin vielä tiivis kattaus lyhyitä tietoiskuja tällä hetkellä käynnissä olevista kiertotalouden hankkeista tai projekteista. Hankkeiden joukossa oli niin materiaalien ja rakennusosien parempaan hyödyntämiseen kuin kiertotalousosaamisen kehittämiseen tähtääviä projekteja. Päivän päättivät kiinnostavat kiertotalouteen liittyvät yritysesittelyt.

Monia haasteita on yhä – yhteistyö vauhdittaa muutosta

Kokonaisuudessaan tämän vuoden Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivänä kuultiin erittäin laajalti, mitä alalla tällä hetkellä tapahtuu. Systeemitason muutosta odotetaan ja alan kehitys on oikealla suunnalla, vaikkakin töitä on vielä paljon. Kiertotalous kuitenkin konkretisoituu kaiken aikaa ja se on löytänyt tiensä yksittäisistä pilotoinneista ja kahvipöytäkeskusteluista lainsäädäntöön ja alan organisaatioiden toiminta- ja kehitysstrategioihin. Kiertotalous on vielä vailla selkeää määrittelyä, mutta termien kehittyessä myös aiheesta käytävä keskustelu helpottuu ja täsmentyy. Systeemitason muutos vie aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä. Kiertotaloudessa täytyy alkaa keskittymään laatuun määrän sijaan ja yhteistyö on edellytys alaa eteenpäin vievälle toiminnalle. On myös hyvä muistaa, ettei kiertotaloutta tehdä vain kiertotalouden vuoksi vaan päästöjen vähentämiseksi, luonnonvarojen riittämiseksi ja turvallisen elinympäristön säilyttämiseksi.

Muita julkaisuja ja oppaita

Indicator for Circular construction – The role of public procurement

How to include circular construction criteria in public procurement? This study has been conducted using a combination of desk research and interviews.

Policy Pathways for Fostering Circular Transition in Construction in the Nordic Region

Executive Report seeks to synthesise the essential findings from Nordic Networks for Circular Construction (NNCC) -project.

Accelerate Circular Construction – Recommendations for Public Authorities

As a part of a transition to more sustainable, circularity is gaining more and more attention from the Nordic construction sectors.

Metrics for circularity

To establish a common Nordic framework for monitoring circularity in construction, this report suggests new voluntary indicators.

Coverpage for publication, houses and trees.

An Invitation to Be Exceptional

A Nordic interpretation of Baukultur is an opportunity to define what high-quality building culture means in our unique context. This report introduces a new narrative for the Nordic construction culture and how the Nordic built environment could be truly sustainable and work for the best of the planet and people.

Kiertotalouden green deal: Resurssiviisas rakennettu ympäristö

Kiertotalouden green deal koostuu viidestä muutosalueesta, joihin kuhunkin sisältyy 2-5 toimenpidealuetta. Tutustu Resurssiviisas rakennettu ympäristö toimenpidealueiden tavoitteisiin!

Nordic Network for Circular Construction- Analysis of Barriers and Possibilities

Nordic Network for circular construction. Report about barriers and possibilites within circular construction, A state of the art report from the five Nordic countries, The situation in the countries during 2018-2022.

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohje

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohjeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta tilamuutosten hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista, tunnistaa miten vaikutuksia voitaisiin rajoittaa, lisätä vertailumahdollisuuksia hankkeiden välillä sekä auttaa viestimään valintojen vaikutuksista myös alan ulkopuolisille.  Ohje sisältää määritelmiä hiilijalanjäljen laskennan rajaamiselle, lähtötietojen käyttämiselle ja tulosten raportoinnille. Ohje on suunniteltu toimitilahankkeille, mutta sitä voi rajoitetusti soveltaa myös muunlaisille tilamuutoshankkeille. 

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun