21.10.2022

Skanskan Särkilahti: Avoimuus on keskeistä

Kansainvälisesti toimivan, maailman suurimpien rakennusliikkeiden joukkoon kuuluvan Skanskan  ympäristötavoitteet ovat selkeät: yritys aikoo hiilineutraaliksi vuoteen 2045 mennessä.  – Tavoite sisältää omien päästöjemme lisäksi myös arvoketjussamme syntyvät päästöt, eli huomioimme niin materiaalien valmistuksesta kuin myös rakennuksen käytönaikaisesta energiankulutuksesta aiheutuvat päästöt. Tarvitsemme koko alan panostusta tavoitteemme toteutumiseen, Skanska Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti sanoo.  – Haluamme olla Suomen […]

Kansainvälisesti toimivan, maailman suurimpien rakennusliikkeiden joukkoon kuuluvan Skanskan  ympäristötavoitteet ovat selkeät: yritys aikoo hiilineutraaliksi vuoteen 2045 mennessä. 

– Tavoite sisältää omien päästöjemme lisäksi myös arvoketjussamme syntyvät päästöt, eli huomioimme niin materiaalien valmistuksesta kuin myös rakennuksen käytönaikaisesta energiankulutuksesta aiheutuvat päästöt. Tarvitsemme koko alan panostusta tavoitteemme toteutumiseen, Skanska Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti sanoo. 

– Haluamme olla Suomen Green Building Councilin toiminnassa, koska siellä jaetaan tietoa alan eri osapuolien kanssa. Kun #BuildingLife-ohjelmassa on mukana meidän asiakkaitamme ja muita yhteistyökumppaneitamme, voimme synkronisoida niitä keinoja, joilla eri toimijat toteuttavat tavoitteitaan. Avoimuus on keskeistä; kaikki näkevät, miten edetään. 

Skanskan oma ilmastotiekartta on kaikkien saatavilla. 

– Meille voi tarjota sen mukaisia ratkaisuja havaitsemiimme haasteisiin ja ongelmiin. Niin voi tehdä itsestään Skanskan kannalta mielenkiintoisen kumppanin. 

Tuomas Särkilahti haluaa päästövähennystyöhön myös pk-yrityksiä. 

– Meillä on monipuolisesti erilaisia yhteistyökumppaneita. Rakennustyömaat ovat paikallisia, ja tarvitsemme paikallistenkin toimijoiden aktiivista kehittämistä päästöttömyyteen, muuten eivät meidän tavoitteemme toteudu. 

Särkilahden mukaan vähäpäästöinen rakennettu ympäristö on mahdollinen; monet tarvittavat ratkaisut ovat jo olemassa.  

– En puhu toiveikkuudesta kestävän kehityksen mukaisen rakentamisen suhteen. Ei toivota vaan tehdään raakaa työtä saadaksemme tavoitteita eteenpäin, sitä ei kannata pelätä. 

Muita julkaisuja ja oppaita

ARVO green area factor tool

ARVO project developed a regional green area factor tool to integrate biodiversity and climate resilience into urban planning, supporting municipalities in creating greener, more adaptive environments.

ARVO-hanke: Alueellinen viherkerroin 2025

Julkaisu esittelee ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeessa (myöhemmin ARVO-hanke) tehdyn version alueellisesta viherkertoimesta (alueellinen viherkerroin 2025). Julkaisussa ohjeistetaan alueellisen viherkertoimen käyttöönotossa sekä laskentamenetelmässä.

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi arvioi hankkeessa kehitetyn työkalun vaikuttavuutta.

Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa

Tämä kooste "Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa" toimii hankkeen loppujulkaisun liitteenä ja kuvaa, miten hyvinvointiarvoja on tutkittu ja määritelty hankkeen aikana, mitä osa-alueita niihin sisältyy ja millä tavoin näitä arvoja voidaan arvioida ja hyödyntää suunnittelun tukena. Kaikille luontotyypeille on määritelty niiden tuottamat hyvinvointihyödyt, jotka on jaettu kolmeen eri hyvinvoinnin osa-alueeseen.

Rakennetun ympäristön luontotyypit ja niiden ekologisen tilan arviointi

Alueellinen viherkerroin -menetelmä sekä Rakennetun ympäristön luontotyypit ovat konkreettisia työkaluja, jotka auttavat hahmottamaan kaupunkiluonnon arvoa suunnittelupöydällä ja päätöksenteossa.

Arvoa viherrakenteelle. Suositukset kasvavien kuntien päätöksentekoon

ARVO-hankkeen tavoite on säilyttää ja vahvistaa viherrakennetta tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sopeutumiseksi.
Hankkeessa laaditaan kaupungeille viherrakenteen vahvistamisen kansalliset suositukset.

10 ratkaisua kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen

Lue keinot, joilla kestävyysmurros
lähtee vauhtiin.

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun