27.8.2021

Yhdyskuntajätteistä lajitellaan alle puolet – tilaa kehitykselle on paljon

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalous ei rajoitu pelkkään jätteiden lajitteluun, mutta siinäkin riittää parantamisen varaa: yhdyskuntajätteistä lajitellaan tällä hetkellä alle puolet. Tekniset ratkaisut ovat jo olemassa ja lajittelu kannattaa myös taloudellisesti, kyse on toimeen tarttumisesta.

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalous ei rajoitu pelkkään jätteiden lajitteluun, mutta siinäkin riittää parantamisen varaa: yhdyskuntajätteistä lajitellaan tällä hetkellä alle puolet. Tekniset ratkaisut ovat jo olemassa ja lajittelu kannattaa myös taloudellisesti, kyse on toimeen tarttumisesta. Ennen kierrätystä on tärkeää yrittää vaikuttaa jätteen synnyn vähentämiseen tai uudelleen käyttää tuotteita ennen niiden päätymistä jätteeksi.

Riitta Levinen ympäristöministeriöstä kertoi FIGBC:n tapahtumassa 26.8. ”Kiinteistöjen kierrätysaste kasvuun yhteistyöllä” tiiviin paketin meneillään olevan jätelainsäädännön uudistuksesta. Jätelainsäädännön uudistuessa kiinteistöille aiheutuu uusia vastuita jo syyskuun 2021 alusta. Uusi jätesäädöspaketti (voimaan tullut 19.7.2021) on vaikuttanut viiteen lakiin, ja sillä pannaan vihdoin täytäntöön EU-lainsäädäntö. Lakipakettia tullaan täydentämään laajalla asetustason paketilla, joista eniten huomioita on saanut ja nopeiten on edennyt kertakäyttömuoveja koskeva SUP-direktiivi – nk. ”pillidirektiivi”. Muut asetuspaketit pyritään saamaan voimaan vuoden 2021 lopulla, ja niissä tullaan tiukentamaan esimerkiksi jätteiden hyödyntämis- ja erilliskeräystavoitteita.

Paras keino tehostaa on erilliskeräys

Yhdyskuntajätteen kierrätysaste on junnannut paikallaan useita vuosia noin 40–45 %:ssa. Parhaiten kierrätysastetta nostetaan tehostamalla jätteiden erilliskeräystä, siis lajittelua syntypaikalla. Uusien lakien ja asetusten tullessa voimaan kuluttajat voivat olla varmoja, että erilliskerätyt jätteet eivät päädy kaatopaikalle tai poltettavaksi.

Pakkausjätteiden EU-kierrätystavoitteet ovat Suomessa – muovia ja puuta lukuun ottamatta – kohtuullisen helposti saavutettavissa. Yhdyskuntajätteiden kokonaiskierrätysasteen saavuttamiseksi Suomessa on paljon tekemistä: kierrätystavoite on 55 % vuodelle 2025 ja vuodelle 2035 tavoite on 65 % kierrätysasteen ollessa tällä hetkellä n. 43 %.

Rakentamisen jätteistä säädetään jäteasetuksella. Materiaalina hyödyntämisen tavoite on 70 % ja se säilyy ennallaan. Toteuma on tällä hetkellä noin 50–60 % ja trendi on jopa laskeva.

Tavoitteena on tiukentaa jätelajien erilliskeräystä ja uusiksi jätelajeiksi on tulossa asfaltti, bitumikattohuopa ja mineraalivillaeristeet. On tunnistettu työmaiden tekniset haasteet, joita ajatellen yhteiskeräys ja myöhempi lajittelu olisi mahdollista.

Toimivia esimerkkejä käytäntöön – jäteastioiden koolla ja muodolla ohjataan käyttäjiä

Ira Leiviskältä kuulimme käytännön vinkkejä kiinteistön lajittelun ja kierrätysasteen parantamiseen. Motiivina lajittelun kehittämiseen ovat kiinteistönomistajien tai käyttäjien kierrätysasteen noston tavoitteet, käyttäjätyytyväisyyden kasvattaminen, muuttuva lainsäädäntö sekä jätekustannusten laskeminen.

On tärkeää lähteä liikkeelle kiinteistössä syntyvien jätejakeiden tunnistamisesta. Syntypaikkalajittelu on mahdollistettava rakennuksessa siellä, missä kutakin jätejaetta syntyy. Saatavilla on jo useita käytännöllisiä ratkaisuita, ja astioiden koolla ja ulkomuodolla voidaan ohjata käyttäjää lajittelemaan. Sisätiloista jätteet siirtyvät jätetilaan, jossa on tietysti oltava astiat yhtäläisille jätejakeille, joita sisällä kerätään. Jätetilan käytettävyys ja siisteys ovat avainasemassa tässä vaiheessa jätteiden lajittelua. Riittävän kokoiset astiat, selkeät opasteet, astioiden sijoittelu, tilan valaistus ja yleinen siisteys ovat avainasemassa jätetilan käytettävyydessä. Monissa kiinteistöissä syntypaikkalajitteluun ei ole muistettu kiinnittää huomiota, jätetilojen kunnosta ja opastuksista ei ole huolehdittu ja jäteastiat on mitoitettu epäkäytännöllisesti.

Ira korosti viestinnän tärkeyttä kiinteistönomistajalta kiinteistön käyttäjille ja muille sidosryhmille, kuten siivousliikkeille ja kiinteistönhuollolle, jotta kierrätys todellisuudessa onnistuu. Koulutukset, infot, ilmoitustaulut ja selkeät opasteet ovat keinoja viestintään.

Kiiinteistön jätteiden lajittelun parantaminen ei ole kertarysäyksellä toteutettava hanke, vaan ihmisten tottumusten muuttaminen vaatii aikaa. Jatkuvalla seurannalla, opastuksilla ja kehittämisellä päästään kuitenkin merkittäviin tuloksiin. Ira kertoi tapahtumassa esimerkistä, jossa vuoden aikana kiinteistön kierrätysastetta nostettiin 16 prosenttiyksikköä ja sekajätteen määrä puolitettiin. Samalla kustannukset putosivat. Lassila & Tikanojan kehityspalveluista voit oppia lisää kiertotalousosaajat.fi -sivustolla.

Katso Iran vinkit tapahtuman tallenteelta: https://vimeo.com/592706981

Lisätiedot: Visa Kivisaari, etunimi.sukunimi@figbc.fi

Muita julkaisuja ja oppaita

Coverpage for publication, houses and trees.

An Invitation to Be Exceptional

A Nordic interpretation of Baukultur is an opportunity to define what high-quality building culture means in our unique context. This report introduces a new narrative for the Nordic construction culture and how the Nordic built environment could be truly sustainable and work for the best of the planet and people.

Kiertotalouden green deal: Resurssiviisas rakennettu ympäristö

Kiertotalouden green deal koostuu viidestä muutosalueesta, joihin kuhunkin sisältyy 2-5 toimenpidealuetta. Tutustu Resurssiviisas rakennettu ympäristö toimenpidealueiden tavoitteisiin!

Nordic Network for Circular Construction- Analysis of Barriers and Possibilities

Nordic Network for circular construction. Report about barriers and possibilites within circular construction, A state of the art report from the five Nordic countries, The situation in the countries during 2018-2022.

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohje

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohjeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta tilamuutosten hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista, tunnistaa miten vaikutuksia voitaisiin rajoittaa, lisätä vertailumahdollisuuksia hankkeiden välillä sekä auttaa viestimään valintojen vaikutuksista myös alan ulkopuolisille.  Ohje sisältää määritelmiä hiilijalanjäljen laskennan rajaamiselle, lähtötietojen käyttämiselle ja tulosten raportoinnille. Ohje on suunniteltu toimitilahankkeille, mutta sitä voi rajoitetusti soveltaa myös muunlaisille tilamuutoshankkeille. 

Vähähiilisyyden sanakirja

Tämä vähähiilisyyden sanasto on koottu FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen ja Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikuntien yhteistyönä keväällä 2020. Sanasto sisältää kaikki yleisimmät vähähiiliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvät termit.

Kiertotalouden nykytila – mikä muuttuu seuraavaksi?

Sekä kansallisten että kansainvälisten projektien myötä olemme Green Building Council Finlandilla saaneet sukeltaa syvälle rakentamisen kiertotalouteen. Kertyneen kokemuksen myötä syntyy näkemys: mihin tähän mennessä on päästy ja millaisiin kehitysaihioihin pitäisi seuraavaksi keskittyä?

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun