8.9.2025

Kiertotaloutta käytännössä – näin yli 40 vuotta vanhat ontelolaatat löysivät itselleen uuden kodin Helsingin Jätkäsaaresta

YIT rakentaa Helsingin Jätkäsaareen Melkinlaiturin koulua ja päiväkotia elinkaarimallilla. Elinkaarihankkeissa se vastaa hankkeen suunnittelun ja rakentamisen lisäksi kokonaisvaltaisesti pitkän aikavälin palveluista ja ylläpidosta.

Kansainvälinen World Green Building Week on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Tämän vuoden teema on kestävyydestä kilpailuetua: Business goes better when you’re bold on buildings. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta!

YIT rakentaa Helsingin Jätkäsaareen Melkinlaiturin koulua ja päiväkotia elinkaarimallilla. Elinkaarihankkeissa se vastaa hankkeen suunnittelun ja rakentamisen lisäksi kokonaisvaltaisesti pitkän aikavälin palveluista ja ylläpidosta.

Melkinlaiturin uudisrakennushankkeessa päätettiin käyttää ontelolaattoja, jotka on valmistettu yli 40 vuotta sitten. YIT:n toteuttama hanke on ensimmäinen kaupallinen hanke Suomessa, jossa otetaan kierrätetyt ontelolaatat uudelleen käyttöön.

Euroopassa suuri osa betonirakentamisesta on toteutettu elementtitekniikalla. Teoriassa rakennusosat voisi irrottaa ja käyttää uudelleen, mutta käytännössä näin ei ole vielä juurikaan tehty. Yksi syy on ollut se, että toimivia esimerkkejä ei ole ollut.

EU:n rahoittamassa nelivuotisessa kansainvälisessä ReCreate-tutkimushankkeessa on vuodesta 2021 lähtien pyritty tekemään betonielementtien uudelleenkäytöstä kaupallisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa, joka auttaa kiinteistö- ja rakentamisalaa siirtymään kohti vähähiilistä kiertotaloutta.

ReCreate-hankkeessa YIT:n Melkinlaiturin hankkeen kumppanit Umacon, Ramboll Finland ja Consolis Parma ovat saaneet tärkeää kokemusta myös uudelleenkäytön ja tehdaskunnostuksen ympäristölupamenettelystä, betonielementtien testauksesta sekä tuotehyväksynnästä.

Käännekohta ja siirtyminen tutkimus- ja pilotointivaiheesta kaupalliseen käyttöön

Nyt opit siirtyvät käytäntöön ensimmäisessä kaupallisessa hankkeessa Suomessa.

Ontelolaatta on teräsbetonista valmistettu elementti, jota käytetään esimerkiksi rakennusten kantavana vaakarakenteena. Ontelolaatan sisällä on pitkittäissuuntaisia lieriömäisiä onteloita, jotka tekevät laatasta kevyemmän. Onteloita voidaan käyttää myös sähköjohtojen kulkureittinä. 

Melkinlaiturin koulu- ja päiväkotihankkeessa uudelleen käyttöön otettavat ontelolaatat ovat peräisin Helsingin Suutarilassa sijainneesta, vuonna 1981 valmistuneesta monitoimitalorakennuksesta, josta teollisuuden vaativiin purkutöihin erikoistunut Umacon on purkanut elementit irrottamalla ne kokonaisina.

Betonielementit on irrotettava huolellisesti, jotta ne säilyvät ehjinä. Prosessin on samalla oltava riittävän tehokas, jotta uudelleenkäyttö on myös taloudellisesti järkevää. Betonielementit on tarkastettu ja kunnostettu Consolis Parman Nummelan tehtaalla ennen asennusta. Asiantuntijoina sekä irrotuksessa, kunnostuksessa että kelpoisuuden osoittamisessa toimivat Rambollin ReCreate-hankkeen suunnittelijat.

“Tämä hanke on erinomainen esimerkki siitä, miten kiertotalous toteutuu käytännössä. Kun purkutyö suunnitellaan yhteistyössä rakentamisen kanssa, rakennusosille voidaan antaa uusi elämä. Ontelolaattojen huolellinen irrottaminen mahdollistaa niiden uudelleenkäytön uudisrakennuksessa”, kertoo Umaconin tuotantopäällikkö Antti Lantta.

Ontelolaatat saapuvat työmaalle.

Tulevaisuuden rakentamista ilman materiaalihukkaa

”Näemme, että tällaisessa kiertotaloushankkeessa ydinosaamistamme ovat tehdaskunnostuksen lisäksi tuotteiden suunnittelu, varastointi, tarkastaminen ja laadunvalvonta testauksineen sekä jäljitettävyyden varmistaminen. Betonielementtien uudelleenkäyttö auttaa asiakkaitamme rakentamaan vähähiilisemmin”, kertoo teknologiajohtaja Juha Rämö Consolis Parmalta.

”Tämä on sellaista tulevaisuuden rakentamista, jossa materiaaleja ei hukata, vaan niiden arvo säilytetään mahdollisimman pitkään”, Lantta jatkaa.

Miksi YIT päätyi valitsemaan uudelleenkäytettävät ontelolaatat?

Helsingin Jätkäsaareen elinkaarimallilla toteutettavan Melkinlaiturin koulu- ja päiväkotihankkeen alapohjan ontelolaatoista noin 350 neliömetriä on uudelleen käytettyjä.

”Otamme käyttöön uusia kiertotalouden ratkaisuja ja haluamme näyttää suuntaa vähähiilisessä rakentamisessa”, kertoo YIT:n julkinen uudisrakentaminen -yksikön työpäällikkö Timo Kuorikoski.

YIT suunnittelee ja toteuttaa pitkäikäisiä ja tulevaisuuden kestäviä hankkeita ja tehdyillä rakentamis- tai materiaalivalinnoilla on vuosikymmenten päähän ulottuvia vaikutuksia.

”Olemme tarjousvaiheessa sitoutuneet materiaalitehokkuuslupaukseen, mikä edellytti alapohjan ontelolaattojen vaihtamista uudelleenkäytettäviin laattoihin lupauksemme täyttämiseksi. Materiaalitehokkuuden kriteerit on määritelty Rakennustiedon ympäristöluokituksessa ja alapohjat olivat yksi kuudesta rakennusnimikkeestä, joista annoimme lupauksen Helsingin kaupungille”, Kuorikoski sanoo.

Katso video uudelleenkäytettävien ontelolaattojen asennuksesta

Betonielementtien uudelleenkäyttö vähentää päästöjä merkittävästi

Betonielementtien uudelleenkäytöllä voidaan pienentää hiilijalanjälkeä ja energian kulutusta jopa 93–98 prosenttia verrattuna uuden betonin valmistamiseen. Silti betonielementtien uudelleenkäyttö ei ole yleistynyt uudisrakentamisessa tähän mennessä – ei siksi, ettei kiinnostusta olisi, vaan siksi, että se vaatii ympärilleen kokonaisen liiketoimintaekosysteemin ollakseen teknisesti mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa.

”Nyt Suomessa on käynnissä ensimmäinen kaupallinen hanke, jossa betonielementit siirtyvät uudisrakennukseen sellaisenaan ja se näyttää vähähiilisen rakentamisen suuntaa koko toimialalle”, Lantta sanoo.

”Hankkeiden toteutuminen vaatii tiivistä yhteistyötä sekä ymmärrystä niin korjaus- kuin uudisrakentamisen malleista. Tavoitteena on laajentaa verkostoa ja mahdollistaa tämä kaikille”, tiivistää Rambollin projektipäällikkönä toiminut Inari Weijo kokemuksiaan hankkeista.

”Teemme jatkuvasti kehitystyötä ja kokeilemme uusia ratkaisuja. Ontelolaattojen uudelleenkäyttäminen on hieno uusi askel tällä rintamalla, joka ei olisi mahdollista ilman tiivistä yhteistyötä kumppaneidemme kanssa”, Kuorikoski päättää.

Kirjoittaja: YIT

Sinua voisi kiinnostaa myös

ARVO-hanke: Alueellinen viherkerroin 2025

Julkaisu esittelee ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeessa (myöhemmin ARVO-hanke) tehdyn version alueellisesta viherkertoimesta (alueellinen viherkerroin 2025). Julkaisussa ohjeistetaan alueellisen viherkertoimen käyttöönotossa sekä laskentamenetelmässä.

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi arvioi hankkeessa kehitetyn työkalun vaikuttavuutta.

Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa

Tämä kooste "Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa" toimii hankkeen loppujulkaisun liitteenä ja kuvaa, miten hyvinvointiarvoja on tutkittu ja määritelty hankkeen aikana, mitä osa-alueita niihin sisältyy ja millä tavoin näitä arvoja voidaan arvioida ja hyödyntää suunnittelun tukena. Kaikille luontotyypeille on määritelty niiden tuottamat hyvinvointihyödyt, jotka on jaettu kolmeen eri hyvinvoinnin osa-alueeseen.

Rakennetun ympäristön luontotyypit ja niiden ekologisen tilan arviointi

Alueellinen viherkerroin -menetelmä sekä Rakennetun ympäristön luontotyypit ovat konkreettisia työkaluja, jotka auttavat hahmottamaan kaupunkiluonnon arvoa suunnittelupöydällä ja päätöksenteossa.

Arvoa viherrakenteelle. Suositukset kasvavien kuntien päätöksentekoon

ARVO-hankkeen tavoite on säilyttää ja vahvistaa viherrakennetta tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sopeutumiseksi.
Hankkeessa laaditaan kaupungeille viherrakenteen vahvistamisen kansalliset suositukset.

Luontopohjaiset ratkaisut käyttöön kaupungeissa

Luontopohjaiset ratkaisut käyttöön kaupungeissa -selvityksen mukaan kaupunkien viherrakennetta ei huomioida ja arvosteta tarpeeksi maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa, vaan lähiluonto jää esimerkiksi liikenteen ja kunnallistekniikan varjoon. Työn tilasi ja rahoitti tulevaisuustalo Sitra.

10 ratkaisua kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen

Lue keinot, joilla kestävyysmurros
lähtee vauhtiin.

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun