8.9.2025

Ruukin matka kohti nettonollaa – näin vähennämme päästöjä rakennustuotteidemme takana

Rakennusalalla paine vähentää päästöjä kasvaa jatkuvasti, ja on yhä selvempää, että pelkät rakennusten energiankulutukseen liittyvät toimet eivät riitä. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että kiinnitämme huomiota myös materiaalien käytöstä aiheutuviin päästöihin eli niin sanottuun sitoutuneeseen hiileen. Ruukilla näemme tämän muutoksen ennen kaikkea mahdollisuutena: haluamme tukea asiakkaitamme rakennusten hiilijalanjäljen pienentämisessä alusta alkaen – vastuullisemmilla tuotteilla ja läpinäkyvällä datalla.

Kansainvälinen World Green Building Week on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Tämän vuoden teema on kestävyydestä kilpailuetua: Business goes better when you’re bold on buildings. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta!

Rakennusalalla paine vähentää päästöjä kasvaa jatkuvasti, ja on yhä selvempää, että pelkät rakennusten energiankulutukseen liittyvät toimet eivät riitä. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että kiinnitämme huomiota myös materiaalien käytöstä aiheutuviin päästöihin eli niin sanottuun sitoutuneeseen hiileen. Ruukilla näemme tämän muutoksen ennen kaikkea mahdollisuutena: haluamme tukea asiakkaitamme rakennusten hiilijalanjäljen pienentämisessä alusta alkaen – vastuullisemmilla tuotteilla ja läpinäkyvällä datalla.

Tänä syksynä laajensimme ilmastotavoitteemme kattamaan koko arvoketjumme. Uudet, Science Based Targets initiativen (SBTi) mukaiset tavoitteet perustuvat työhön, jota olemme jo tehneet omien toimintojemme päästöjen vähentämiseksi. Ne kertovat sitoutumisestamme kestävämmän rakentamisen edistämiseen tiedon, läpinäkyvyyden ja yhteistyön keinoin.

Ilmastotavoitteet, jotka tähtäävät todellisiin vaikutuksiin

Ruukki Constructionin uudet, SBTi:n viitekehyksen mukaan määritellyt ilmastotavoitteet perustuvat absoluuttisiin kasvihuonekaasupäästöihin (tCO₂e). Vertailuvuotena toimii vuosi 2019:

  • Scope 1 & 2 (omat toiminnot): -85 % vuoteen 2035 mennessä
  • Scope 3 (arvoketju): -40 % vuoteen 2035 mennessä
  • Kaikki päästötasot (”Nettonolla”): -90 % vuoteen 2045 mennessä

Vuoteen 2025 mennessä saavutimme jo 76 % vähennyksen oman toimintamme päästöissä – selvästi edellä alkuperäistä 2030 tavoitettamme. Työtä oman toiminnan päästöjen vähentämiseksi jatketaan esimerkiksi prosessi- ja kiinteistölämmitykseen liittyvillä toimenpiteillä. Laajennamme samalla raportointia koskemaan myös uusimpia yksiköitä, mikä vaikuttaa kokonaispäästömäärään.

Nyt, kun otamme mukaan myös Scope 3 -päästöt, keskitymme jatkossa erityisesti toimitusketjun, materiaalien ja logistiikan päästöihin – niihin, jotka muodostavat suurimman osan kokonaispäästöistämme.

Missä päästömme syntyvät?

Vuonna 2019 Scope 3 -päästömme olivat noin 780 000 tonnia CO₂e. Vuoteen 2025 mennessä ne olivat pienentyneet noin 560 000 tonniin. Päästövähennys johtuu markkinalähtöisestä tuotantovolyymien laskusta sekä parannuksista materiaalikohtaisissa päästöissä.

Olemme kohdentaneet tavoitteemme niihin Scope 3 -kategorioihin, jotka kattavat lähes 90 % arvoketjumme päästöistä:

  • Ostetut tavarat ja palvelut – raaka-aineet: teräs ja eristeet
  • Kuljetus – toimittajilta meille ja meiltä asiakkaille
  • Toiminnasta syntyvä jäte
  • Vuokratilat, joita ei sisälly Scope 1 & 2 -raportointiin

Raaka-aineet, erityisesti teräs, muodostavat yli 80 % Scope 3 -päästöistämme. Siksi tiivis yhteistyö keskeisten raaka-ainetoimittajiemme kanssa on keskeisessä roolissa tavoitteiden saavuttamisessa.

Miten LCA ja päästölaskenta liittyvät toisiinsa?

Tuotteidemme hiilijalanjälki lasketaan elinkaarianalyysillä (LCA), joka kattaa ympäristövaikutukset raaka-aineiden hankinnasta tuotteen loppukäyttöön asti. Yritystasolla taas ilmastotavoitteemme perustuvat Greenhouse Gas Protocol -standardin mukaisiin Scope 1–3 -päästöihin.

Nämä lähestymistavat täydentävät toisiaan: kun vähennämme päästöjä erityisesti raaka-aineiden hankinnassa (Scope 3), pienennämme samalla tuotteisiimme sitoutunutta hiiltä ja parannamme tuotteiden LCA-tuloksia ja ympäristöselosteita (EPD).

Mitä tämä merkitsee asiakkaillemme?

Sitoutuneen hiilen vähentäminen auttaa asiakkaitamme – arkkitehtejä, rakennuttajia ja urakoitsijoita – täyttämään kasvavat sääntelyvaatimukset, hakemaan vihreää rahoitusta ja saavuttamaan esimerkiksi BREEAM- ja LEED-sertifiointeja. Kiinteistöomistajille ja sijoittajille tämä tarkoittaa alempia elinkaaripäästöjä ja parempaa linjaa vastuullisuusstrategioissa.

Ruukilla otamme konkreettisia askeleita:

  • Laajennamme Ruukki® LowCarbon -tuotevalikoimaa ja etsimme uusia käyttökohteita yhdessä asiakkaiden kanssa
  • Teemme yhteistyötä teräs- ja eristetoimittajien kanssa raaka-ainepäästöjen vähentämiseksi
  • Siirrymme vähäpäästöisiin kuljetusmuotoihin, kuten biopolttoaineisiin ja sähköajoneuvoihin
  • Vähennämme materiaalihukkaa ja kehitämme kierrätyskäytäntöjä
  • Teemme yhteistyötä kiinteistönomistajien kanssa energiatehokkuuden ja vähäpäästöisen energian käytön edistämiseksi vuokratiloissa
  • Parannamme päästödatan tarkkuutta ja kattavuutta

Kaikki päästölaskenta perustuu Greenhouse Gas Protocol -ohjeistukseen, mikä varmistaa läpinäkyvyyden ja vertailukelpoisuuden.

Yhdessä kohti vähähiilistä rakentamista

Tavoitteenamme on tarjota asiakkaillemme paitsi vähäpäästöisempiä tuotteita, myös luotettavaa tietoa ja yhteistyötä, joka edistää heidän omia ilmastotavoitteitaan. Tiedämme, että avoimuus, yhteistyö ja jatkuva parantaminen ovat avainasemassa koko alan päästöjen vähentämisessä.

”Meidän roolimme on tehdä rakennustuotteiden hiilijalanjälki näkyväksi ja todennettavaksi – jotta asiakkaamme voivat tehdä tietoisia ja vastuullisia valintoja,” sanoo Tuovi Palojärvi, ympäristö- ja vastuullisuuspäällikkö, Ruukki Construction.

Pyrimme pitämään asiakkaamme ajan tasalla etenemisestämme – ja kutsumme kaikki mukaan rakentamaan vähähiilistä tulevaisuutta.

Lisätietoja:

Tuovi Palojärvi, ympäristö- ja vastuullisuuspäällikkö, Ruukki Construction

Ruukin tiedote aiheesta

Kirjoittaja: Ruukki Construction Oy

Muita julkaisuja ja oppaita

ARVO-hanke: Alueellinen viherkerroin 2025

Julkaisu esittelee ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeessa (myöhemmin ARVO-hanke) tehdyn version alueellisesta viherkertoimesta (alueellinen viherkerroin 2025). Julkaisussa ohjeistetaan alueellisen viherkertoimen käyttöönotossa sekä laskentamenetelmässä.

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi arvioi hankkeessa kehitetyn työkalun vaikuttavuutta.

Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa

Tämä kooste "Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa" toimii hankkeen loppujulkaisun liitteenä ja kuvaa, miten hyvinvointiarvoja on tutkittu ja määritelty hankkeen aikana, mitä osa-alueita niihin sisältyy ja millä tavoin näitä arvoja voidaan arvioida ja hyödyntää suunnittelun tukena. Kaikille luontotyypeille on määritelty niiden tuottamat hyvinvointihyödyt, jotka on jaettu kolmeen eri hyvinvoinnin osa-alueeseen.

Rakennetun ympäristön luontotyypit ja niiden ekologisen tilan arviointi

Alueellinen viherkerroin -menetelmä sekä Rakennetun ympäristön luontotyypit ovat konkreettisia työkaluja, jotka auttavat hahmottamaan kaupunkiluonnon arvoa suunnittelupöydällä ja päätöksenteossa.

Arvoa viherrakenteelle. Suositukset kasvavien kuntien päätöksentekoon

ARVO-hankkeen tavoite on säilyttää ja vahvistaa viherrakennetta tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sopeutumiseksi.
Hankkeessa laaditaan kaupungeille viherrakenteen vahvistamisen kansalliset suositukset.

Luontopohjaiset ratkaisut käyttöön kaupungeissa

Luontopohjaiset ratkaisut käyttöön kaupungeissa -selvityksen mukaan kaupunkien viherrakennetta ei huomioida ja arvosteta tarpeeksi maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa, vaan lähiluonto jää esimerkiksi liikenteen ja kunnallistekniikan varjoon. Työn tilasi ja rahoitti tulevaisuustalo Sitra.

10 ratkaisua kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen

Lue keinot, joilla kestävyysmurros
lähtee vauhtiin.

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun