Kansainvälinen World Green Building Week on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Tämän vuoden teema on kestävyydestä kilpailuetua: Business goes better when you’re bold on buildings. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta!
Spondan ESG-päällikkö Johanna Mero-Petit ja Saint-Gobain Ecophonin kestävän kehityksen konseptikehittäjä Tiia Huuskonen kertovat artikkelissaan akustisia alakattolevyjä koskevasta pilottihankkeesta, joka opetti yrityksille monta merkittävää asiaa kiertotaloudesta ja take-back-palveluista.
Allekirjoittaneiden emoyhtiöiden, kiinteistökehitysyhtiö Spondan ja rakennusmateriaalitoimittaja Saint-Gobain Ecophonin toteuttama, akustisia alakattolevyjä koskeva pilottihanke sai alkunsa yhteisten verkostojen kautta. Saimme tahoillamme tietää, että kummassakin yrityksessä etsittiin uudenlaisia kiertotalouden keinoja oman vastuullisuustyön tehostamiseen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen.
Tieto johti tapaamiseen ja syntyi idea yhteisestä take-back-hankkeesta. Kun pilottihankkeeseen sopivat kiinteistöt löytyivät ja aikataulut osuivat yksiin, kummassakin talossa oltiin valmiita – ja enemmän kuin innostuneita – yhteistyöhön.
Spondan puolelta kohdekiinteistöksi valikoitui peruskorjattava, Helsingin keskustassa sijaitseva Korkeavuorenkatu 45 -toimistokiinteistö, johon oli hankittu 16 vuotta sitten Saint-Gobainin valmistamat alakattolevyt. Vastaanottavaksi kiinteistöksi valittiin Saint-Gobainin vastavalmistunut, Raahessa sijaitseva kiertotaloustehdas.
Kaikki materiaali hyötykäyttöön
Hanke käynnistyi Saint-Gobainin toteuttamalla kuntokartoituksella, jossa arvioitiin Korkeavuorenkadun kohteesta löytyvän materiaalin kuntoa ja määrää. Yrityksestä annettiin Spondan urakoitsijalle tarkat ohjeet alakattolevyjen purkamiseen ja paikalle lähetettiin kuljetuslaatikot niiden pakkaamista ja kuljetusta varten.
Prosessia helpotti se, että Spondan kiinteistössä oli teetetty tarkkoja kuntotutkimuksia, joten rakennuksen historia tunnettiin tarkasti. Myös levyt purkanut ja pakannut urakoitsija osoittautui kokeneeksi korjausrakentamisen ammattilaiseksi, niin että levyjen käsittely hoitui riittävällä varovaisuudella.
Valitut, uudelleenkäyttöön sopivat kattolevyt tarkistettiin ja toimitettiin Forssaan väliaikaisvaraston kautta Raahen uudiskohteeseen. Loput, aukotetut tai vioittuneet levyt toimitettiin Saint-Gobainin toimesta kierrätettäviksi. Ne päätyivät materiaalihyötykäyttöön, Leca-papujen raaka-aineeksi. Kaikesta alakattomateriaalista peräti 30 % pystyttiin hyödyntämään uusiokäyttöä varten.
Mitä hanke opetti?
Mitä pilottihanke sitten opetti? Se osoitti, että alakattolevyt soveltuvat mainiosti uudelleenkäytettäviksi – erityisesti yleisin, T-listajärjestelmän päälle asennettava, valkoinen akustiikkalevymalli. Koska kyseessä oli pilottihanke, taloudelliset hyödyt jäivät kokeilussa vielä vähäisiksi. Hyötyjä syntyi Spondan osalta kuitenkin esimerkiksi peruskorjaukseen liittyvän laajemman purkutyön aikataulun nopeutumisesta ja jätekustannusten pienenemisestä.
Ecophon sai hankkeen myötä ensimmäisen arvokkaan kokemuksen akustiikkalevyjen uudelleenkäytön prosessista. Samalla Raaheen valmistunut kuonanjalostuslaitos sai kiertotaloudenmukaiset alakattolevyt. Hanke tuki lisäksi kummankin kiinteistön kunnianhimoisia ympäristö- ja sertifiointitavoitteita.
Kokeilu opetti, että toiminnan kannattavuus vaatii riittävää volyymia sekä toimivaa kuljetus- ja varastointilogistiikkaa.
Panostimme hankkeessa huolelliseen suunnitteluun, jonka ansiosta tuotteiden purku ja pakkaus sujuivat odotettua helpommin. Kokeilu korosti myös selkeän roolituksen ja tehokkaan viestinnän tärkeyttä – hanke onnistui hyvin ja eteni sovitussa aikataulussa, kun jokainen osapuoli toi projektiin juuri sopivalla hetkellä oman kriittisen osaamisensa.
Paljon kehityspotentiaalia
Hyvin sujunut pilottihanke oli meille todiste siitä, että rakennustuotteiden uudelleenkäyttömarkkinassa ja take-back-toiminnassa piilee paljon kehityspotentiaalia. Uudenlaisten kierrätysmarkkinoiden luominen edellyttäisi vain sitä, että saisimme kaikki alan toimijat innostumaan yhteistyöstä. Itsellemme jäi kokeilun myötä vahva tunne, että halua tällaiseen on.
Spondan Korkeavuorenkadun peruskorjaushankkeessa on hyödynnetty muitakin kiertotalousratkaisuja. Ennen pilottihanketta kohteessa tehtiin tarkka materiaalien uusiokäyttöselvitys. Sen pohjalta päätettiin, että kohteessa säilytetään rungon ja julkisivun lisäksi väestönsuojan rakenteet, väliovia ja valaisimia.
Lisäksi kohteessa säilyvät suojellut kakluunit ja porrashuone. Vanha pankkiholvi muutetaan väestönsuojaksi, jolloin sillekin löytyy uusi käyttötarkoitus. Pilottihankkeen jälkeen kiinteistössä on toteutettu yhdessä Spolia Designin kanssa myös kierrätysmateriaalien pop-up-myyntitapahtuma ja virtuaalisia 3D-esittelyitä. Rakennustuotteita on ollut lisäksi myynnissä Spolian verkkokaupassa.
Vastaavien hankkeiden ja yhteisen kiertotalousmarkkinan kehittämistä helpottaa se, että voimme ottaa mallia naapurimaastamme Ruotsista. Siellä rakennustuotteiden uudelleenkäyttö on lähtenyt yleistymään toimistokiinteistöissä tehtävien vuokralaismuutosten kautta. Maasta löytyy jo useampia kiertotalousvarastoja, joissa välitetään yleisimpiä, uusiokäyttöön soveltuvia rakennusosia, kuten kiinto- ja keittiökalusteita, järjestelmälasiseiniä, alakattolevyjä, lattiamateriaaleja, väliovia ja valaisimia.
Pienin askelin isoon tavoitteeseen
Meillä Suomessa olisi mahdollisuudet samanlaiseen toimintaan. Liikkeelle voidaan lähteä aluksi tällaisin pienimuotoisin kokeiluin – isotkin innovaatiot lähtevät liikkeelle aina yksittäisistä toimijoista ja hankkeista.
Alkuvaiheessa hankkeet voivat olla työläitä ja kannattamattomia, mutta jokainen niistä antaa arvokasta oppia ja kokemusta. Kun parhaat toimintamallit löytyvät, vastuullisuustyön hyödyt heijastuvat koko tuotantoketjuun ja tuottavat isoja, globaaleja vaikutuksia – voimme uuden kiertotalousmarkkinan avulla hidastaa ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä vähentää rakennustuotteiden valmistamiseen liittyviä negatiivisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia.
Lisätietoja:
Johanna Mero-Petit
ESG-päällikkö
Sponda
Tiia Huuskonen
Kestävän kehityksen konseptikehittäjä
Saint-Gobain Ecophon
Kirjoittajat: Sponda ja Saint-Gobain Ecophon
