5.9.2024

Voi viherväittämä

FIGBC:n jäsenille varatussa tilaisuudessa puhuttiin Ylvan vastuuttomuusraportista ja kuluttajien oikeuksien sekä Green Claims -direktiivistä.

FIGBC:n jäsenille varatussa tilaisuudessa puhuivat Antti Ruuska, FIGBC; Ylvan Chief Impact Leader Eelis Rytkönen sekä chef Miljöbyggnad och Miljöbyggnad iDrift Carolina Larsson, Sweden Green Building Council.

Ylva on kokoaan suurempi yritysaktivisti

Ylva on on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan, eli siis 26 000 omistajan omistama yritys, jolla on sekä kiinteistöliike- että ravintola-alan toimintaa. Ylva on sitoutunut 1,5 asteen tiedeperusteisiin ilmastotavoitteisiin. Kiinteistöt sijaitsevat Helsingin keskeisillä paikoilla. Suhteellisen pienestä kiinteistömassastaan huolimatta Ylvalla on merkittävää vaikuttavuutta alalla. Ylvan vastuullisuuteen kuuluukin ”Olemme kokoamme suurempi yritysaktivisti”.

Ylvan lupaus oli olla hiilineutraali. Ylvan hiilineutraaliuslupaus perustui mahdollisuudelle kompensoida. Tulevan EU-lainsäädännön mukaan hiilineutraaliudesta ei kuitenkaan voida puhua, jos se saavutetaan kompensoimalla.

”Ei ole olemassa hiilineutraaleja lounaita eikä rakennuksia. On vain tuotettuja päästöjä ja tavoitteellisia luonto- ja ilmastotekoja.”

Chief Impact Leader Eelis Rytkönen, Ylva.

Keväällä 2023 Ylva julkaisikin Vastuuttomuusraporttinsa kertoen vastuullisuustyöstään rehellisesti ja avoimesti: hiilineutraaliuslupaus tullaan pettämään. Vastuuttomuusraportti sai erittäin hyvän vastaanoton.

Mitä tonni maksaa?

Jatkossa Ylva siirtyy hiilineutraaliusväittämästä ilmastotukiväittämään ja määrittää ilmasto- ja luontotekobudjetin Scope 3 -päästöille. Käytännössä on siis selvitetty päästöjen rahallinen arvo ja viety se mukaan budjetointiin. Käytännössä on tehty oma sisäinen ”hiilivero”, joka on prosenttiosuus liiketoiminnan tuloksesta suhteutettuna päästöihin (% tuloksesta €/tn co2e).

Taustalla on MilkywirenGuidance for setting an internal carbon fee”.

”Milkywiren ilmastorahasto on Ylvalle myös potentiaalinen sijoituskohde, sen lisäksi paikallisluonnon tilaa kuten Itämeren investointeja tutkitaan”, kertoi Rytkönen.

Tieto lisää päästöjä

Alkuperäinen päästövähennyssuunnitelma oli siis vuodelta 2020, totesi Eelis Rytkönen. Ajan kuluessa on opittu lisää, mm. huomioimaan jätehuollon päästöt. Vuonna 2024 päästöt lasketaan suoraan ostodatasta yhteistyössä Carbonlinkin kanssa. Lisäksi matkalla kohti kestävään maailmaan, seuraava steppi on luontovaikutukset eli Ylva tulee havainnoimaan ja asettamaan tavoitteita liiketoiminnan paikallisvaikutuksille.

Sääntötsunami ei saa jäädyttää vastuullisuustoimia

Regulaatiotsunami on hyvä tapa kuvata mitä on nyt tulossa, totesi Carolina Larsson puheenvuoronsa aluksi. Ruotsin Green Building Council on yleishyödyllinen järjestö, joka tukee kiinteistö- ja rakennusalan vastuullisuustyötä. Ruotsin Green Building Council edistää alan osaamista, vaikuttaa yhteiskuntaan ja päättäjiin sekä myöntää sertifikaatteja. Näiden lisäksi, kuten Suomessa, Carolina kertoi, tavoitellaan entistä enemmän toimialan keskinäisen yhteistyön fasilitoimista.

Euroopan unionin Green Claims direktiivi ja sen ”sisar” Kuluttajien oikeuksien direktiivi, säätelevät ja varmistavat, että väittämät, joita yritykset tekevät kuluttajille ovat todenmukaisia, luotettavia ja todennettavissa. Taustalla on EU:n tutkimus virheellisistä viherväittämistä, jonka mukaan noin 40 %:lla väittämistä ei ole esittää väitteen tueksi todisteita.

Pohjimmillaan direktiivi siis suojelee kuluttajia ja tarkoittaa myös sitä, että sertifikaattien myöntäjien on kyettävä todentamaan organisaatioiden toiminta direktiivien mukaiseksi.

Euroopan parlamentti äänesti direktiivistä maaliskuussa 2024 ja seuraavaksi siitä äänestää Euroopan unionin neuvosto. Kun direktiivi on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä (Official Journal of the European Union), sen jälkeen on aikaa 18 kuukautta implementoida direktiivi kansalliseen lainsäädäntöön.

Vahvistaa kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia vihreässä siirtymässä

Jatkossa ympäristöystävällisyydestä kertovan merkinnän käyttäjän on varmistettava, että käytetty merkintä täyttää läpinäkyvyyden ja luotettavuuden vähimmäisvaatimukset ja on objektiivisen kolmannen osapuolen verifioima.

Kolmannen osapuolen verifioijan pätevyyden ja riippumattomuuden lisäksi valtiollinen toimija akkreditoi verifioijan (Ruotsissa tehtävää hoitaa SWEDAC).

Viherpesudirektiivi Green Claims

”Kukaan ei oikeastaan vielä tiedä, kuinka viherväittämä tullaan todentamaan”, totesi Larsson. Käytännössä olemassa olevat sertifiointijärjestelmät tullaan tarkistamaan, uusia ei tuoteta markkinaan. Ja kukin valtio valvoo toiminnan itse.

Tutustu tarkemmin Carolina Larssonin esitysmateriaaliin, jossa on esitetty tarkemmin direktiivin eri artiklat.

”Epätosista väitteistä sakko ja rankaisu on sangen kova”, totesi Larsson ja listasi puheenvuoronsa lopuksi riskejä, kuinka direktiivi saattaisi itse asiassa hidastaa organisaatioiden vastuullisuustyötä.

”Sääntötsunami luo nyt tilanteen, jossa EU:lta tulee paljon säätelyä ja yritykset joutuvat kantamaan vastuuta. Samalla on tärkeää, että luomme läpinäkyvää ja luotettavaa markkinaa”, Larsson totesi.

Esitysmateriaalit


Chief Impact Leader Eelis Rytkönen, Ylva esitysmateriaali (pdf)

Chef Miljöbyggnad och Miljöbyggnad iDrift Carolina Larsson, Sweden Green Building Council esitysmateriaali (pdf)

Sinua voisi kiinnostaa myös

Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma

Julkaisussa esitetään toimenpiteitä kahdeksalle eri toimijaryhmälle kiinteistö- ja rakennusalalla. Toimenpidetauluihin on koottu keskeiset toimenpiteet, joihin kyseisellä toimijaryhmällä on mahdollisuus vaikuttaa. Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma sisältää konkreettiset välitavoitteet ja askelmerkit kaikille alan toimijoille oman toimintansa kehittämiseksi.

Kiertotalouden green deal: Resurssiviisas rakennettu ympäristö

Kiertotalouden green deal koostuu viidestä muutosalueesta, joihin kuhunkin sisältyy 2-5 toimenpidealuetta. Tutustu Resurssiviisas rakennettu ympäristö toimenpidealueiden tavoitteisiin!

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohje

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohjeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta tilamuutosten hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista, tunnistaa miten vaikutuksia voitaisiin rajoittaa, lisätä vertailumahdollisuuksia hankkeiden välillä sekä auttaa viestimään valintojen vaikutuksista myös alan ulkopuolisille.  Ohje sisältää määritelmiä hiilijalanjäljen laskennan rajaamiselle, lähtötietojen käyttämiselle ja tulosten raportoinnille. Ohje on suunniteltu toimitilahankkeille, mutta sitä voi rajoitetusti soveltaa myös muunlaisille tilamuutoshankkeille. 

Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen

Tämä käytännönläheinen opas auttaa alkuun, kun yrityksessänne pohditaan mihin oma tavoitetaso pitäisi asettaa, tai mitä olisi paras tehdä seuraavaksi.

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Kuntotarkastus paljastaa: Kestämättömyys ei kannata.

Lue ja lataa Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden kuntotarkastus

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun