Kuusi Suomen suurinta kaupunkia – Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku – ovat kokoontuneet kaupunkien yhteistyöryhmään keskustelemaan rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvoista ja niiden kehittämisestä. Työ käynnistyi Turun koollekutsumana ja siirtyi Green Building Council Finlandin (FIGBC) koordinoitavaksi syksyllä 2025. Taustalla on yhteinen tunnistettu tarve vauhdittaa vähähiilistä rakentamista ja ohjata rakennusalaa kunnianhimoisemmin kohti päästövähennyksiä.
Jo nyt kaupungeilla on mahdollisuus asettaa rakennushankkeille lain vähimmäisvaatimuksia tiukempia hiilijalanjäljen raja-arvoja, ja useampi kaupunki onkin tarttunut tähän mahdollisuuteen. Kansalliset hiilijalanjäljen raja-arvot ovat vielä maltillisia, eikä niiden alittaminen useinkaan edellytä erityisen vähähiilisiä ratkaisuja. Kaupunkien omat, tiukemmat raja-arvot muuttavat asetelmaa ja tuovat vähähiilisyyden aidosti osaksi hankkeiden suunnittelua ja toteutusta.
“Valtakunnallisessa keskustelussa hiilijalanjäljen raja-arvoista kannettiin huolta muun muassa vähähiilisten tuotteiden saatavuudesta pienemmillä paikkakunnilla. Tämä oli käsityksemme mukaan yksi syy maltillisille kansallisille raja-arvoille. Suurimmissa kaupungeissa on maan parhaat edellytykset saada hankkeisiin vähähiilisiä rakennustuotteita. Myös suurin osa uudisrakentamisesta tapahtuu suurissa kaupungeissa. Siksi niiden toimilla on iso kirittävä vaikutus”, FIGBC:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Liina Länsiluoto sanoo.
Tällä hetkellä kaupunkien omat, tiukemmat raja-arvot on julkaistu Helsingissä ja Vantaalla , joissa molemmissa uusien asuinkerrostalojen hiilijalanjäljen raja-arvoksi on asetettu 14, sekä Tampereella, jossa raja-arvo on 14,4. Lisäksi Vantaalla ja Tampereella kaupunkien omissa päiväkoti- ja kouluhankkeissa tavoitellaan suoraan vuoden 2029 raja-arvoa. Turussa asuinkerrostalojen raja-arvo (16) sisältyi vuoden 2025 rakennusjärjestykseen, mutta poistui lainsäädännön voimaan tullessa vuoden 2026 alussa.
Yhteistyöryhmä mahdollistaa vertaisoppimisen ja yhteisten näkemysten rakentamisen
Yhteistyöryhmässä käydään avointa ja ratkaisukeskeistä keskustelua siitä, miten vähähiilisyyden ohjausta ja raja-arvoja voidaan kehittää ja yhteensovittaa kaupunkien välillä sekä millaisia vaikutuksia niillä on kaupunkien rakennuttamiseen. Keskusteluissa jaetaan kokemuksia jo käyttöön otetuista raja-arvoista, niiden valmistelusta sekä käytännön haasteista ja onnistumisista.
Kaupungeille ryhmään osallistuminen on tarjonnut erityisesti:
- Vertaisoppimista ja kokemusten jakamista eri kaupunkien välillä.
- Yhteistä uuden oppimista nopeasti kehittyvästä vähähiilisyyden sääntelystä ja laskennasta.
- Yhteisten näkemysten muodostamista, jotka tukevat johdonmukaista ja ennakoitavaa ohjausta rakennusalalle.
“Isoilla kaupungeilla on erinomainen tilaisuus vaikuttaa koko alan kehitykseen ja toimia vähähiilisen rakentamisen suunnannäyttäjinä. Yhteistyöryhmän ansioista kaupungit ovat voineet jakaa avoimesti kokemuksiaan ja yhteisen näkemyksen muodostaminen on ollut mahdollista”, toteaa Hanna Wesslin, Helsingin ilmastojohtaja.
Helsingissä hiilijalanjäljen raja-arvoja on hyödynnetty rakentamisen vähähiilisyyteen kannustamisessa jo vuodesta 2023 alkaen. Helsingin prosessi ilmastoselvitysten tarkistamiselle ja raja-arvovaatimusten valvonnalle onkin kehittynyt pisimmälle. Rakennuttajille suunnattu kuvaus siitä, miten prosessi käytännössä toimii, löytyy Helsingin kaupungin sivuilta.
Helsingissä sekä Tampereella on kerätty koontitietoja kaupungin alueella toteutettujen hankkeiden vähähiilisyysratkaisuista ja hiilijalanjäljestä. Kansallisesti tällaista tietoa ei vielä kerätä tällä hetkellä, joskin raportointidatan kerääminen on suunnitelmissa RYHTI-järjestelmän tulevaan kehitykseen liittyen.
“Suurimpien kaupunkien alueella tapahtuvien rakennushankkeiden ilmastoselvityksistä saatava tieto on kansallisesti hyvin kiinnostavaa. Sen pohjalta voidaan nähdä, saavuttavatko hankkeet niille asetetut hiilijalanjäljen raja-arvot ja minkälaisissa kohteissa voi tulla eteen haasteita. Tämä on kiinnostavaa myös tulevaisuutta ajatellen. Pyrimmekin omalta osaltamme FIGBC:llä tukemaan tiedon kokoamista nyt välivaiheessa, ennen kuin kansallista dataa saadaan”, Länsiluoto sanoo.
Ennakointi tukee hiilijalanjäljen raja-arvojen saavuttamista
Ryhmässä on tarkasteltu hiilijalanjäljen raja-arvoihin liittyviä toimintatapoja osana rakentamisen ohjausta. Kansallinen lainsäädäntö ei tällä hetkellä määrittele yksityiskohtaisesti, miten raja-arvojen mahdolliseen ylittämiseen tulisi reagoida, minkä vuoksi kaupungit käyvät keskustelua yhteisistä linjauksista.
Rakennuttajille ja hankkeen muille osapuolille viesti on selkeä ja kannustava: hiilijalanjäljen raja-arvot kannattaa huomioida jo hankkeen alkuvaiheessa. Näin ne ohjaavat päätöksiä vaikuttavimmassa vaiheessa ja mahdollistavat parhaat vähähiiliset ratkaisut. Vähähiilisyyttä ei tulisi nähdä erillisenä tarkistuksena hankkeen loppumetreillä, vaan suunnittelua läpileikkaavana periaatteena.
“Vähähiilisyyden ohjaus on tehokkainta, kun suunnitteluvaiheessa tehtävien valintojen vaikutus hiilijalanjälkeen tunnistetaan hankkeen alkumetreiltä lähtien. Rakentamisen edetessä vaikutusmahdollisuudet vähenevät, ja rakennuksen valmistumisen jälkeen keinot ovat sekä rajallisia että kalliita, eikä valvonnan pakkokeinoilla voida korjata raja-arvon ylittämisestä aiheutuvaa ongelmaa”, sanoo tarkastusinsinööri Samuli Kyrö Helsingin kaupungilta.
Kaupunki voi näyttää tässä asiassa mallia myös omissa rakennushankkeissaan.
”Meillä Tampereella hiilijalanjälki lasketaan omissa hankkeissa jo tarveselvitysvaiheessa ja sitä tarkennetaan hankesuunnittelu-, toteutussuunnittelu- ja valmistumisvaiheissa”, kertoo erityisasiantuntija Tanja Tyvimaa Tampereen kaupungilta.
Yhteinen tekeminen ilmaston hyväksi hyödyttää sekä kaupunkeja että rakennusalaa
FIGBC näkee kaupunkien välisen yhteistyön keskeisenä keinona edistää kiinteistö- ja rakennusalan vähähiilisyyttä. Rakentamisen tuotesidonnaiset päästöt muodostavat jo nyt lähes puolet alan kokonaispäästöistä Suomessa, ja ne ovat samalla alan vaikeimmin hallittava päästölähde. Vähähiilisyys onkin noussut yhä tärkeämmäksi osaksi toimintaympäristöä erityisesti uudisrakentamisessa ja suurissa hankkeissa.
“Panostaminen vähähiilisyyteen nyt luo tulevaisuuden kilpailukykyä. Rakennusmateriaalien päästökaupan muutosten myötä hiili-intensiivisempien materiaalien hinta tulee nousemaan. Tulevaisuudessa vähähiilinen rakentaminen tulee siis todennäköisesti olemaan sekä kukkaron, yrityksen kilpailukyvyn, että ilmaston ja luonnon kannalta paras ratkaisu”, Länsiluoto sanoo.
FIGBC:n korjaussuunnitelmassa on tunnistettu, että vähähiilisyyden tavoitteita ja kannusteita on kehitettävä tukemaan päästöjen todellista vähenemistä. Kaupunkien asettamat vähähiilisyysvaatimukset rakennushankkeille ovat yksi konkreettinen ja vaikuttava keino ohjata tuotesidonnaisten päästöjen vähentämistä koko alalla.
Yhteistyö, yhteiset linjaukset ja avoin vuoropuhelu luovat pohjan muutokselle, joka tukee sekä ilmastotavoitteita että laadukasta, kestävää kaupunkikehitystä. FIGBC kokee tärkeäksi toimia tämän yhteistyön fasilitaattorina ja edistää yhdessä koko alan siirtymää kohti vähähiilistä rakennettua ympäristöä.
”Vantaa haluaa aktiivisesti edistää vähähiilistä rakentamista ja kiertotaloutta omassa toiminnassaan ja alaa kirittäen. Yhteistyöverkostoissa toimiminen on tarjonnut mahdollisuuksia kuulla alan toimijoita ja vaihtaa kokemuksia verrokkikaupunkien kanssa. Yhdessä voimme vauhdittaa vähähiilisten ratkaisujen yleistymistä”, sanoo ympäristöpalveluiden päällikkö Jari Viinanen Vantaan kaupungilta.
