27.8.2021

Yhdyskuntajätteistä lajitellaan alle puolet – tilaa kehitykselle on paljon

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalous ei rajoitu pelkkään jätteiden lajitteluun, mutta siinäkin riittää parantamisen varaa: yhdyskuntajätteistä lajitellaan tällä hetkellä alle puolet. Tekniset ratkaisut ovat jo olemassa ja lajittelu kannattaa myös taloudellisesti, kyse on toimeen tarttumisesta.

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalous ei rajoitu pelkkään jätteiden lajitteluun, mutta siinäkin riittää parantamisen varaa: yhdyskuntajätteistä lajitellaan tällä hetkellä alle puolet. Tekniset ratkaisut ovat jo olemassa ja lajittelu kannattaa myös taloudellisesti, kyse on toimeen tarttumisesta. Ennen kierrätystä on tärkeää yrittää vaikuttaa jätteen synnyn vähentämiseen tai uudelleen käyttää tuotteita ennen niiden päätymistä jätteeksi.

Riitta Levinen ympäristöministeriöstä kertoi FIGBC:n tapahtumassa 26.8. ”Kiinteistöjen kierrätysaste kasvuun yhteistyöllä” tiiviin paketin meneillään olevan jätelainsäädännön uudistuksesta. Jätelainsäädännön uudistuessa kiinteistöille aiheutuu uusia vastuita jo syyskuun 2021 alusta. Uusi jätesäädöspaketti (voimaan tullut 19.7.2021) on vaikuttanut viiteen lakiin, ja sillä pannaan vihdoin täytäntöön EU-lainsäädäntö. Lakipakettia tullaan täydentämään laajalla asetustason paketilla, joista eniten huomioita on saanut ja nopeiten on edennyt kertakäyttömuoveja koskeva SUP-direktiivi – nk. ”pillidirektiivi”. Muut asetuspaketit pyritään saamaan voimaan vuoden 2021 lopulla, ja niissä tullaan tiukentamaan esimerkiksi jätteiden hyödyntämis- ja erilliskeräystavoitteita.

Paras keino tehostaa on erilliskeräys

Yhdyskuntajätteen kierrätysaste on junnannut paikallaan useita vuosia noin 40–45 %:ssa. Parhaiten kierrätysastetta nostetaan tehostamalla jätteiden erilliskeräystä, siis lajittelua syntypaikalla. Uusien lakien ja asetusten tullessa voimaan kuluttajat voivat olla varmoja, että erilliskerätyt jätteet eivät päädy kaatopaikalle tai poltettavaksi.

Pakkausjätteiden EU-kierrätystavoitteet ovat Suomessa – muovia ja puuta lukuun ottamatta – kohtuullisen helposti saavutettavissa. Yhdyskuntajätteiden kokonaiskierrätysasteen saavuttamiseksi Suomessa on paljon tekemistä: kierrätystavoite on 55 % vuodelle 2025 ja vuodelle 2035 tavoite on 65 % kierrätysasteen ollessa tällä hetkellä n. 43 %.

Rakentamisen jätteistä säädetään jäteasetuksella. Materiaalina hyödyntämisen tavoite on 70 % ja se säilyy ennallaan. Toteuma on tällä hetkellä noin 50–60 % ja trendi on jopa laskeva.

Tavoitteena on tiukentaa jätelajien erilliskeräystä ja uusiksi jätelajeiksi on tulossa asfaltti, bitumikattohuopa ja mineraalivillaeristeet. On tunnistettu työmaiden tekniset haasteet, joita ajatellen yhteiskeräys ja myöhempi lajittelu olisi mahdollista.

Toimivia esimerkkejä käytäntöön – jäteastioiden koolla ja muodolla ohjataan käyttäjiä

Ira Leiviskältä kuulimme käytännön vinkkejä kiinteistön lajittelun ja kierrätysasteen parantamiseen. Motiivina lajittelun kehittämiseen ovat kiinteistönomistajien tai käyttäjien kierrätysasteen noston tavoitteet, käyttäjätyytyväisyyden kasvattaminen, muuttuva lainsäädäntö sekä jätekustannusten laskeminen.

On tärkeää lähteä liikkeelle kiinteistössä syntyvien jätejakeiden tunnistamisesta. Syntypaikkalajittelu on mahdollistettava rakennuksessa siellä, missä kutakin jätejaetta syntyy. Saatavilla on jo useita käytännöllisiä ratkaisuita, ja astioiden koolla ja ulkomuodolla voidaan ohjata käyttäjää lajittelemaan. Sisätiloista jätteet siirtyvät jätetilaan, jossa on tietysti oltava astiat yhtäläisille jätejakeille, joita sisällä kerätään. Jätetilan käytettävyys ja siisteys ovat avainasemassa tässä vaiheessa jätteiden lajittelua. Riittävän kokoiset astiat, selkeät opasteet, astioiden sijoittelu, tilan valaistus ja yleinen siisteys ovat avainasemassa jätetilan käytettävyydessä. Monissa kiinteistöissä syntypaikkalajitteluun ei ole muistettu kiinnittää huomiota, jätetilojen kunnosta ja opastuksista ei ole huolehdittu ja jäteastiat on mitoitettu epäkäytännöllisesti.

Ira korosti viestinnän tärkeyttä kiinteistönomistajalta kiinteistön käyttäjille ja muille sidosryhmille, kuten siivousliikkeille ja kiinteistönhuollolle, jotta kierrätys todellisuudessa onnistuu. Koulutukset, infot, ilmoitustaulut ja selkeät opasteet ovat keinoja viestintään.

Kiiinteistön jätteiden lajittelun parantaminen ei ole kertarysäyksellä toteutettava hanke, vaan ihmisten tottumusten muuttaminen vaatii aikaa. Jatkuvalla seurannalla, opastuksilla ja kehittämisellä päästään kuitenkin merkittäviin tuloksiin. Ira kertoi tapahtumassa esimerkistä, jossa vuoden aikana kiinteistön kierrätysastetta nostettiin 16 prosenttiyksikköä ja sekajätteen määrä puolitettiin. Samalla kustannukset putosivat. Lassila & Tikanojan kehityspalveluista voit oppia lisää kiertotalousosaajat.fi -sivustolla.

Katso Iran vinkit tapahtuman tallenteelta: https://vimeo.com/592706981

Lisätiedot: Visa Kivisaari, etunimi.sukunimi@figbc.fi

Muita julkaisuja ja oppaita

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma

#BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma sisältää konkreettiset välitavoitteet ja askelmerkit kaikille alan toimijoille oman toimintansa kehittämiseksi.

Vapaaehtoiset kompensaatiot kiinteistö- ja rakennusalalla

Opas tarjoaa konkreettisia työkaluja ja vinkkejä laadukkaiden ja vastuullisesti tuotettujen vapaaehtoisten päästökompensaatioiden hankintaan.

Kiertotalouden edistäminen kuntien hankinnoissa

Rakennetun ympäristön toimialan kiertotalouden markkinakatsaus sisältää myös alueittaisia suosituksia pääkaupunkiseudulle, Tampereen, Turun ja Oulun seuduille, siitä kuinka kuntien hankinnoissa voi edistää kiertotaloutta.

Kestävä infra -määritelmä

Määritelmä tarjoaa tukea infra-alan kestävyyden johtamiseen. Se toimii työkaluna kestävän kehityksen huomioimiseen infran kaikissa elinkaaren vaiheissa parhaalla mahdollisella tavalla. Määritelmä on tarkoitettu kaikille infra-alalla työskenteleville helpottamaan kestävän kehityksen näkökulmien tunnistamista.

Kiinteistön Hiilineutraali energiankäyttö

Julkaisu antaa hiilineutraalia energiankäyttöä tavoittelevalle ohjeita siitä, mitä näkökulmia tulee huomioida ja miten hiilineutraaliudesta viestitään avoimesti sekä läpinäkyvästi.

Katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan

Vuonna 2021 toteutettu katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan kokoaa yhteen sääntelyn, järjestöjen tiekarttojen ja edelläkävijäyritysten toimet.

Tilaa FIGBCn jäsenkirje

Jäsenkirje on Green Building Council Finlandin jäsenille suunnattu kooste jäsenverkoston kuulumisista, toimikuntatyöstä, tulevista tapahtumistamme ja projektien tilanteista. Myös alan opiskelijat voivat tilata jäsenkirjeen.

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun