Yhteiskunnallisen vaikuttamisemme keskeisenä ajatuksena on, että kira-alan kestävyysmurros etenee, kunhan taloudelliset kannusteet siihen ovat kunnossa. Kestävyyden taloudellisten kannusteiden parantamisesta sekä kiertotalouteen liittyvän lainsäädännön kehittämisestä keskustelemme jäsenistön edustajien lisäksi myös poliittisten päättäjien kanssa. Tähtäimessä ovat jo vuoden 2027 eduskuntavaalit ja tuleva hallitusohjelma. Keskusteluja käytiin esimerkiksi tammikuussa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan kanssa yhdessä jäsenyritysten kanssa.
Keijo Leppävuori, Sustera Finland; Tuomas Särkilahti, Skanska; Tomi Aimonen Ilmarinen ja FIGBC:n Antti Ruuska ja Liina Länsiluoto tapasivat ministeri Sari Multalan kanssa tammikuussa 2026. Katso ministerin LinkedIn-julkaisu tapaamisesta.
Viemme viestiä kestävyysmurroksen suunnasta ja hyvistä ratkaisuista myös mediaviestinnän avulla. Olemme muun muassa järjestäneet toimittajatapaamisia, joissa FIGBC:ltä Antti ja minä olemme kertoneet alan kestävyysmurroksen kokonaiskuvasta ja jäsenorganisaatiot ovat kertoneet hyvistä ratkaisuista.
Tavoitteena ei ole niinkään näkyä FIGBC:nä mediassa vaan nostaa lehtien sivuille konkreettisia yrityscaseja, jotka kertovat samaa tarinaa: maapallon rajoissa menestyvä kiinteistö- ja rakennusala on mahdollinen.
Arjen vaikuttamistyötä päästöjen vähentämiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi
Teemme arjen vaikuttamistyötä kestävyysmurroksen vauhdittamiseksi myös käynnissä olevien lainsäädäntöhankkeiden tiimoilta. Vuonna 2025 työskentelimme paljon esimerkiksi uudisrakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvojen parissa sekä vaikuttaen raja-arvojen tasoon että tukien niiden sujuvaa käyttöönottoa arviointimenetelmän kehittämisen ja koulutusten avulla.
Lisäksi olemme pyrkineet vaikuttamaan myös käynnissä olevaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD:n kansalliseen valmisteluun. EPBD:n vaikutus päästöjen vähentämisessä näyttää melko vaatimattomalta, mihin vaikuttavat sekä energiantuotannon päästöjen merkittävä väheneminen että EPBD:n pohjalta tehtävän kansallisen lainsäädännön ennakoidusti heikot vaikutukset energiatehokkuuden paranemiseen. EPBD:n kansallisessa valmistelussa on luvassa loppukiri keväällä 2026, mutta koska oman vaikuttamistyömme fokus on päästöjä vähentävissä toimissa, emme omassa työssämme priorisoi EPBD-vaikuttamista tulevana keväänä.
Tuotesidonnaisten päästöjen vähentämisen näkökulmasta merkittävää EPBD-uudistuksessa on se, että se tuo myös ilmastoselvityksen osaksi kaikkien EU-maiden uudisrakentamisen arkea asteittain 2028/2030.
Olemme vaikuttaneet myös esimerkiksi kiertotalouslain sekä energia- ja ilmastostrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) valmisteluun. Näissä kaikissa tulisi mielestämme jatkossa huomioida kiinteistö- ja rakennusalan erityispiirteet nykyistä paremmin, jotta rakennustuotteiden uudelleenkäyttöä saataisiin vauhditettua ja tuotesidonnaisten päästöjen vähennettyä nykyistä tehokkaammin.
Paljon toivoa ja tekoja yritystasolla
Huolimatta poliittisesti monin tavoin vaikeista maailmanajoista yritysten aktiivinen toiminta vähähiilisyyden ja kestävyyden eteen näkyy eri puolilla maailmaa. Oma kokemukseni vaikuttamistyöstä FIGBC:ssä onkin luonut minulle paljon toivoa: yritystasolla tehdään paljon hyvää työtä vähähiilisyyden, kiertotalouden, luontotoimien ja energiamurroksen eteen.
Ratkaisut maapallon kantokyvyn rajoissa menestyvään kiinteistö- ja rakennusalaan ovat jo olemassa – seuraava askel on tehdä niistä valtavirtaa.
Liina Länsiluoto
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
liina.lansiluoto@figbc.fi
+358 40 835 4900
PS. Tiesitkö, että esimerkiksi Saint-Gobain on jäsen yli 40 kansallisessa GBC:ssä, mikä lienee hyvä tapa vaikuttaa ja pysyä kärryillä kunkin liiketoimintamaan kehityksestä!
