Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalous ei rajoitu pelkkään jätteiden lajitteluun, mutta siinäkin riittää parantamisen varaa: yhdyskuntajätteistä lajitellaan tällä hetkellä alle puolet. Tekniset ratkaisut ovat jo olemassa ja lajittelu kannattaa myös taloudellisesti, kyse on toimeen tarttumisesta. Ennen kierrätystä on tärkeää yrittää vaikuttaa jätteen synnyn vähentämiseen tai uudelleen käyttää tuotteita ennen niiden päätymistä jätteeksi.
Riitta Levinen ympäristöministeriöstä kertoi FIGBC:n tapahtumassa 26.8. ”Kiinteistöjen kierrätysaste kasvuun yhteistyöllä” tiiviin paketin meneillään olevan jätelainsäädännön uudistuksesta. Jätelainsäädännön uudistuessa kiinteistöille aiheutuu uusia vastuita jo syyskuun 2021 alusta. Uusi jätesäädöspaketti (voimaan tullut 19.7.2021) on vaikuttanut viiteen lakiin, ja sillä pannaan vihdoin täytäntöön EU-lainsäädäntö. Lakipakettia tullaan täydentämään laajalla asetustason paketilla, joista eniten huomioita on saanut ja nopeiten on edennyt kertakäyttömuoveja koskeva SUP-direktiivi – nk. ”pillidirektiivi”. Muut asetuspaketit pyritään saamaan voimaan vuoden 2021 lopulla, ja niissä tullaan tiukentamaan esimerkiksi jätteiden hyödyntämis- ja erilliskeräystavoitteita.
Paras keino tehostaa on erilliskeräys
Yhdyskuntajätteen kierrätysaste on junnannut paikallaan useita vuosia noin 40–45 %:ssa. Parhaiten kierrätysastetta nostetaan tehostamalla jätteiden erilliskeräystä, siis lajittelua syntypaikalla. Uusien lakien ja asetusten tullessa voimaan kuluttajat voivat olla varmoja, että erilliskerätyt jätteet eivät päädy kaatopaikalle tai poltettavaksi.
Pakkausjätteiden EU-kierrätystavoitteet ovat Suomessa – muovia ja puuta lukuun ottamatta – kohtuullisen helposti saavutettavissa. Yhdyskuntajätteiden kokonaiskierrätysasteen saavuttamiseksi Suomessa on paljon tekemistä: kierrätystavoite on 55 % vuodelle 2025 ja vuodelle 2035 tavoite on 65 % kierrätysasteen ollessa tällä hetkellä n. 43 %.
Rakentamisen jätteistä säädetään jäteasetuksella. Materiaalina hyödyntämisen tavoite on 70 % ja se säilyy ennallaan. Toteuma on tällä hetkellä noin 50–60 % ja trendi on jopa laskeva.
Tavoitteena on tiukentaa jätelajien erilliskeräystä ja uusiksi jätelajeiksi on tulossa asfaltti, bitumikattohuopa ja mineraalivillaeristeet. On tunnistettu työmaiden tekniset haasteet, joita ajatellen yhteiskeräys ja myöhempi lajittelu olisi mahdollista.
Toimivia esimerkkejä käytäntöön – jäteastioiden koolla ja muodolla ohjataan käyttäjiä
Ira Leiviskältä kuulimme käytännön vinkkejä kiinteistön lajittelun ja kierrätysasteen parantamiseen. Motiivina lajittelun kehittämiseen ovat kiinteistönomistajien tai käyttäjien kierrätysasteen noston tavoitteet, käyttäjätyytyväisyyden kasvattaminen, muuttuva lainsäädäntö sekä jätekustannusten laskeminen.
On tärkeää lähteä liikkeelle kiinteistössä syntyvien jätejakeiden tunnistamisesta. Syntypaikkalajittelu on mahdollistettava rakennuksessa siellä, missä kutakin jätejaetta syntyy. Saatavilla on jo useita käytännöllisiä ratkaisuita, ja astioiden koolla ja ulkomuodolla voidaan ohjata käyttäjää lajittelemaan. Sisätiloista jätteet siirtyvät jätetilaan, jossa on tietysti oltava astiat yhtäläisille jätejakeille, joita sisällä kerätään. Jätetilan käytettävyys ja siisteys ovat avainasemassa tässä vaiheessa jätteiden lajittelua. Riittävän kokoiset astiat, selkeät opasteet, astioiden sijoittelu, tilan valaistus ja yleinen siisteys ovat avainasemassa jätetilan käytettävyydessä. Monissa kiinteistöissä syntypaikkalajitteluun ei ole muistettu kiinnittää huomiota, jätetilojen kunnosta ja opastuksista ei ole huolehdittu ja jäteastiat on mitoitettu epäkäytännöllisesti.
Ira korosti viestinnän tärkeyttä kiinteistönomistajalta kiinteistön käyttäjille ja muille sidosryhmille, kuten siivousliikkeille ja kiinteistönhuollolle, jotta kierrätys todellisuudessa onnistuu. Koulutukset, infot, ilmoitustaulut ja selkeät opasteet ovat keinoja viestintään.
Kiiinteistön jätteiden lajittelun parantaminen ei ole kertarysäyksellä toteutettava hanke, vaan ihmisten tottumusten muuttaminen vaatii aikaa. Jatkuvalla seurannalla, opastuksilla ja kehittämisellä päästään kuitenkin merkittäviin tuloksiin. Ira kertoi tapahtumassa esimerkistä, jossa vuoden aikana kiinteistön kierrätysastetta nostettiin 16 prosenttiyksikköä ja sekajätteen määrä puolitettiin. Samalla kustannukset putosivat. Lassila & Tikanojan kehityspalveluista voit oppia lisää kiertotalousosaajat.fi -sivustolla.
Katso Iran vinkit tapahtuman tallenteelta: https://vimeo.com/592706981
Lisätiedot: Visa Kivisaari, etunimi.sukunimi@figbc.fi
