Suomessa tehdään enemmän kuin laki vaatii – miksi?
Vuoden 2026 alusta Suomessa tulevat voimaan kansalliset hiilijalanjäljen raja-arvot. Se tarkoittaa sitä, ettei rakentamisen päästöt saa ylittää asetettua tasoa. Laki koskettaa vain osaa uusista rakennettavista rakennuksista.
Yritykset eivät kuitenkaan tyydy pelkkään lailla säädettyyn minimitasoon. Itse asiassa rakennusala vaati jo tiukempaa sääntelyä uudisrakentamisen raja-arvoihin. Työn tuloksena asetukseen kirjattiin tiukennus, joka nostaa vaatimustasoa vuonna 2028.
Kutsumme teidät tapaamiseen, jossa on mukana FIGBC:n jäseniä kertomassa, miksi he ovat vapaaehtoisesti investoineet vähähiiliseen rakentamiseen vaikeassa suhdanteessakin.
Rakentamisesta vaikuttaa myös luontoon. Luontohaittojen vähentäminen ei ole toistaiseksi samalla tavalla säädeltyä kuin hiilijalanjälki. Silti yhä useampi organisaatio on jo selvittänyt luontojalanjälkensä.
Erityisesti kaupungit ovat kunnostautuneet monipuolisen kaupunkiluonnon turvaamisessa ja kehittämisessä. Tässä tapaamisessa kuulemme myös taustalla koko ajan kasvavasta luontotyöstä sekä erityisesti Vantaan kaupungin luontotyöstä.
Tässä tapaamisessa tarjoamme toimittajille mahdollisuuden saada taustatietoa ja näkökulmia sekä mahdollisuuden kysyä suoraan. Lämpimästi tervetuloa!
Ohjelma
8:30 Tarjolla aamukahvia
9:00
- Tilannekatsaus päästöjä vähentävään lainsäädäntöön Suomessa.
Kuinka vähähiilisyys nähdään kilpailukyvyn ehtona muualla maailmassa.
Liina Länsiluoto ja Antti Ruuska, Green Building Council Finland. - Raahessa on maailman ainoa terästuotannossa valmistuvaa senkkakuonaa vähähiiliseksi sementin korvaajaksi hyödyntävä laitos. Laitoksen prosessi on jätteetön – senkkakuonasta 2/3 palautuu metallina takaisin SSAB:n terästehtaan tuotantoon. Miksi tämä on merkittävää?
Markkinointi- ja vastuullisuusjohtaja Anne Kaiser, Saint-Gobain Finland. - Skanskassa yhtiön johto korostaa, että investoinnit vähähiilisyyteen kannattaa tehdä etukenossa eikä vasta pakon edessä. Skanskaa motivoi näkyvissä olevat muutokset rakennustuotteita koskevassa päästökaupassa.
Innovaatiotoiminnan johtavana asiantuntija Miro Ristimäki Skanska. - Vantaan tavoitteena on olla vuodesta 2030 alkaen luontopositiivinen. Osana ohjelmaa kaupunki alkaa toteuttamaan ensimmäisenä Suomessa rakentamisen luontohaittojen ekologista kompensaatiota.
Mitä se tarkoittaa käytännössä ja miksi kaupunki toimii näin? Ympäristöpalveluiden päällikkö Jari Viinanen, Vantaan kaupunki - Ilmastonmuutoksen hillintä, siihen sopeutuminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat hyvinvoinnin edellytyksiä, mutta nykyiset ohjauskeinot, taloudelliset tai lainsäädännölliset, vievät kohti tarvittavaa muutosta liian hitaasti.
FIGBC:nä olemme koonneet yhteen rakennusalalla toimivien näkemyksen – mitä muutoksia täytyy tapahtua, jotta vähähiilisyys ja luontotyö yleistyy rakennusalalla ”uudeksi normaaliksi” tavaksi toimia. Liina Länsiluoto ja Antti Ruuska, Green Building Council Finland.
10:00 – 11:00 Virallinen ohjelma päättyy klo 10, mutta olemme varanneet aikaa jäädä keskustelemaan ja mahdollisuuden kysyä lisää tarkemmin.
Ilmoittautumisaika päättyy 1.1.2026.
Tallennamme ilmoittamasi tiedot FIGBC:n jäsen- ja sidosryhmärekisteriin. Lue lisää tietosuojakäytänteistämme.
