8.9.2025

PEFC-sertifioitu puu tukee puurakentamista ja kestävää kehitystä

Puurakentaminen on kasvattanut suosiotaan viime vuosina, mutta sen osuus on yhä melko pieni erityisesti kerrostalorakentamisessa. Suomen hiilineutraaliustavoitteet edellyttävät merkittäviä toimia, ja puurakentaminen edistää osaltaan tavoitteiden saavuttamista.

Kansainvälinen World Green Building Week on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Tämän vuoden teema on kestävyydestä kilpailuetua: Business goes better when you’re bold on buildings. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta!

Puurakentaminen on kasvattanut suosiotaan viime vuosina, mutta sen osuus on yhä melko pieni erityisesti kerrostalorakentamisessa. Suomen hiilineutraaliustavoitteet edellyttävät merkittäviä toimia, ja puurakentaminen edistää osaltaan tavoitteiden saavuttamista.

Vuoden 2026 alussa voimaan astuva uusi rakennuslaki edellyttää rakennushankkeilta sekä hiilijalanjäljen että hiilikädenjäljen arviointia. Tämä sääntelyuudistus tulee todennäköisesti lisäämään uusiutuvien ja ekologisten materiaalien, kuten puun, käyttöä rakentamisessa. Samalla rakennuttajilta ja suunnittelijoilta edellytetään entistä suurempaa huomiota materiaalien ympäristövaikutuksiin ja alkuperän vastuullisuuteen.

Puurakentamisessa voidaan saavuttaa merkittäviä ympäristöhyötyjä, kun puun käyttö suunnitellaan ja toteutetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Yksi tehokas keino tähän on käyttää sertifioitua puuta, jonka alkuperä ja tuotantoketju tunnetaan.

Kansainvälinen PEFC-sertifiointi (Programme for the Endorsement of Forest Certification), joka on ollut käytössä vuodesta 1999, on keskeinen väline kestävän metsätalouden edistämisessä. Suomessa yli 80 % talousmetsistä on PEFC-sertifioituja, joten kotimaista vastuullisesti tuotettua puuta on hyvin saatavilla.

Tutkittua tietoa PEFC-sertifioinnin vaikutuksista

Viime vuonna PEFC Suomi teetti Tapio Palvelut Oy:llä ja Pellervon taloustutkimus PTT:llä riippumattoman selvityksen PEFC-sertifioinnin vaikutuksista 25 vuoden ajalta. Selvityksen mukaan sertifiointi on edistänyt merkittävästi ekologista ja sosiaalista kestävyyttä sekä tukenut metsien monikäyttöä. Se on ollut tärkeässä roolissa muun muassa lajiston monimuotoisuuden turvaamisessa.

Sertifioinnin vaatimukset liittyen säästö- ja lahopuihin, suojakaistoihin, kulotuksiin ja uhanalaisten lajien elinympäristöihin ovat yhdessä edistäneet metsien kestävää käyttöä. Selvityksessä arvioidaan, että PEFC-sertifiointi on ollut merkittävä tekijä Etelä-Suomen lahopuumäärän kaksinkertaistumisessa vuosien 1996–2022 välillä.

Vesiensuojelu osana kestävää metsätaloutta

Puun käytön vaikutuksia voidaan tarkastella myös vesistöjen kannalta. Suojavyöhykkeet vesistöjen varsilla parantavat merkittävästi pintavesien ekologista tilaa, mutta niillä ei arvioida olevan vaikutusta pintaveden kemialliseen tilaan.

Vaikka metsälaissa säädetään joidenkin pienvesien suojavyöhykkeistä, PEFC:n vaatimukset ovat huomattavasti kattavammat. Selvityksen mukaan vesiensuojelu on ollut haasteellista myös sertifioiduissa metsissä, mutta PEFC-standardin viimeisin päivitys tarjoaa entistä paremmat lähtökohdat kestävään metsänhoitoon – suojakaistojen leveydet keskimäärin kaksinkertaistuivat.

Päivitetty metsänhoidon standardi tiukensi vaatimuksia

Päivitetty standardi 2024 asettaa huomattavasti merkityksellisemmät vaatimukset säästöpuumäärille sekä entistä leveämmät suojavyöhykkeet soille ja vesistöille, mikä osaltaan kasvattaa tulevaisuuden hiilinielua.

Metsien hiilinielulle ei ole lakisääteisiä vaatimuksia, joten tältä osin vaikutukset ovat ainoastaan PEFC-sertifioinnin tuottamaa lisäarvoa.

Uudessa standardissa kiinnitetään huomiota myös taimikonhoitoon ja sekapuustoisuuteen. Näihin ei ole olemassa merkittäviä lakisääteisiä vaatimuksia, joten tässäkin PEFC-sertifioinnin positiivinen vaikutus on selkeä lisäarvo. Vesistöjen suojavyöhykkeen leventäminen ja puiden poiston rajoittaminen suojakaistalta, parantavat suojavyöhykkeen tehoa vesistöjen tilan turvaamisessa.

Kohti kestävämpää rakentamista

Puurakentaminen ja PEFC-sertifioitu puu tarjoavat konkreettisia ratkaisuja rakennusalan ilmasto- ja vastuullisuustavoitteisiin. Tuleva rakennuslaki vauhdittaa kehitystä, sillä se ohjaa suunnittelijoita ja rakennuttajia arvioimaan hankkeiden hiilijalanjälkeä ja hiilikädenjälkeä entistä tarkemmin.

Selvitys on osoittanut, että PEFC-sertifiointi on parantanut sekä metsien monimuotoisuutta että vesistöjen tilaa, ja sen päivittyneet vaatimukset tukevat entisestään mm. hiilinielujen kasvua. Rakennusalalla on nyt tilaisuus hyödyntää tätä potentiaalia PEFC-sertifioinnilla ja edistää sekä ilmaston että luonnon monimuotoisuuden hyvinvointia.

Lisätietoja:
Markkinointipäällikkö Jenni Piela, PEFC Suomi – Suomen Metsäsertifiointi ry

Kirjoittaja: PEFC Suomi – Suomen Metsäsertifiointi ry

Muita julkaisuja ja oppaita

ARVO-hanke: Alueellinen viherkerroin 2025

Julkaisu esittelee ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeessa (myöhemmin ARVO-hanke) tehdyn version alueellisesta viherkertoimesta (alueellinen viherkerroin 2025). Julkaisussa ohjeistetaan alueellisen viherkertoimen käyttöönotossa sekä laskentamenetelmässä.

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi arvioi hankkeessa kehitetyn työkalun vaikuttavuutta.

Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa

Tämä kooste "Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa" toimii hankkeen loppujulkaisun liitteenä ja kuvaa, miten hyvinvointiarvoja on tutkittu ja määritelty hankkeen aikana, mitä osa-alueita niihin sisältyy ja millä tavoin näitä arvoja voidaan arvioida ja hyödyntää suunnittelun tukena. Kaikille luontotyypeille on määritelty niiden tuottamat hyvinvointihyödyt, jotka on jaettu kolmeen eri hyvinvoinnin osa-alueeseen.

Rakennetun ympäristön luontotyypit ja niiden ekologisen tilan arviointi

Alueellinen viherkerroin -menetelmä sekä Rakennetun ympäristön luontotyypit ovat konkreettisia työkaluja, jotka auttavat hahmottamaan kaupunkiluonnon arvoa suunnittelupöydällä ja päätöksenteossa.

Arvoa viherrakenteelle. Suositukset kasvavien kuntien päätöksentekoon

ARVO-hankkeen tavoite on säilyttää ja vahvistaa viherrakennetta tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sopeutumiseksi.
Hankkeessa laaditaan kaupungeille viherrakenteen vahvistamisen kansalliset suositukset.

Luontopohjaiset ratkaisut käyttöön kaupungeissa

Luontopohjaiset ratkaisut käyttöön kaupungeissa -selvityksen mukaan kaupunkien viherrakennetta ei huomioida ja arvosteta tarpeeksi maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa, vaan lähiluonto jää esimerkiksi liikenteen ja kunnallistekniikan varjoon. Työn tilasi ja rahoitti tulevaisuustalo Sitra.

10 ratkaisua kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen

Lue keinot, joilla kestävyysmurros
lähtee vauhtiin.

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun